Ostolakossa muuttunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän on tulossa seuraavaksi, ei ole postannut instaan pitkään aikaan? 

Voi olla välillä vähän depressiivinenkin kausi. Mistäs me sen tiedämme, mutta välillä on kyllä aika vauhdikkaita kausia elämänmuutoksineen, siksi en yllättyisi kovasti.

Tätä olen miettinyt tässä jo vuosia Virveä seuratessani. Selkeästi on maanisia kausia ja impulsiivista käytöstä. Hakee tyydytystä elämään ääripäiden valinnoista.

Omien rajojen asettaminen on nähtävästi myös hankalaa. Vaikka Virve kokeekin oppineensa edellisestä loppuunpalamisesta ja onnistuneensa itsenäisesti, ilman terapeutin apua, kehittymään omien rajojen asettamisessa ja pitämisessä, ei asia taida kuitenkaan olla näin. Sinänsä vähän huvittavaakin, että Virve kokee olevansa asiantuntija myös terapeutin ammattialaan liittyvissä asioissa. Veikkaan, että hän tulee kokemaan vielä useamman loppuunpalamisen.

Näinpä se näyttää olevan. Virven uudet instastoorit sen paljastavat. 

Yksi ongelma tuon työn suhteen on varmasti myös asuinpaikka. Ostettiin vaan "täydellinen talo" miettimättä sijaintia. Ei olekaan kulkeminen niin helppoa ja mukavaa.

Ei yhtään yllättänyt että näin kävi, burnoutista palautuminen vaatii paljon aikaa, jotkut eivät palaudu koskaan. Se on todella turhauttavaa kun on mieleisiä juttuja mitä haluaisi niin kovasti tehdä mutta kroppa pistää vastaan, olen kokenut saman. Hyvä että hän kuitenkin pystyi hakemaan apua ja itse arvostan sitä että kertoi asiasta avoimesti.

On kyllä sääli että näin kävi hänelle taas, vähän kyllä itseä hirvitti se vauhti millä mentiin. Tunnistan itseni myös hänen jutuistaan, itsekin innostun asioista mutta en ihan noin palavasti sentään ja uskon hyvin miten se äkkiä voi vetää piippuun. Pikaista paranemista, oon seurannut jo monta vuotta. 

Lopettiko jo uuden työn?

Onko siis nyt kertonut ig:ssä/blogissa jotain tilanteestaan?

Tuli myös mieleen että olisiko bipo... Kyllä diagnoosin kannalta olisi tosi tärkeää että hän pääsisi suomalaisen lääkärin luokse. Ymmärrän kyllä ettei lääkärikään tajunnut mitään hänen puheistaan, nuo stooritkin ovat suomeksikin niin pitkiä ja rönsyileviä, ettei niistä oikein saa muuta selvää kun että hän käy nyt ihan kierroksilla ja ylianalysoi asioita. Toivottavasti hän saa apua.

Surullista tuo on, ettei halua ottaa apua vastaan, vaan kokee tietävänsä paremmin kuin lääkäri.

Masennuksella on edelleen leima, jota moni haluaa välttää. On trendikkäämpää sanoa kärsivänsä työuupumuksesta kuin masennuksesta. Ehkä siinä on taustalla se, että kova työtahti nähdään edelleen hyveenä vaikka kuinka samaan aikaan puhuttaisiin downsiftaamisesta. Esimerkiksi tulee mieleen nuoret firettäjät, jotka haluavat kasata nuorena sellaisen omaisuuden, että pääsevät nuorena eläkkeelle. Toivottavasti kukaan ei jätä ottamatta apua vastaan vain sen takia, että diagnoosi on omasta mielestä väärä. 

Virvehän ei ole mitenkään superälykäs ihminen, se on käynyt useasti ilmi hänen blogiteksteistään. Voi olla, että työ on vaan liian vaativaa hänen kyvyilleen, ja siksi stressaa niin kovasti. Kosmetiikkamyyjä/bloggaaja ja anonyymien höpöartikkelien (passiivisen tulon vuoksi) kirjoittelu on varmaan sopivaa hommaa hänelle.

Vähän sama tuli mieleen kuin edelliselle kommentoijalle, että uusi työ olikin liian vaikea.

Se yhdistettynä muuttoon ja juurikin tuollaiseen hyvinkin ailahtelevaan luonteeseen ei tainnut olla hyvä yhdistelmä.

Pliis kertokaa joku instattomalle tiivistelmä siitä mitä on sanonut.

Pii kirjoitti:

Surullista tuo on, ettei halua ottaa apua vastaan, vaan kokee tietävänsä paremmin kuin lääkäri.

Ja tyhmä lääkäri kun ei osannut kommunikoida tarpeeksi hyvin englanniksi. Ööö mitäpä jos itse opettelisit sen ruotsin kielen kun kerran asut siellä?

Vierailija kirjoitti:

Pliis kertokaa joku instattomalle tiivistelmä siitä mitä on sanonut.

Hän rakastaa työtään ja siellä ollaan tosi ymmärtäväisiä mutta hän on nyt uupunut/masentunut eikä meinaa selvitä yksinkertaisistakaan asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Pii kirjoitti:

Surullista tuo on, ettei halua ottaa apua vastaan, vaan kokee tietävänsä paremmin kuin lääkäri.

Ja tyhmä lääkäri kun ei osannut kommunikoida tarpeeksi hyvin englanniksi. Ööö mitäpä jos itse opettelisit sen ruotsin kielen kun kerran asut siellä?

