Milloin mä lopetan tän kiltteilyn ja alan olemaan aikuinen, v-mäinen, ja vahva nainen?

Sä et voinut olla aavistamatta että olet raskaana. Lähdetään siitä, että alat eka rehelliseksi ja myönnät että olit raskaana ja tiesit sen.

Nainen ei aina tiedä sitä. Voipi olla, etteivät kuukautiset jää pois. Voi myös olla, ettei ole pahoinvointia eikä painonnousua eikä vatsa kasva.

Olin itse 13. viikolla ennenkuin kuukautiset jäivät pois.

Kaikki ei mene kuten Strömsössä, tai peruskoulun bilsankirjassa. Ei lopu menkat, ei liho kuin virtahepo, ei ole mitään oireita kuin ehkä suunnaton väsymys. Hitostako tiedät, että se väsymys onkin alkuraskautta? Ellet ole edes harrastanut seksiä kuin kerran joskus viime toukokuussa?

Laillasi voi kommentoida vain täysin tietämätön yksilö, joka ei itse ole ollut poikkeavasti raskaana eikä kenties raskaana ollenkaan. Vuosittain synnyttää moni sellainen nainen, joka luulee tulleensa sairaalaan umpilisäkkeen poistoon. Hormonitoiminnan ongelmia on monenlaisia ja vatsaan mahtuu jopa kymmenkiloinen kasvain (tai nelikiloinen sikiö) niin, ettei sitä päälle päin osaa epäillä.

vaikka työhaastattelussa olisi raskaana, siitä ei ole velvollisuus ilmoittaa.



b) sinulla on oikeus olla 3 v vanhempainvapailla

c) en tiedä millaiset oikeudet ovat työnajan lyhennyksiin, ota selvää ja käytä oikeuksiasi.

d) pomosi on tuskin ajatellut sen kummempaa raskauksistasi ja siitä kuinka kauan meinaat tehdän "niin vähän vuoroja". Ilmoita vaan kuule ihan rehellisesti ja ilman syyllisyyksiä aikomuksesi. (Olitko ilmoittanut pomollesi raskaudestasi ennen sairaslomalle jäämisestäsi, eli tiesikö hän kun vakinaisti? Jos tiesi, se kertonee, että hän pitää sinusta, koska vakinaisti raskaudesta huolimatta.) Ja jos tekisit kaksi lasta peräkkäin ja olisit yhteensä 6 v kotona et edes olisi vittumainen kusipää vaan ihan normaali ihminen.



Ja ajattele asioita toisin päin, tuskin kukaan ajattelis noin paljon muita ihmisiä.

Sen verran pahoja ongelmia itsetunnossasi on.

siinä on hyvä alku kovettumiselle, että karaistuu sietää pölkkypäitä täällä av:lla.

Pahus, tekisi mieli kannustaa sua mutta kun musta sun tekstissä on selittelyn maku. Sä et voinut olla aavistamatta että olet raskaana. Lähdetään siitä, että alat eka rehelliseksi ja myönnät että olit raskaana ja tiesit sen. Eikä ole häpeä, vaikka ei aina toimisi niin kunniallisesti. Moni ottaa raskaana työpaikan vastaan.

Kuulehan, ei sitä aina tiedä. Itse olin neljännellä kuulla ennenkuin menkat loppuivat. Ei tietysti olleet menkkoja ne aikaisemmmat vaan uhkaavan keskenmenon aiheuttamaa vuotoa, mutta hitostako sen saatoin tietää? Näytti ja tuntui menkoilta.

Tunnen 2 naista, jotka ovat menneet kovissa vatsakivuissa lääkäriin umppariepäilyn vuoksi. Kumpikin palasi terveen täysiaikaisen vauvan kanssa. Raskaus ei ollut näkynyt ulospäin. Kuukautiset olivat aina tulleet milloin sattui, jos silloinkaan.

Gynekologia ja synnytysoppi on täysin vierasta viidakkoa teikäläisille, joilla on kellontarkka kuukautiskierto ja jotka olette niin lyhyitä ja elastisia, että raskaus näkyy ulospäin kaksi tuntia hedelmöitymisen jälkeen.

