Lue keskustelun säännöt.
Odotan toista lastamme viimeisilläni, nyt mies ilmoitti haluavansa erota
30.07.2012 |
Miten ihmeessä selviän tästä hengissä?? Tuntuu aivan kuin joku veivaisi puukkoa sisuskaluuissani ja seinät kaatuisivat päälleni. Mies haluaa erota ja on kuulemmma oikea ratkaisu, minäkin tulen jonain päivänä olemaan onnellisempi jonkun toisen kanssa. Meillä on siis 2 vuotias ja aivan näillä hetkillä syntyy toinen lapsemme. Olen totaalisessa shokissa enkä pysty lopettaa itkemistä. Mies on yrittänyt lohduttaa ja vannoo olevansa edelleen lapsille läsnä ja ettei minun tarvitse murehtia raha-asioista jne jne.
Ei kuulemma uskaltanut sanoa mitään aikaisemmin, mutta nyt tuli vaan sellainen olo, että oli pakko sanoa, että on päättänyt lähteä. Vaikeaahan meillä on ollut, taapero on valvottanut todella paljon, olen ollut kuolemanväsynyt, perhepiirissä on tapahtunut kuolemantapaus ja sairauksia, on siis ollut vaikeita aikoja ylipäänsä. Mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että mies jättäisi perheensä, pienen lapsen ja viimeisillään olevan vaimonsa.
Olen kuin hakattu, en pysty toimimaan ollenkaan, yritän jotenkin pitää taaperosta huolta. Hän ihmettelee, kun itken koko ajan ja kävelen ympäri kämppää. On kuin olisin jossain painajaisunessa ja rukoilen herääväni kohta. Rakastan miestä, hän on elämäni rakkaus, sielunkumppanini. Miten helvetissä selviän tästä hengissä? Voisinko joku auttaa.. Olen aivan hukassa, niin hukassa ja paniikissa, sattuu ihan fyysisesti joka paikkaan. Mies ei näyttänyt olevan surullinen ollenkaan, vaikka itkin aivan hysteerisenä ja lohduttomana (lähti siis äsken töihin). Ei edes halannut minua, ihan kuin häneltä olisi pudonnut kivi sydämeltä ja voi nyt olla onnellinen, viis minusta.
Herra isä sentään, miten ihmeessä pääsen tästä ylös? Pitäisi vauvakin synnyttää ja jaksaa hoitaa kahta pikkulasta.
Kommentit (670)
Tärkeä asia olisi se, että jos teillä on yhteiset rahat, niin muutat kaikki tilit sellaisiksi, että voitte vain yhdessä tehdä niihin muutoksia. Eli jos teillä on Nainen tai Mies tilit, niin vaihda ne Nainen ja Mies tileiksi. Muuten miehesi voi pimittää sinulta rahaa. Myös kaikki asiat täytyy kirjata paperille.
Noh, raha-asiat eivät tässä ole varmasti ekana mielessä, mutta muista, että nyt vastaat itse omista eduistasi ja lastesi.. miehesi ajattelee vain omaa etuaan!
Vielä huomiona, että vaikka todennäköistä onkin, että miehelläsi on toinen nainen, niin sillä ei ole niin paljoa merkitystä loppupeleissä, selvästi hän ei enää halua jakaa elämäänsä kanssasi, ja teki sen vielä mitä raukkamaisimmin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:n viimeisin kommentti ollut täällä jo vaikka kuinka kauan ilman yhtäkään vastausta.
Onko niin, että kun joku päättää selvitä, juttu ei enää kiinnostakaan ketään?
AP, hyvä, että nyt kuulostaa jo valoisammalta. Pidä tosta sinnikkäästä asenteestasi kiinni!
Mä alan uskoa ettei sillä sun ukolla ole ketään. Ei se muuten terapiaan lähtisi. Tää saattaa olla siltä joku maailman sekopäisin tapa ilmaista, että sitä ahdistaa uuden vauvan tulo perheeseen, eräänlainen miehen synnytysmasennus.