Ruotsiksi käyty keskustelu ei välttämättä olisi auttanut yhtään sen enempää. Omien tunteiden sanoittaminen on aina vaikeampaa, kun ei voi käyttää omaa äidinkieltään. Etenkin jotkut uupumukseen liittyvät kokemukset voivat olla todella vaikeita kuvata vaikka sekä puhuja että kuulija käyttäisivät molemmat äidinkieltään. Englanniksi käydyssä keskustelussa toki korostuu se, ettei kieli ole kummankaan äidinkieli, jolloin kyseessä on aika paha kielimuuri.

Kävi kyllä sääliksi Virven uupumista, mutta mulle jäi myös epäselväksi, että aikooko hän nyt todellakin irtisanoutua uudesta työstään. Jotenkin ajattelisin, että jos haluaa kuntouttaa itsensä, niin toimivia keinoja olisi helpointa löytää työsuhteessa ollessaan, jolloin niitä keinoja voi kokeilla heti käytännössäkin. Virvehän on ollut nyt aika kauan pois (päivä)työelämästä, joten tuskin pelkkä lepo kuitenkaan auttaa.

Eikö meditaatio ja sadat self-help kirjat nyt auttaneetkaan?

En tiedä toki taustoista, että oliko Virve käynyt ihan jonkun ammattilaisen (lääkäri tai joku terapeutti) pakeilla edellisen uupumuksen iskettyä päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Kävi kyllä sääliksi Virven uupumista, mutta mulle jäi myös epäselväksi, että aikooko hän nyt todellakin irtisanoutua uudesta työstään. Jotenkin ajattelisin, että jos haluaa kuntouttaa itsensä, niin toimivia keinoja olisi helpointa löytää työsuhteessa ollessaan, jolloin niitä keinoja voi kokeilla heti käytännössäkin. Virvehän on ollut nyt aika kauan pois (päivä)työelämästä, joten tuskin pelkkä lepo kuitenkaan auttaa.

Itsekin mietin samaa etenkin, kun työnantaja vaikuttaa todella ymmärtäväiselle. Toki, jos ei ikinä aio enää normaaliin päivätyöhön palata, niin sitten sillä ei varmaan ole väliä. Ymmärrän kyllä miksi lääkäri oli eri mieltä siitä onko tulevaisuuden näkymät positiiviset vai negatiiviset.

Onneksi nykyään on kuitenkin mahdollista tehdä töitä niin monella eri tapaa, että sopiva vaihtoehto löytyy varmasti, eikä päivätöistä ja vakituisesta työsuhteesta luopuminen tarkoita sitä, etteikö tekisi mitään. Toki se vaatii enemmän ja on ehkä raskaampaakin, koska työ ja vapaa-aika menevät enemmän sekaisin. Toisille sekin tietysti sopii.

Karkkipäivän Sanni on kirjoittanut aikanaan omasta näkökulmasta aiheesta ja siinä on vähän vastakkainen näkökulma. Hänelle päivätyö sopi paremmin kuin pelkkä itsensä työllistäminen, koska sai siten enemmän somevapaata aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kävi kyllä sääliksi Virven uupumista, mutta mulle jäi myös epäselväksi, että aikooko hän nyt todellakin irtisanoutua uudesta työstään. Jotenkin ajattelisin, että jos haluaa kuntouttaa itsensä, niin toimivia keinoja olisi helpointa löytää työsuhteessa ollessaan, jolloin niitä keinoja voi kokeilla heti käytännössäkin. Virvehän on ollut nyt aika kauan pois (päivä)työelämästä, joten tuskin pelkkä lepo kuitenkaan auttaa.

En näe järkeä irtisanoutumisessa. Kyllä ihmisellä on oikeus pitää työnsä, vaikka sairastuisi.

Tuollaiseen uupumukseen ei muutenkaan pelkkä lepo tai rentoilu auta. Näkihän sen Virven tapauksesta: kun ei ollut päivätyössä, kaikki näytti olevan ok. Self help -kirjojen avulla parannuttiin uupumuksesta. Palattuaan päivätyöhön menikin huonoon kuntoon parissa kuukaudessa. Uupumusta tuskin aiheuttaa itse työ, vaan Virven omat ajattelu- ja toimintamallit. Ja tuolloin hedellimällisin ratkaisu ei ole vain lyödä hanskoja tiskiin työn suhteen. Parempi on mennä terapiaan selvittämään, miksi uupuu töissä ja miten sitä voisi estää. Tai voihan sekin toki olla, että tuo työ oli Virvelle oikeasti vaan ihan liian haastavaa.

Masennuskaan tuskin on poissuljettu, vaikka virve sitä itsellään ei haluakaan nähdä. Ei masentunut ole aina se ihminen, joka jaksaa vaan maata sängynpohjalla eikä jaksa innostua mistään. Ja tottahan se on, että virve kuulosti uupumusstooreissaan masentuneelta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö meditaatio ja sadat self-help kirjat nyt auttaneetkaan?

En tiedä toki taustoista, että oliko Virve käynyt ihan jonkun ammattilaisen (lääkäri tai joku terapeutti) pakeilla edellisen uupumuksen iskettyä päälle. 

Ei ollut käynyt - koska on itse kaiken asiantuntija hieman asiaan perehdyttyään. Siinä hän teki kyllä virheen. Ei oikeaan uupumukseen auta mitkään self help -kirjat. Kuka ihminen oikeasti saa niistä saman hyödyn kuin ammattilaisen ohjaamasta terapiasta? Itsekin olen lukenut samoja self help -oppaita kuin Virve, ja ovathan ne muutenkin todella hötttöisiä ja täynnä itsestäänselvyyksiä. Ihmettelen monesti, miksi Virve niitä edes hehkuttaa.