Me pitkät ihmiset, joiden lihaksisto ei vain veny, kasvatamme vatsaa sisäänpäin. Siitä on se hyöty, että on 2 kk synnytyksen jälkeen pyykkilautavatsainen oma itsensä, ilman lisäkiloja ja alapääkin entistä timmimpi. Se huono puoli myös, että sisäelimillä on erityisen ahdasta ja pahoinvointi voi olla sairaalahoitoa vaativaa.

Lääkäri vertasi lihaksistoani EM-karatekaan, jota oli hiljattain leikannut. Ei uskonut, etten treenaa lainkaan vaan olen syntyjäni sellainen.

Sulla on itsetunto niin matalalla, että se on jo miinuksen puolella.

Näin on, olet tainnut ymmärtää jotain väärin.

Mieti, miksi sinulla on niin vimmattu hinku olla toisille mieliksi. Miksi et voi hyväksyä sitä, että ei ihan kaikkien tarvitse pitää sinusta?

Pomolle voi olla nimittäin se ja sama montako vuotta olet kotona.

Mutta ongelmaksi sulle on alkanut muotoutua sun kyky kommunikointiin. Se että et tiennyt olevasti raskaana on tietty yksittäinen asia mutta sitten se vatuloiminen koska töihin ja asioista kertomatta jättäminen viime tinkaan on se joka tulee syömään sun suhteen esimieheesi. On todella vaikeaa olla esimies kun ei tiedä missä mennään ja se vie luottamuksen eikä se hoitovapaan pituus. Olen itse esimies ja aika samanlaisessa tilanteessa meni luottamus kun alainen jatkuvasti yritti miellyttää ja kertoa kuinka palaa nopeasti ja sitten venkslaili mielipidettä jatkuvasti. Hänen hommaan jo vakinaistin sijaisen ja katsotaan mihin palaa kun aina tarina muuttuu. Ei ollut reilua sijaistakaan kohtaan kun ei tiennyt koska pätkät loppuu.

aiemmin mulla todettiin pco, irtisanouduin kamalasta vanhasta työstäni, söin pilleriliuskoja putkeen mutta menkat tuli silti, join vain kahvia ja poltin tupakkaa ketjussa. En todellakaan tiennyt olevani raskaana, enhän uskonut ikinä saavani lapsia, herranjumala!!! Kävin neuvolapykologilla raskauden aikana kun tunsin niin kaameita oman tunnon tuskia siitä että miksi mulle kävi näin, sain unelmaduunin ja sitten selviääkin että olen raskaana.

ap

aiheuttaa TUTKITUSTI vauvalle ongelmia, esim. ahdistuneisuushäiriötä ja muuta "pientä", vaikka se ei tekisi ulkoisia ongelmia. Ja ulkoisiakin haittoja voi tulla, esim. se, että jää lyhyemmäksi kuin muuten olisi jäänyt.

Toivotaan että mitään ei käy. Mutta jos se sun lapses sitten myöhemmin oireilee ADHD:lla, ylivilkkaudella, ahdistuneisuudella ja itsetuhoisuudella, niin toivottavasti siinä vaiheessa sulle on jo kehittynyt aikuinen, vahva luonne.

TArvitset sitä ja sun lapsi, joka ei tuollaista röökialkua elämälleen olisi ansainnut, on vähintäänkin edes siihen oikeutettu. Lopeta ainakin se röökaaminen, jollet ole jo lopettanut.

Ja edelleen sulla on ihan tajuton selittelynmaku tuossa jutussasi ja jotenkin tulee vaikutelma, että elämänhallinta ei ole sitä luokkaa kuin vanhemmaksi tulevalla ihmisellä pitäisi olla.

Et sinä halua olla v-mäinen kusipää. Sinun pitää sen sijaan oppia jämäkkyyttä. Oppia sanomaan tarvittaessa kauniisti mielipiteesi ja tiukasti ei.

Mikä ihmeen harhaluulo ihmisillä on, kun kuvittelevat kusipäisyyden olevan jotenkin tavoiteltu ominaisuus? Terve itsetunto ja vahva ego eivät kaipaa toisiin suunnattua aggressiota, vaan vahva ja luja ihminen voi täysillä olla kohtelias ja asiallinen. Vittuilu on vellihousuisuuden peittämistä.

