Lopetin täysin mieheni "äitinä olemisen" ja seuraukset alkavat kypsyä :D
Elämme jännittäviä aikoja!
Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".
Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".
En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.
Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D
Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...
Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
Kommentit (993)
Mä en ymmärrä miten kuvittelet korjaavasi parisuhteenne ongelmat luomalla uusia ongelmia tilalle. Katsoisit peiliin ja aikuistuisit, ompas surullista.
Höh, no eiks avioliitto ole huolenpitoa puolin ja toisin. Kai ukkoasikin ärsyttää sinussa moni asia.
Saa todennäköisesti hervottoman hepulin. Kaikki on sun syytä.
Hitsi kun en tajunnut itse kokeilla tuota juuri päättyneessä pitkässä suhteessani. Kuvauksen mies kuulostaa kyllä ihan exältäni. :D
Joo, tilannekatsausta ehdottomasti. Kuulostaa hauskalta! :D
Parisuhde on sitä, että tehdään asioita yhteiseksi hyväksi, toimittaan samassa tiimissä. Onnea valitsemallasi tiellä. Et vaikuta kovin onnelliselta. Katkera?
Minäkin kyllä ärsyynnyn välillä samanlaisista asioista puolisossani. Mutta! On sillä hyvätkin puolensa, en osaa hoitaa mitään autoon liittyvää, en jaksa ajaa nurmikkoa/tehdä lumitöitä, en ymmärrä tietokoneista tai teknisistä laitteista juuri mitään yms. Tiedän että miestä ehkä vähän ärsyttää sitten taas just noi jutut. Mutta toinen tosiamme sietäen ja auttaen tässä eteenpäin mennään.
Miehen luulisi olevan tyytyväinen kun olet lopettanut asioista huomauttelemisen. Suhteenne saattaa hyvinkin puhjeta uuteen, kauniiseen kukkaan.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:36"]
Höh, no eiks avioliitto ole huolenpitoa puolin ja toisin. Kai ukkoasikin ärsyttää sinussa moni asia.
[/quote]
Puolin ja toisin, nimenomaan. Hoidan kyllä yhteiset ja omat asiani, mutta en enää sorru nalkuttamiseen ja passaamiseen, se on ihan tervettä itsekunnioitusta ja lisäksi se antaa toiselle mahdollisuuden kehittyä, kun on monesti mies sanonut, että juu, hermo menee siihen kun esim. kyselen, onko laskut maksettu :D Nyt en enää kysele.
Toivottavasti miehesikin lopettaa isänäsi olemisen. Ei enää esim. lohduta kun olet surullinen.
Sitten herääkin enää vain kysymys, mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on :D
Aloituksesta ei käynyt ilmi, mitä mies teki yhteiseksi hyväksi ja hänen toimintansa tiimissä vaikutti todella välinpitämättömältä. Oikea termi lienee "vapaamatkustaja".
Raporttia odotellessa! :-)
Hyvä ap, tsemppiä. Ei todellakaan pidä ryhtyä ukkonsa äidiksi. Toivottavasti mies oppii jotain.
No mitäs jos siltä raukalta menee luottotiedot?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:40"]Minäkin kyllä ärsyynnyn välillä samanlaisista asioista puolisossani. Mutta! On sillä hyvätkin puolensa, en osaa hoitaa mitään autoon liittyvää, en jaksa ajaa nurmikkoa/tehdä lumitöitä, en ymmärrä tietokoneista tai teknisistä laitteista juuri mitään yms. Tiedän että miestä ehkä vähän ärsyttää sitten taas just noi jutut. Mutta toinen tosiamme sietäen ja auttaen tässä eteenpäin mennään.
[/quote]
No voi että onpa iiiiiihanaa, kun ootte noin täydellisiä, yhdessä auttaen toinen toistaan. VMP!!!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:40"]
Miehen luulisi olevan tyytyväinen kun olet lopettanut asioista huomauttelemisen. Suhteenne saattaa hyvinkin puhjeta uuteen, kauniiseen kukkaan.
[/quote]
Nimenomaan! Tässä se nyt nähdään, että miten paljon asiat on oikeasti ollut kiinni siitä, että minä "nalkutan" ja passaan. Tätä juuri tarkoitin, että opin myös itsestäni samalla. Ja miehelle annan nyt valtaa astumalla sivuun näissä arkisissa asioissa ja asioiden hoitamisessa. Tässä se nyt nähdään! AP
Minulla on takanani 25 vuotta yhteistä taivalta mieheni kanssa. En ole koskaan paaponut häntä, mutta edelleenkin vasara voi jäädä keskelle eteisen lattiaa, mistä siivooja sen löytää ja nostaa lipaston päälle. Sama juttu likaisten vaatteiden kanssa: niitä voi olla kasoina ties missä, mutta ei se minua haittaa. En nalkuta, en valita.
Omat lapset ovat nyt vanhemmiten sanoneet, että heistä olisi ollut kiva, jos olisi ollut siisti koti. Olen muistuttanut, että lastenhuoneet olivat siistit samoin kuin minun työhuoneeni. Lopuissa huoneissa isä sai elää juuri niin kuin halusi.
Ainoa ongelma tuli silloin, kun miehen sukulaisia tuli kylään. Silloin mies huusi jo aamulla, että "miksi hän on ainoa, joka joutuu siivoamaan". Muistutin silloin äärettömän kylmästi, että ne sukat, banaaninkuoret ja unohtuneet kirjekuoret lattialla ovat kaikki miehen tarkasti paikalleen asettamia. Miksi muu perhe joutuisi siivoamaan yhden aiheuttamat sotkut?
Mikään ei tule muuttumaan, ap:lta menee vaan hermot miehen saamattomuuteen, siivoaa kaiken paikoilleen, pyykkää ja huolehtii että mies maksaa laskut, tulee helvetillinen riita ja vuosien kyräily.
Eroa jo nyt jos ei vaan lapsia ole. Lähde.
Kerro tilannekatsaus jonkun ajan kuluttua, muuttuuko mikään...