Teillä voi olla vielä toivoa, tosin miehesi on niin tot. idiootti, että ansaitsisit paremman.
soitat ainakin miehen vanhemmille ja kerro asiasta. Ja laskelmat kannattaa kans tehdä asap. Ja ehdottomasti tarkistaa nuo tilijutut. Tsemppiä ap!
Pärjäät kyllä. Vuoden päästä, ensi syksynä, uusi elämä on jo alkanut ja naurat sille miten joskus sinulla olikin paska mies. Se uusi nainen (tule sitten kertomaan kun mies myöntää) pitäköön sen lieron hyvänään. Joko kerroit anoppilaan uutiset?
soitat ainakin miehen vanhemmille ja kerro asiasta. Ja laskelmat kannattaa kans tehdä asap. Ja ehdottomasti tarkistaa nuo tilijutut. Tsemppiä ap!
Sehän on kahden aikuisen asia, sitten on eri asia jos ovat jotenkin asiaan sekaantuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta edelleen viimeisenä kommenttina oli, että kunhan nyt vaan sitten muistan, että sillä terapialla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Hän tuloee haluamaan eron, vaikka kävisimme läpi mitkä terapiat. Juuri tuollainen miehen järkkymätön ehdottomuus loukkaa minua hirveästi ja hän näkee, että loukkaa mutta pitää vielä oikein hokemalla hokea, että ero tulee, ero tulee väistämättä.
Vakuuttaa itseään tuossa samalla, siltä se vaikuttaa.
Tutkin tuossa aamulla häneltä saamiani tekstiviestejä ja hän on vielä kuukausi sitten lähettänyt minulle viestejä, jossa kertoo rakastavansa minua ja että on ikävä. Laittanut viestien lopuun kommentteja, että "haleja ja suukkoja, rakastan sinua". Huhtikuussa on lähettänyt pikkutuhmia viestejä jne. Tästä ei ole kuin muutama viikko, kun muistan hänen lohduttaneen minua jostain syystä ja sanoi rakastavansa minua kaikista näistä vaikeista ajoista huolimatta. Nyt kuitenkin väittää, ettei ole pitkään aikaan, kuukausiin rakastanut minua enää ja haluaa olla rehellinen tunteistaan. Mutta jos on kerran niin rehellinen kaveri, valehteliko kuitenkin viesteissään ja sanomisissaan vain muutamia viikkoa aikaisemmin? Missä se rehellisyys silloin oli??
On mitä todennäköisimmin ihastunut toiseen ja sen takia kirjoittaa nyt historian uudelleen. On oikeasti hämmentävää, että vaikka rakastaa vaimoa, tulee vahva ihastus toiseen ihmiseen. Sitä on vaikea käsittää, joten ihastustilassa oman suhteen historia kirjoitetaan uusiksi ja se nähdään ihan eri valossa. Uskon, että muutama kuukausi sitten hänelle ei olisi tullut mieleenkään, että "ei enää pitkään aikaan ole rakastanut".
Luepa AP täältä tuosta ilmiöstä nimeltä affair fog:
http://www.marriageadvocates.com/ubbthreads/ubbthreads.php/topics/245278
Sisältö jatkuu mainoksen alla
soitat ainakin miehen vanhemmille ja kerro asiasta. Ja laskelmat kannattaa kans tehdä asap. Ja ehdottomasti tarkistaa nuo tilijutut. Tsemppiä ap!
Sehän on kahden aikuisen asia, sitten on eri asia jos ovat jotenkin asiaan sekaantuneet.
Ap:han odottaa toista lasta, jota kautta myös miehen vanhemmat ovat isovanhempia. Monille ihmisille perhe, suku ja isovanhemmuus ovat todella tärkeitä asioita, jotka tuovat onnea ja turvaa elämään.
Ap:n on hyvä hakea juuri nyt apua jokaiselta mahdolliselta taholta; myös lastensa isovanhemmilta. Jos he voisivat tukea henkisesti tai rahallisesti tai vaikka tulla paikan päälle auttamaan esikoisen hoidossa. Ap kun ei selvästikään juuri nyt ole täysissä voimin.
mitä neuvoja täällä annetaan!
