Maatilan sukupolvenvaihdos/tyttären kohtelu
Olen 37v nainen Etelä-Suomesta. Kotitilallani tehtiin sukupolven vaihdos muutama vuosi sitten. Minua ei informoitu asiasta mitenkään. Arvokas tila ja 200 hehtaaria metsää siirrettiin veljeni nimiin. Hän ei maksanut tilasta mitään mutta otti velan omiin nimiinsä. Velka on ehkä noin 1/5 - 1/6 tilan arvosta.
Veljeni ei kuitenkaan enää jatka päätoimista maanviljelyä. Vanhempani ovat pyörittäneet tilan peltojen viljelyä muutamat vuodet mutta sekin kohta loppuu. Veljeni käy työssä muualla eikä viljele tilaa. Onko tässä kaikki mennyt oikein? Eikö kyseessä oikeammin ollut lahja eikä sukupolvenvaihdoskauppa? Mitään lahjoitusta ei kuitenkaan tehty. Miten tila voidaan siirtää sukupolvenvaihdoskauppana henkilölle, joka ei enää tilaa päätoimisena viljelijänä jatka?
Vaikka suoraan ei sanottu, olen varma että minut asetettiin eriarvoiseen asemaan koska olen nainen. Mitään muuta syytä ei ole. Veljeni ei ole maanviljelijä eikä sellaiseksi edes aio ryhtyä. Näennäinen "Sukupolvenvaihdos" oli vain helppo tapa sivuuttaa minut perinnönjaossa.
Voinko tehdä asiasta jutun oikeuteen tai pyytää tutkintaa veronkierrosta (eirtyisesti lahjaveron/perintöveron). Vanhempani perustelivat asiaa sillä "että kysessää on sukutila". Ilmeisesti naisena en "kuulu sukuun". Ei tämä näin voi mennä. Välini sukuun ovat katkenneet mutta haluan reilua kohtelua, vaikka sitten oikeuden kautta.
Kommentit (134)
etta sukupolvenvaihdoksessa kiinteistoa ei saa luovuttaa vahemmalla kuin esim. 50% siita mita saataisiin jos se myytaisiin ulkopuolisille. Eli kannattaa ottaa selvaa faktoista.
Kuulostaa siltä, että moni ketjuun vastanneista on itse tilansa perinyt ja sisarukset on suljettu pois, niin ilkeitä ja vähätteleviä on jutut.
Kannattaa selvityttää lakimiehellä, onko asiassa verotuksen puolesta epäselvää. Verottaja on aina hanakka ottamaan omansa pois, joten liian pienellä hinnalla ei tila varmasti mene ilman lahjaveroa. Lisäksi on tuo viljelyvelvoite - mistä se alkaa ja onko todella mahdollista, että vanhemmat sinä aikana vielä itse viljelisivät tilaa, luulisi, että heidät on suljettu pois?
Kuulostaa siltä, että moni ketjuun vastanneista on itse tilansa perinyt ja sisarukset on suljettu pois, niin ilkeitä ja vähätteleviä on jutut.
Kannattaa selvityttää lakimiehellä, onko asiassa verotuksen puolesta epäselvää. Verottaja on aina hanakka ottamaan omansa pois, joten liian pienellä hinnalla ei tila varmasti mene ilman lahjaveroa. Lisäksi on tuo viljelyvelvoite - mistä se alkaa ja onko todella mahdollista, että vanhemmat sinä aikana vielä itse viljelisivät tilaa, luulisi, että heidät on suljettu pois?
Minustakin vaikuttaa sille, että monet ilkeät vastaajat ovat tilansa perineet tai spv kautta hallintaansa saaneet. Eivät nämä Suomen sukupolvenvaihdokset todellakaan ole aina reiluja eikä se osattomaksi jäänyt Sisar aina se ahne paska. Lainsäädännässmme on porsaanreikä jos se sallii tällaiset kepuloinnit ja valesukupolvenvaihdokset.
Perheessä 2 tyttöä ja 1 poika. Poika oli täysin hulttio. Tytöt fiksuja ja lähtivät yliopistoon opiskelemaan.
