Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapset eivät voi jakaa samaa huonetta, kun vanhemmatkin yleensä niin joutuvat tekemään?
Kommentit (118)
saa lukea kirjaa rauhassa jos haluaa, voi puhua rauhassa puhelimessa jos haluaa, voi paiskata oven kiinni kun suuttuu ja mennä nuolemaan haavojaan, voi murkkuikäisenä haaveilla ihastuksestaan ja kuunnella lällymusaa.... Läksythän nyt voi tehdä missä vaan, ei siihen tarvitse omaa huonetta, mutta siihen nuoren elämään tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin meillä ainakin kouluaikan tehtiin kun kaksi sisarusta oli samassa huoneessa.
ja suoritin ylemmän korkeakoulututkinnon. Nyt olen hyvässä työssä hyvällä palkalla. Kaverini taas jakoi huoneen veljensä kanssa. Kaverista tuli kassamyyjä ja veljestä autonkuljettaja. Rehellisiä ammatteja toki, mutta ei heidän kodissaan opiskelurauhasta ollut tietoakaan.
Muuten ihmetyttää nämä tämän ketjun korkeakoulutetut. Rahaa on niin, ettei paskalle taivu, mutta silti ei ole varaa ostaa sen verran isoa asuntoa, että jokainen lapsi saisi oman huoneen ja rauhan. Hassua.
olisihan se varmasti kivaa, mutta pääkaupunkiseudulla ei niin vain osteta seitsemän makuuhuoneen asuntoa. En ole keksinyt, mitä haittaa siitä olisi. Läksyjä voi tosiaan tehdä vanhempienkin makuuhuoneessa. Itselläni on aina ollut oma huone, eikä koulumenestykseni ollut kovin kaksinen. Parhaimmin koulutetut omasta ystäväpiiristäni löytyvät perheestä, jossa oli kaksi lastenhuonetta ja seitsemän lasta.
sinne esim oma kirjasto, ompelunurkkaus, oma telkkari ja kaikkea näpertelyä. Ja sänky jonne voisi kömpiä jos miehellä iskee kuorsaus päälle tai muuten on mökötys. *haaveilee*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin sen epäsuorasti ilmaiset, kun puhut "kyseisestä lapsesta" yms. Lapsen oppimisympäristöön panostaminen EI vaadi omaa huonetta ja omaa työpöytää ja tuolia jokaiselle lapselle. Kerropa mikä ongelma on siinä, että esim. 2 lasta jakaa leikkimis/nukkumishuoneen, mutta tekeävät läksyt kodin yhteisessä työhuoneessa?! Kaikki ihanteellisen oppimisympäristön vaatimukset voi täyttää ilman että jokaisella lapsella on oma huone. Tämä ope taitaakin antaa parhaat arvosanat niille, jotka asuvat 200 neliön omakotitaloissa, koska eihän niin mainioissa opiskeluympäristöissä voi tulla kuin priimasuoritusta :DDD
terv. Professoriperheen kasvatti, joka on jakanut huoneen kolme sisaruksen kanssa, joista kaksi on tohtoreita ja yksi -raukka- "vain" maisteri :D
että opettajan tutkinto ei voi olla ylempi korkeakoulututkinto!
Kun niin uskomattoman subjektiivista ja asenteellista "muka faktaa" tulee niin monen opettajan suusta. Milloin liittyen sukupuolten erityisominaisuuksiin, ihanteellisiin oppimisympäristöihin ja ties mihin. Miksi typerimmät kommentit tulee niin usein opettajilta? Olen tämä omassa tuttavapiirissäkin huomannut, jossa melkein kaikilla on korkea koulutus. Opettajat on yksinkertaisimpia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuvitellaan että on oltava kaikkea tai mikään ei onnistu. lapsen on saatava kaikki mahdollinen ja vähän päälle ja oltava koko ajan huolissaan, oppiikohan se nyt, selviiköhän se nyt, mitenhän nyt käy ja vielä opuksista katottava, että jaa sen huoneen pitäis olla 25neliötä eikä 24 oijoi nyt menee huonosti..
päivittäin kun on töissä vanhusten kanssa jotka on elänyt jos millaisissa olosuhteissa ja silti heistä on tullut ihan ihmisiä, tulee vähän perspektiiviä elämään :) tajuaa että tärkeintä on se halu antaa lapsilleen rakkautta ja aikaa, apua ja tukea elämänasioissa. lapsen luonne ja taipumukset varmasti määrittävät hänen elämän suuntaansa vahvemmin kuin esim oma/jaettu huone. jos vanhempi istuu vaikka lastensa kanssa ruokapöydän ääressä ja yhdessä tehdään läksyjä, se voi olla oppimisympäristönä aivan yhtä hyvä kuin oma huone. jaettu huone voi läheisille sisaruksille olla myös turvallinen, ihana paikka.
tää on taas sitä mustavalkoista ajattelua, johon eri maailmanaikoina sorrutaan ja vuosikymmenien päästä paremmasta perspektiivistä katsottuna tajutaan, että on myös harmaan sävyjä...