Vaikka ajoitus ei todellakaan ole paras mahdollinen, ei ihmisten tarvitse väkisin olla yhdessä. Miehellä on oikeus erota, oli syynä mikä tahansa. Jätetylle tilanne on aina kamala, mutta usko pois, elämä jatkuu, vaikka nyt ei siltä tunnukaan.
Mihinkään kostotoimenpiteisiin tai muihin tunnekuohuisiin hurjuuksiin ei todellakaan kannata ryhtyä. Pahimmassa tapauksessa tappelette lapsista käräjillä ja silloin av-mammojen mahtiehdotukset saattavat kääntyä sinua itseäsi vastaan.
Parasta olisi yrittää pitää arki ennallaan jo lasten (jo olemassaolevan ja tulevan) ja oman pään parhaaksi eli rutiinit takaisin. Nuku, yritä syödä jotain, pidä perustarpeista huolta. Puhuminen on tuossa tilanteessa turhaa, järkevää keskustelua tuskin saadaan aikaiseksi.
Itse olin samassa tilanteessa vajaa vuosi sitten ja tuo sielunkumppaniteksti olisi voinut olla omalta näppikseltäni. Alkujärkytyksessä todella luulin koko elämäni romahtavan ja loppuvan siihen paikkaan ja elämän olevan täysin merkityksetöntä ilman miestä. No näin ei ollut ja elän nyt onnellisempaa ja tasapainoisempaa elämää, vaikka sitä en olisi ikinä kyennyt silloin kuvittelemaan.
Halaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen todella pahoillani puolestasi, ap.
Kyllä mies haluaa synnytykseen mukaan ja ei kuulemma halua muuttaa minnekään vielä, eletään ihan normaalisti jne, tulee auttamaan vauvan kanssa alkuun. Mutta siis haluaa kuitenkin avioeron, ei ole onnellinen ja puhuu minunkin puolestani koko ajan, että tietää mukamas, etten minäkän ole onnellinen.
Mä en vaan selviä tästä hyvä jumala, mä olen ihan jossain shokkitilassa.
Ap
Minusta on kuitenkin hyvä idea, että mies jää asumaan teidän kanssa ainakin joksikin aikaa (mikä idiootti, kun kertoi asiasta nyt - olisi voinut odottaa edes puoli vuotta). Lapset on kuitenkin hoidettava ja neljä kättä tekee enemmän kuin kaksi.
Ja ehdottaisin: jos vain mitenkään pystyt niin yritä jättää koko parisuhdeasia taka-alalle nyt ja keskittyä lapsiin. Ota miehestä kaikki hyöty irti ja käsitelkää suhdettanne myöhemmin. Äläkä uhraa hirveästi ajatuksia sille, onko miehellä joku toinen, sitäkin voi selvittää myöhemmin. Vauva + taapero = jonkinasteinen katastrofitilanne silloinkin kun eron uhka ei ole päällä.
Mutta nyt heti yritä päästä jonnekin purkamaan tunteitasi, esim. neuvolapsykologille.
Hirveästi voimia!
Eli kertoa, missä mennään = appivanhempien poika on jättämässä viimeisillään raskaana olevan vaimon ja 2-vuotiaan vielä hämärän peitossa olevien syiden vuoksi.
Sukulaisista joku voisi myös olla se, joka pystyisi keskustemaan ap:n miehen kanssa, että mitä ihmettä tämä nyt meinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän en perkele kuole! Sen olen päättänyt.
Ap
Mua on kaikkein eniten häirinnyt sun hysteerisyys ja polvillaan anelu. En ehkä osaisi toimia vastaavassa tilanteessa itsekään toisin, mutta tiedätkö sen tunteen, kun katsot jotain elokuvaa jossa joku joutuu kaltoin kohdelluksi ja antaa vain kaiken tapahtua? Tekisi mieli ravistella sitä hahmoa ja käskeä kokoamaan itsensä ja näyttämään niille muille mistä kana pissii.