Jako tehtiin tyttöjen opiskellessa toisessa kaupungissa. Pojalle koko iso tila ja metsät ja lehmät ja kaikki. Tytöt jäi rannalle ruikuttamaan.
Vanhemmat teki tilalla töitä ja poika rillutteli mersulla pitkin kyliä ryyppäämässä. Joku kylän aikamiespoika aina kuskina.
Heti kun vanhemmat kuoli, lähti lehmät ja loppui viljelys. Nyt isossa talossa riekkuu juopporemmi ja metsät on myyty ja omaisuus on kohta mennyt kurkusta alas.
Tytöistä ainakin toinen olisi mielellään tullut oikeasti jatkamaan tilaa miehensä kanssa ja on niin työteliäs, että olisi taatusti saanut sen menestymään.
Tilaa ei tarvitse myydä, koska myös viljelemättömällä tilalla on taloudellista arvoa. Pellot voi vuokrata ja metsä tuottaa tuloa. Ja onhan se kiva olla tilanomistaja ilman sitä raskasta 24/7 maataloustyötä.
että jos siellä tilalla ei oikeasti tee työtä, niin ei se myöskään kummempia tuota. Nää siskot on niin vieraantuneita todellisuudesta, että näyttävät kuvittelevan, että rahaa vaan tulee, eikä mitään tarvi tehdä, kun pellot kerran on vuokrattu.
Oikeuteen on turha edes haaveilla menevänsä, koska ap:lla ei itsellään ole mitään saatavaa eikä hän voi verottaja puolesta käydä oikeutta. Ainoa mitä voi tehdä on kiroilla. Paska juttu. [/i Niinkuin edellisesta kommentista nakyy, taalla voi leikkia jopa juristia vaikka taitaa olla enimmakseen tietoa sossun korvauksista ja elareista, peruskoulu on tainnut jaada tuoltakin kaymatta. Sukupolvenvaihtoa ei voi tehda ihan noin vaan, vaan on taytettava tietyt ehdot, esim liian halvalla ei saa tilaa antaa pois. Jos ap:lla on noinkin paljon tietoa ja numeroita, on helppo tutkia onko tuossa noudatettu saantoja. Talta palstalta ei voi saada minkaanlaista asiapitoista tietoa. Parempi hakea neuvoja joltain muulta taholta, esim oikeusaputoimistosta.
hänellä ei ole mitään oikeuksia tilaan tai tilakauppaan, vaikka hän on vanhempiensa tytär. Niin kauan kun vanhemmat elävät, heillä on oikeus tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahansa, myös luovuttaa se pojalleen pilkkahintaan. On verottajan asia katsoa, onko kauppahinta riittävä ja muiden viranomaisten asia varmistaa, että sukupolvenvaihdokseen vaadittavat ehdot toteutuvat (oletuksena se, että haetaan niihin liittyviä tukia, muussa tapauksessa niillä ei ole merkitystä).Mitä ap haluaa saada aikaan? Hän ei ole kaupassa osapuolena, joten hänellä ei ole mahdollisuutta saada kauppaa purettua. Hänen vanhempansa ovat oikeustoimikelpoisia ja saavat tehdä omaisuudellaan mitä tahtovat. Hänen vanhempansa ovat elossa, elävää ei voi periä, vaikka miten mieli tekisi.
Mitä ap siis oikeusaputoimistosta avukseen saa? Vain sen tiedon, että asia ei kuulu hänelle.
Meillä on menossa vanhempien ja sisarusten kanssa myös sukupolvenvaihdoskeskustelut ja siksi laitan lusikkani soppaan.
Reilua tuo teidän juttu ei ollut, jos sinä koet tulleesi ohitetuksi. Mutta mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä? Jakaa tila tasan teidän kesken? Olisitko sinä jatkanut viljelyä? Suomessa tilakoot ovat jo nykyään niin pieniä, että minusta vanhempasi tekivät järkevästi kun pitivät tilan kokonaisena.
Sitten tuohon kauppahintaan. Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä jos jatkaja maksaa yli 50% tilan arvosta. Veljesi ei ole voinut saada tilaa haltuunsa tuolla esittämälläsi 20% velkamäärällä. Hän on ottanut joko lisää lainaa tai sitten hän on jäänyt lopun summasta velkaa vanhemmille. Näin ollen veljesi maksaa koko ajan joko pankille tai teidän vanhemmille tuosta tilasta.
