Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapset eivät voi jakaa samaa huonetta, kun vanhemmatkin yleensä niin joutuvat tekemään?
Kommentit (118)
toista huonetta asuttivat mummo ja vaari.
Ei 70-luvullakaan ollut turvavöitä, turvakaukaloita tai -istuimia, ja silti säilyttiin hengissä automatkoilla. Lapset olivat auton hattuhyllyllä tai äipän sylissä.
Ajat ja tavat muuttuvat. Se, miten asia tehtiin vuosikymmeniä sitten, ei välttämättä ole oikea. Kukaan teistä pienten lasten äideistä ei ajaisi metriäkään autolla, jos lapselle ei olisi asianmukaisia turvavarusteita. Katsotaan asiaa sitten 10 vuoden päästä, kun mietitte, että teini tarvitsisi oman huoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä ainakin tykkään tarjota lapsille mahdollisimman mukavat ja tasokkaat olosuhteet. Ne sisältävät omat huoneet kahdelle yhteiselle ja vielä miehen vierailevalle lapsellekin on oma huone.
Toiset panostaa ydinperheeseen.
ja kaikista tavoista ei tosiaankaan voi sanoa, että olisi muuttuneet parempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksi yhdessä huoneessa ja toiset kaksi toisella huoneessa ja me vanhemmat kolmannessa ja hyvin sujuu :)
Minulla oli kokonainen asuinkerros itselläni kun olin 8-13v ja pidinkö? Ehkä silloin juu, mutta vieraannuin täysin muusta perheestä. Meillä lapsilla on yhteinen huone (poikia). Eivät ole valittaneet, päinvastoin! Edellisessä asunnossa oli eri huoneet ja aina he olivat vain toisessa. Ja mitä tulee läksyihin ja kavereihin.. Meillä järjestyy päivittäin halutessa privaattiaikaa. Jos kaveri tulee yöksi niin toinen lapsi nukkuu olohuoneessa jotta sisarus saa olla rauhassa kaverinsa kanssa. Meillä tämä todella toimii ja koulumenestyskään ei ole kärsinyt muuton myötä, itseasiassa päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei minulla ole omaa huonetta, enkä mene edes miehen kanssa yhteiseen huoneeseen näitä kahta asiaa hankkimaan
ja kaikista tavoista ei tosiaankaan voi sanoa, että olisi muuttuneet parempaan suuntaan.
104
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta ainakin käytös-ja tapakulttuuria ei ole aika parantanut.
(yölliset siemensyöksyt kyllä ymmärrän)? Kun sen voi tehdä siististi vessassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaoin huoneen siskoni kanssa koko ikäni. Aina olin kympin oppilas. Nyt mulla on ylempi korkeakoulututkinto ja siskollakin ammattikorkeatutkinto. Veljellä taas oli oma huone, mutta häntä ei koulu kiinnostanut. Amistutkinto kuitenkin hänelläkin
(yölliset siemensyöksyt kyllä ymmärrän)? Kun sen voi tehdä siististi vessassa.
No kun se äippä kyttää sekuntikellon kanssa oven takana. Näinhän edellä todettiin. Kyllä runkkuhuone ja oma mönkkäri on oltava, muuten tulee vatipää ja kivekset räjähtää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kolme lasta yhdessä huoneessa ja kolme toisessa ja vanhemmat kodinhoitohuoneen pöydän alla ja hienosti sujuu" on lapset vielä pieniä, samaa sukupuolta ja rahat aivan hemmetin tiukoilla, hermoista puhumattakaan. :D
kaupunki- ja maaseutuasumista keskenään. Maalla on usein isot talot ja tontit, kaupungissa taas asutaan ahtaammin. Kuka tykkää mistäkin. Itse tykkäämme asua kaupungissa "kaiken keskellä". Lapsilla kaverit, koulut ja harrastukset vieressä, meillä vanhemmilla työpaikat kivenheiton päässä.
Meillä on 76 neliön kolmio, jossa asumme 6-vuotiaan kanssa, ja odotamme toista lasta, eikä siis ole tarkoitus muuttaa tästä missään vaiheessa. Isommalla on oma huone, jonka saa jatkossa pitääkin omanaan. Myöhemmin pienempi tulee nukkumaan samaan huoneeseen, mutta meidän makkarissa olisi hänen leikkitilansa sermillä tai muulla vastaavalla jaettuna, eli molemmilla oma huone päivisin. Jossain vaiheessa kun kuopuskin on jo koululainen, varmaan me vanhemmat siirrymme olohuoneeseen nukkumaan, koska olkkari sellainen erillinen huone, johon voisi jopa oven rakentaa. Eli kyllä pyrimme sen oman tilan lapsille suomaan, vaikka ahtaammin asutaan. Eiköhän me vanhemmat tässä kohtaa sen verran jousteta. Meillä sopu sijaa antaa! :)
toista huonetta asuttivat mummo ja vaari.
Ei 70-luvullakaan ollut turvavöitä, turvakaukaloita tai -istuimia, ja silti säilyttiin hengissä automatkoilla. Lapset olivat auton hattuhyllyllä tai äipän sylissä. Ajat ja tavat muuttuvat. Se, miten asia tehtiin vuosikymmeniä sitten, ei välttämättä ole oikea. Kukaan teistä pienten lasten äideistä ei ajaisi metriäkään autolla, jos lapselle ei olisi asianmukaisia turvavarusteita. Katsotaan asiaa sitten 10 vuoden päästä, kun mietitte, että teini tarvitsisi oman huoneen.
Lapsien tarve ei ole kasvanut mihinkään. Se että ennen ei ollut jotain asioita oli se että niitä ei käytetty. Turvavyöt esim. oli jo 70 luvulla.
(yölliset siemensyöksyt kyllä ymmärrän)? Kun sen voi tehdä siististi vessassa.
teini-ikäisenä. Vessassa sei ei ole kauhean kätevää.
Vai kuinka monen 13-vuotias meinaa muuttaa omaan kämppään. Etenkin teinivuosien (13-19) alkuvuodet vietetään vielä tiiviisti kotona. Ja toivottavasti omassa huoneessa.
Meillä ei muuten ole teineillä telkkaria tai tietokonetta huoneissaan. Ja laatuaikaa vietetään perheen kesken. Kyllä taas ärsyttää nämä pikkusieluiset mammat, jotka kääntävät teinien omat huoneetkin vanhempien itsekkyydeksi. Eiköhän se kuule ole just toisinpäin...