Monesti on niinkin, että alistunut ja nöyrä on helpompi hylätä kuin itsevarma selviäjä... Jos osoitat jatkuvalla itkullasi, että sinulla ei ole mitään muuta elämää kuin mies, se tavallaan vahvistaa miehen käsitystä siitä, että sinussa ei ole mitään muuta. Mutta jos pystyt nyt hallitsemaan itsesi management by perkele -asenteella, järjestelemään itsenäistä elämää, tekemään OMIA suunnitelmia eron varalta, voikin käydä niin, että mies huomaa lopulta, että asiat eivät ehkä olekaan niin kuin hän kuvittelee niiden oleva.
Vaikuttaa siltä, että mies ajattelee sinun pysyvän ikuisena äitsykkänä, jonka luona voi sitten silloin tällöin halutessaan käydä pullantuoksussa ja ehkä vähän muistojakin verestämässä. Tuntuu, ettei hän ollenkaan ajattele, että sinulla voisi olla jotain muita mahdollisuuksia elämässä.
Näytä sille! Pysy lujana! Minä kannustan sua täällä ruudun toisella puolella popcornien kanssa ja toivon, että loppuratkaisussa sankaritar ratsastaa ylpeänä auringonlaskuun!
"Ilkeästi vastannut" 12 tässä vielä. Oli vain tarkoitus ettei ap:lle jää mitään harhakuvitelmia siitä miten suhde on nyt vaan tullut tiensä päähän ja ihmiset kasvaa erilleen ja muuta paskaa. Mies on pettänyt, sillä on toinen, suhde, siksi lähtee. Todennäköisesti rakastajatar on alkanut tulla mustasukkaiseksi vauvasta ja uhkailee kertovansa, ja mies käyttää viimeisen tilaisuuden erota "sovussa" ja lupaa ap:lle yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Olen ollut itse samassa tilanteessa, tosin vauvani oli jo muutaman kuukauden ikäinen. Mies oli tullut siihen tulokseen että emme ole onnellisia yms., kuulostaa niiiiin tutulta. Toinen nainenhan sillä oli. Selvisimme asiasta, emme eronneet. Mies ei halunnut loppukädessä luopua minusta ja lapsista, appivanhemmat ilmoittivat että välit menevät jos mies toimii noin, ja toinen nainenkin osoittautui myös petturiksi jälkikäteen. Tsemppiä, selviät kyllä. Mutta älä anna kusta itseäsi silmään. Äläkä usko mitään "kasvoimme erillemme" -paskaa. Vie ainakin rahat, jos voit.
Odotan edelleen sitä linkkiä tähän "fakta-asiaan"
Perustuu yleiseen elämänkokemukseen. Usko tai älä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saa lapset luokseen joka toinen viikko heti toisen lapsen syntymästä lähtien.
Eli kertoa, missä mennään = appivanhempien poika on jättämässä viimeisillään raskaana olevan vaimon ja 2-vuotiaan vielä hämärän peitossa olevien syiden vuoksi.
Sukulaisista joku voisi myös olla se, joka pystyisi keskustemaan ap:n miehen kanssa, että mitä ihmettä tämä nyt meinaa.
suvun painostuksessa on ihmeellistä voimaa. Kannattaa kokeilla, mutta vasta jos muuta keinoa ei ole. On sekin riski, että ennen aikainen sukukortin käyttö ja asian julkitulo nöyryyttää miestä ja sitten mahdollinen yhteinen tulevaisuus hankaloituu, kun kaikki tuijottavat sukujuhlissa.
Ihanne olisi, että miehellä olisi yksi läheinen veli. Sille jos puhuisi ja veli puhuisi yksityisesti järkeä tuon sekopään päähän.
Fakta: viimisillään raskaana olevaa ei jätetä, ei millään syyllä. Tosiaan kuten joku sanoi, sen puoli vuotta olisi kuka tahansa voinut odottaa, jos syy on vain jokin oma henk-koht. kyllästyminen perhettä leikkimään.