Voitko kertoa edes karkeita summia tilan arvosta ja veljesi lainoista? Onko hän velkaa pankille vai vanhemmille? Vanhemmilta otettavaa lainaa on maksettava aidosti takaisin, sillä muuten verottaja katsoo kaupan lainaksi ja koko tilan arvosta on maksettava lahjaverot.
Ja sitten vielä siihen perinnönjakoon. Jos veljesi on vielä velkaa vanhemmille heidän kuollessaan, katsotaan tuo velka osaksi hänen perintöään eli se vähennetään hänen osuudestaan. Näin ollen sinulle on luvassa vähän tai paljon enemmän sitten aikanaan.
Perheessä 2 tyttöä ja 1 poika. Poika oli täysin hulttio. Tytöt fiksuja ja lähtivät yliopistoon opiskelemaan. Jako tehtiin tyttöjen opiskellessa toisessa kaupungissa. Pojalle koko iso tila ja metsät ja lehmät ja kaikki. Tytöt jäi rannalle ruikuttamaan. Vanhemmat teki tilalla töitä ja poika rillutteli mersulla pitkin kyliä ryyppäämässä. Joku kylän aikamiespoika aina kuskina. Heti kun vanhemmat kuoli, lähti lehmät ja loppui viljelys. Nyt isossa talossa riekkuu juopporemmi ja metsät on myyty ja omaisuus on kohta mennyt kurkusta alas. Tytöistä ainakin toinen olisi mielellään tullut oikeasti jatkamaan tilaa miehensä kanssa ja on niin työteliäs, että olisi taatusti saanut sen menestymään.
Poika sai tilan ja vanhemmat viljelivät aikansa. Sen jälkeen poika ryhtyi tilaa viljelemään, vaikka kävi muualla töissä. Oli usein pellolla aamulla klo 4.00, lähti töihin 7.00 ja palasi 17.00 mennäkseen samantien taas peltotöihin. Kesälomansa piti kylvö- ja puintiaikaan. Ensimmäinen avovaimo ei kestänyt sitä, että mies ei koskaan ollut kotona, talvet kun kuluivat rakennuksia kunnostaessa tai metsässä ensiharvennuksilla. Toinen avovaimo on sitkeämpää sorttia ja ymmärtää, että pelto ei tuota, jos siellä ei tee töitä. Toisaalta tuotto on niin pieni, että sillä ei elä, joten on pakko käydä tilan ulkopuolella töissä.
Heillä on pihassa 2 Mersua. Molemmat on avovaimo tuonut Saksasta. Kadehditaanko yhdessä?
ja silti olen käyttänyt vanhempiani kaupassa ja kylässä ja haudoilla ja hoitanut heidän asioitaan. Isäni hoisin loppuun ja nyt tulen hoitamaan äitinikin.
Ajatella ja heillä ei ole edes antaa minulle metsiä tästä palkkioksi. Perintönä voi tulla ehkä sen verran, että saan äidin hautaan ja maksettua muut kulut.
Ja samalla sain kaupassa isän ja äidin, joista olen pitänyt nyt huolta 10 vuotta, todennäköisesti vielä 20 vuotta lisää olen heihin sidottu.
Sain maata ja metsää veljeni mielestä aivan liian halvalla. Velkaa piti silti ottaa. Käyn osa-aikaisesti töissä tilan ulkopuolella, kesät olen tässä kiinni. Niin ja niissä vanhemmissa, joita pitää kahdesti viikossa käyttää kaupassa, muutaman kerran ajeluttaa sukulaisilla ja tutuilla jne.
Vanhempani asuvat samassa talossa kuin minä. Tämä syytinkiasuminen otettiin huomioon tilan hinnassa. Miettikää itse, jaksaisitteko koko ajan elää niin, että vanhempanne ovat siinä kotona läsnä.
Meillä minä "sain" tilan siksi, että veli ei olisi ottanut kaupassa myös vanhempia. He haluavat kuitenkin asua tässä, sukutilalla. Itseäni en osaa kadehtia, sillä vaikka minulla on tila, itsenäisyyttä ei ole.