Mene vaikka terapeutille sitä jämäkkyyttä oppimaan. Se on sitä, että tunnet ja hyväksyt itsesi ja tiedät mitä tahdot. Ei kusipäisyyttä. Sen alan ihmisiä on maailmassa liikaakin, eivätkä ne saa työyhteisöjä toimimaan saati ole tehokkaita ja aikaansaavia muussa kuin kusipäisyydessä.

kun nynnerömentaliteetti yritetään selitellä parhain päin ainoaksi oikeaksi tavaksi olla olemassa. Ai niin, eihän se ole nynneröä, sehän on "jämäkkyyttä". Heh heh. Kunnon orwllilaista new speech -meinikiä: sota on rauhaa, aggression kitkeminen näkyvistä on jämäkkyyttä. Just joo.

On OIKEIN kyetä tarvittaessa olemaan aggressiivinen eli ikävä ihminen. Se vaan on todella vaikeaa, koska on hirittävän hankalaa ottaa vastuuta siitä, että on joskus se ikävä tapaus. SItä kuitenkin välillä tarvitaan. Miehet ovat sen aina osanneet ja siksi he menestyvät.

Tämä ikuinen harmonian hakeminen on tuhoisaa. Vielä tuhoisampaa on sen selittely "jämäkkyydeksi". Mutta kai se nynneröille jotain lohtua suo. :D

Kiltteys ei ole sitä, että suostuu hyväksikäytettäväksi tai uhraa omia tärkeitä toiveitaan/tarpeitaan muiden edun nimissä ja siksi että haluaa miellyttää toisia.



Toisaalta aikuisuus ja se että ajattelee elämässään omaa etuaan ei tarkoita, että täytyy - tai edes saisi - olla v-mäinen! Se tarkoittaa kenties sitä, että joskus joutuu tuottamaan pettymyksen toisille, mutta senkin voi tehdä asiallisesti.



"Kiltteys" on myönteinen luonteenpiirre, V-mäisyys kielteinen. Ja luulen, että käyttämällä juuri näitä termejä tilannettasi kuvatessasi, pyrit selittelemään ja oikeuttamaan toimintaasi. Taustallahan on tällöin pakosti (piilo)ajatus, ettei v-mäisyys ihan oikeasti voi olla tavoiteltava luonteenpiirre ja kiltteys kuitenkin voittaa sen "luonnemarkkinoilla", joten loppupeleissä toimintasi olisi oikein. Mitäs, jos käyttäysit "kiltteyden" ja "V-mäisyyden" tilalla vaikkapa ilmauksia "alistuvaisuus" ja "omien oikeuksien puolustaminen"? Olisiko silloin helpompi nähdä, että sinun täytyy muuttaa ajatus- ja toimintamallejasi?



Voit olla hyvä työntekijä ja mukava ihminen ja silti huolehtia omien OIKEUKSIESI toteutumisesta ja elää yksityiselämäsi tärkeää ajanjaksoa parhaaksi näkemälläsi tavalla. Et ole tehnyt mitään väärää, etkä todellakaan ole mitään velkaa esimiehellesi siitä, että hän on toiminut tilanteessa ymmärtäväisesti (niinhän hänen kuuluukin toimia). Ainoa, mitä olet esimiehellesi velkaa, on tietysti tehdä työsi hyvin ja tunnollisesti KUN PALAAT sinulle laillisesti kuuluvalta äitiys- ja vanhempainvapaalta parhaaksi katsomanasi ajankohtana, vaikka sitten kolmen vuoden päästä.

Ketju täynnä nautoja, jotka sikiävät huomaamattaan. Kiva.

on uskomatonta, miten paljon niitä yhtäkkiä muka on... ei helkatti.

mutta hei oikeasti, ajattele itseäsi ja perhettäsi! Ei se työnantajakaan loppupeleissä ajattele kuin omaa etuaan, joten älä sitä murehdi.



Työtä saa hakea vaikka tietäisi olevansa raskaana. Tämä asia on ihan lailla suojattu. Hienoa että sait vakkarisopimuksen, nyt voit hyvin jäädä kotiin pariksi vuodeksi jos niin tahdot. Ihan totta, työikä jatkuu sinne about 65 ikävuoteen asti, joten hyvin ehdit tekemään takaisin nuo "menetetyt" vuodet ;). Nauti nyt jos siihen on mahdollisuus!