Mä veikkaan edelleen toista naista.
Höpö höpö; ei siihen lähtemiseen sitä toista naista tarvita. Jos suhde on tullut tienpäähän niin sitten se on siinä. On koettu ja nähty.
Naurettavaa. Sen miehen lähteminen voi kyllä sitten odottaa sen synnytyksen yli, jos ei ole kiire toisen naisen luo (joka tod.näk. ei tähän kyllä painosta, ihmeellistä sinänsä).
turhia eroja pikkulapsivaiheessa, kun nykyihmisillä ei ole mitään hajua siitä mitä erilaisia vaiheita ihmisen elämänkaareen yleensäkin kuuluu.
Millainen MIES jättää viimeisillään raskaana olevan vaimonsa ja pikkulapsensa?? Ei ainakaan sellainen, joka TAHTOO rakastaa ja kantaa vastuunsa miehenä ja perheenisänä. Avioliitto on tahdon asia, ja kun on perheen perustanut ei yhden perheenjäsenen tunne-elämän heilahtelut todellakaan saisi kaataa koko perhettä, sillä tunteita tulee ja menee.
Toisaalta itse olisin kyllä tyytyväinen että miehen totaalinen selkärangan puute ja niljakkuus tulisivat ilmi jo näin varhaisessa vaiheessa että pääsisi eroon kivuttomammin, lapsetkin unohtavat helpommin mitä nuorempia ovat.
kun lähdin 12-vuotisesta suhteesta 15 v sitten.
Tosin annoin miehelle toivoa, vaikka tiesin että sitä ei ole.
Mutta olen samaa mieltä että parempi olisi näytellä viileää ja välinpitämätöntä kun takertua. Se säpsäyttää miestä tehokkaammin.
Onnea matkaan ap!
Joutaisi edesvastuuseen teostaan, vihaksi pistää!!!!! Toivon, että neuvolapsykologin käynti valottaisi asioita jollain tavoin. Jos kyse on "vain" peliveloists tms., yhteiselämänne voisi ehkä jatkua kun luottamus jossain vaiheessa palautuisi, mutta se huonompikin vaihtoehto saattaa tulla vastaanotolla esiin. En voi käsittää tuollaista "miestä". Valtaosa ihmisistä on puolellasi ap, ja miehen vanhemmat ovat varmasti pöyristyneitä myös ja kriisissä, jos yhtään normaaleita ihmisiä ovat.
Että silloin kun mieheni erosi exästään minun takiani, hänkin käyttäytyi eksäänsä kohtaan juuri tuolla tavalla kylmästi.
Lisäksi meillä oli työpaikalla muutama vuosi sitten aivan identtinen tapaus tämän ap:n tapauksen kanssa, joka oli todella ahdistava koko työyhteisöllemme. Siellä siis mies, jolla vaimo odottamassa perheen toista, rakkaudella alkuun pantua lasta alkoi seurustella nuoren pimun kanssa, joka tuli meille töihin. Me muut kun tunnettiin se vaimo, ja nämä kaksi eivät pystyneet pitämään touhujansa salassa, vaikka väittivät olevansa kavereita vaan.
No jos yhtään lohduttaa, niin paska tilanne se on tällä uudella parilla, mies raataa hullun lailla pystyäkseen elättämään entiset ja uudet lapsensa, joita ylimustasukkaisen uuden muijan takia oli pakko tehdä tiuhaan tahtiin yhtä monta kuin eksänkin kanssa oli... Ja näitä asioita olen kuullut suoraan tuon entisen työkaverini suusta, että eipä tiennyt ja tajunnut mihin lähti, kun perheensä jätti. Aika nopeasti oli "sielunkumppanuus" karissut.
Mutta voimia ap:lle. Ole tarkkana miehesi kanssa, älä usko mitään turhia mölinöitä, ja ehkä se äijä olisi jo syytä heittää pihalle, eikä antaa sen toimia omien aikataulujensa mukaan miten hänelle on paras.