Mutta huom!, tiesin tämän jo tilakauppoja tehtäessä. En valita. Valotan vain tätä toista puiolta, joka harva on huomannut ajatella. Tässä ostaa elämäntavan ja omaishoitajuuden samantien. Verottaja osaa määrätä hinnan aika tarkasti, sitä ei voi huijata.
Poika on ryypännyt muutaman vuoden päästä tilan ulosottoon ja tytöt kyllä ovat ammatissaan tienanneet ihan hyvin.
Surettaa vain se, että iso tila meni kurkusta alas vanhempien tyhmyyden takia kun antoivat tilan juopolle pojalleen.
Miksi sinä kadehdit naapurin mersuja? Minulla on varaa ostaa omani itse.
Perheessä 2 tyttöä ja 1 poika. Poika oli täysin hulttio. Tytöt fiksuja ja lähtivät yliopistoon opiskelemaan. Jako tehtiin tyttöjen opiskellessa toisessa kaupungissa. Pojalle koko iso tila ja metsät ja lehmät ja kaikki. Tytöt jäi rannalle ruikuttamaan. Vanhemmat teki tilalla töitä ja poika rillutteli mersulla pitkin kyliä ryyppäämässä. Joku kylän aikamiespoika aina kuskina. Heti kun vanhemmat kuoli, lähti lehmät ja loppui viljelys. Nyt isossa talossa riekkuu juopporemmi ja metsät on myyty ja omaisuus on kohta mennyt kurkusta alas. Tytöistä ainakin toinen olisi mielellään tullut oikeasti jatkamaan tilaa miehensä kanssa ja on niin työteliäs, että olisi taatusti saanut sen menestymään.
Poika sai tilan ja vanhemmat viljelivät aikansa. Sen jälkeen poika ryhtyi tilaa viljelemään, vaikka kävi muualla töissä. Oli usein pellolla aamulla klo 4.00, lähti töihin 7.00 ja palasi 17.00 mennäkseen samantien taas peltotöihin. Kesälomansa piti kylvö- ja puintiaikaan. Ensimmäinen avovaimo ei kestänyt sitä, että mies ei koskaan ollut kotona, talvet kun kuluivat rakennuksia kunnostaessa tai metsässä ensiharvennuksilla. Toinen avovaimo on sitkeämpää sorttia ja ymmärtää, että pelto ei tuota, jos siellä ei tee töitä. Toisaalta tuotto on niin pieni, että sillä ei elä, joten on pakko käydä tilan ulkopuolella töissä.Heillä on pihassa 2 Mersua. Molemmat on avovaimo tuonut Saksasta. Kadehditaanko yhdessä?
ja silti olen käyttänyt vanhempiani kaupassa ja kylässä ja haudoilla ja hoitanut heidän asioitaan. Isäni hoisin loppuun ja nyt tulen hoitamaan äitinikin. Ajatella ja heillä ei ole edes antaa minulle metsiä tästä palkkioksi. Perintönä voi tulla ehkä sen verran, että saan äidin hautaan ja maksettua muut kulut.
Ja samalla sain kaupassa isän ja äidin, joista olen pitänyt nyt huolta 10 vuotta, todennäköisesti vielä 20 vuotta lisää olen heihin sidottu. Sain maata ja metsää veljeni mielestä aivan liian halvalla. Velkaa piti silti ottaa. Käyn osa-aikaisesti töissä tilan ulkopuolella, kesät olen tässä kiinni. Niin ja niissä vanhemmissa, joita pitää kahdesti viikossa käyttää kaupassa, muutaman kerran ajeluttaa sukulaisilla ja tutuilla jne. Vanhempani asuvat samassa talossa kuin minä. Tämä syytinkiasuminen otettiin huomioon tilan hinnassa. Miettikää itse, jaksaisitteko koko ajan elää niin, että vanhempanne ovat siinä kotona läsnä. Meillä minä "sain" tilan siksi, että veli ei olisi ottanut kaupassa myös vanhempia. He haluavat kuitenkin asua tässä, sukutilalla. Itseäni en osaa kadehtia, sillä vaikka minulla on tila, itsenäisyyttä ei ole. Mutta huom!, tiesin tämän jo tilakauppoja tehtäessä. En valita. Valotan vain tätä toista puiolta, joka harva on huomannut ajatella. Tässä ostaa elämäntavan ja omaishoitajuuden samantien. Verottaja osaa määrätä hinnan aika tarkasti, sitä ei voi huijata.
yli 30 vuotta? Hienoa.
Harmi, että niin harva tytär muuttaa vanhempiensa kanssa asumaan, jakaa keittiön ja television kaukosäätimen.
Pakko oli kommentoida talonpojan tekstejä, paisto niin läpi ettähyvät edut on itsekin saanut perheen ainoana kultamussukkana,toiset sisarukset saavat syyttää tyhmyydestään vaan itseään kun eivät älynneet syntyä pojaksi joka saa lopulta kaiken tulevan perinnön lähes ilmaiseksi. Näin se tasa-arvoisuus totetuu nyky suomessa!
Meillä tehdään sukupolven vaihdos pian. Eipä ole tullut mieleenkään että Pitäis miehen sisaruksilta lupa kysyä! :0
Meillä tehdään sukupolven vaihdos pian. Eipä ole tullut mieleenkään että Pitäis miehen sisaruksilta lupa kysyä! :0
Haha luin sukupuolenvaihdos ja luulin että teksti kertoo siitä kuinka kohdellaan tyttöä joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi maatilalla, että miten muut maatilalaiset ovat reagoineet :D haha yllätys oli suuri kun aloin tekstiä lukemaan !
Meillä tehtiin sukupolven vaihdos n. vuosi sitten ja veljeni otti tilan hoitaakseen Hän pyörittää lihakarjaa ja viljelee peltojamme. Isosiskoni on veljelle katkera, kun sai ns. kaiken, mutta minä en halua olla. Isääni painoi suuresi tilamme kohtalo ennen jatkajan ilmaantumista ja tiedän minkälainen koiranvirka maajussin elämä on. Jäähän sinulle perinnöstä lakiosa jäljelle.
Ei sukupolvenvaihdos ole tunteilua vaan pelkkää matematiikkaa, joka tehdään salassa muilta osapuolilta. Jo periaate koko hommaan on epäreilu. Lakiosa ei korvaa sitä, että tila ei mene sisarusten kesken tasan. Jos siitä kaupasta edes mitään on jäljellä perinnönjaon aikaan. Miesten vaimot toki ovat intopinkeänä kärkkymässä tulevaa omaisuuttaan, mutta auta armias jos heidän perheessään tulee joskus vielä sama tilanne. Heh, kaikki on pedattu sille pojalle, joka tietää osata isännöidä jo pikkulapsena...näin toimitaan maalla. Rutiköyhinä saattavat olla ja tilaisuuden tullen leveillä sukulaisille, mutta synnyinkotiin ei sen jälkeen ole enää koskaan tervetullut. Tosin eipä tarvitse sitten huomioida heitä sen jälkeen itsekään. Jos valitsee miehekseen maajussin niin kannattaa hankkia vaan yksi lapsi ettei pistä vahinkoa kiertämään. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Oi helppo elämä, jossa kaiken vain saisi ilmaiseksi kultalautasella tarjoiltuna mitään siihen uhraamatta ja muut alimpaan helvettiin ruikuttamaan kurjaa kohtaloaan. Omaa napaa on niin kiva tuijotella...tälläistä taitavat miettiä ne tilan saajat;-)
Nykylääketiteellä sekin on mahdollista, eläviä esimerkkejäon.
Ilmeisesti et halua väleissä pysyä, tai olet köyhä ja ahne paska kuten näissä kirjoituksissa mainitaan. Tulitko ajatelleeksi sitä?
rikollisuus perinnonjaon yhteydessa on liiankin tavallista Suomessa. Oikeuslaitoksella olisi talla alalla paljon tekemista, eihan noiden kaiken maailman paperihommien laillisuutta yleensa edes tutkia koska yleensa rikoksen uhrit ovat tietamattomia oikeuksistaan, usein eivat edes tiedosta etta ovat rikoksen uhreja.