Itsekin sen epäsuorasti ilmaiset, kun puhut "kyseisestä lapsesta" yms. Lapsen oppimisympäristöön panostaminen EI vaadi omaa huonetta ja omaa työpöytää ja tuolia jokaiselle lapselle. Kerropa mikä ongelma on siinä, että esim. 2 lasta jakaa leikkimis/nukkumishuoneen, mutta tekeävät läksyt kodin yhteisessä työhuoneessa?! Kaikki ihanteellisen oppimisympäristön vaatimukset voi täyttää ilman että jokaisella lapsella on oma huone. Tämä ope taitaakin antaa parhaat arvosanat niille, jotka asuvat 200 neliön omakotitaloissa, koska eihän niin mainioissa opiskeluympäristöissä voi tulla kuin priimasuoritusta :DDD
terv. Professoriperheen kasvatti, joka on jakanut huoneen kolme sisaruksen kanssa, joista kaksi on tohtoreita ja yksi -raukka- "vain" maisteri :D
Jos et sitä sattunut huomaamaan... Tuo nyt on vain yksi esimerkki, toki niitä löytyy muitakin. En väitä, etteikö hyvää koulumenestystä voisi saavuttaa laittamalla seitsemän lasta yhteen huoneeseen, mutta ei pidä yllättyä, jos niin ei käykään. Oman opettajakokemukseni mukaan ne pärjäävät parhaiten, joilla sekä fyysinen että henkinen oppimisympäristö on kotona kunnossa.
Minulla ei ole hajuakaan siitä, miten oppilaani asuvat. En asu työpaikkakunnallani, joten ei ole tietoa tästä. Asia vain nousee vanhempien kanssa esille, jos oppilas pärjää koulussa, mutta kotona laadittavat tehtävät ovat heikkoja. Kyllä se ongelma on yleensä sieltä kodista sitten löytynyt, oli se sitten puute fyysisessä tai henkisessä oppimisympäristössä.
Luulisi, että professiperheen kasvatti osaisi asiasta keskustella asiallisesti, mutta ilmeisesti käy liian vaativaksi. Onnea seuraavaan keskusteluun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että opettajan tutkinto ei voi olla ylempi korkeakoulututkinto!
Kun niin uskomattoman subjektiivista ja asenteellista "muka faktaa" tulee niin monen opettajan suusta. Milloin liittyen sukupuolten erityisominaisuuksiin, ihanteellisiin oppimisympäristöihin ja ties mihin. Miksi typerimmät kommentit tulee niin usein opettajilta? Olen tämä omassa tuttavapiirissäkin huomannut, jossa melkein kaikilla on korkea koulutus. Opettajat on yksinkertaisimpia...
tutustupa oppimisympäristö-käsitteeseen. Sitä käsitellään aika paljon pedagogisissa opinnoissa. Ehkä koet opettajien kommentit typeriksi omien defenssiesi takia? Alemmuudentuntoa? Muuten en oikein osaa selittää kommenttejasi.
pelkäsin hirviöitä kaikki yöt lukioikään asti, ja olisin hirveän mielelläni jakanut huoneen siskoni kanssa! pidin epäreiluna sitä, että aikuisten ei tarvinnut nukkua yksin. Siksi minun lapseni eivät joudu nukkumaan yksin.
Työhuoneessa lapsetkin voivat tehdä läksyjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelkäsin hirviöitä kaikki yöt lukioikään asti, ja olisin hirveän mielelläni jakanut huoneen siskoni kanssa! pidin epäreiluna sitä, että aikuisten ei tarvinnut nukkua yksin. Siksi minun lapseni eivät joudu nukkumaan yksin.
Työhuoneessa lapsetkin voivat tehdä läksyjään.
Kai vanhempasi hakivat sinulle apua fobioihisi?
Luulisi, että professiperheen kasvatti osaisi asiasta keskustella asiallisesti, mutta ilmeisesti käy liian vaativaksi. Onnea seuraavaan keskusteluun![/i
Taisi olla proffilla kiire luoda omaa akateemista uraansa ja lapsista tuli, no... tuollaisia moukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kotona tehdyt tehtävät on loistavia, mutta koulussa ei tahdo oppia mitään ja oppilas valittaa opiskelurauhan puutetta ja kannustuksen vähäisyyttä?
kun kotona tehdyt tehtävät on loistavia, mutta koulussa ei tahdo oppia mitään ja oppilas valittaa opiskelurauhan puutetta ja kannustuksen vähäisyyttä?
ei esim. kehnosta opettajasta...
Lapset tarvitsevat omaa tilaa, mutta se ei tarkoita, että pitäisi olla oma HUONE.
Riittää, että on oma sänky ja rauhallinen paikka tehdä läksyjä ja välillä olla kavereiden kanssa sekä säilytyspaikka omille tavaroille. Kyllä sisarukset voivat aivan hyvin jakaa huoneen, itse asiassa aika monelle nykyajan lapselle tekisi hyvää oppia jakamaan ja ottamaan huomioon muitakin kuin itseään.
jokainen ihminen tarvitsee oman tilansa. Oman sängynsä. Oman rauhan pukeutua aamuisin, tilaa omille tavaroilleen jne
En laita lapsiani samaan huoneeseen. Ikäeroa on sen verran että tarvitsevat oman huoneen
ei esim. kehnosta opettajasta...
Kohdalleni ei ole tällaista tilannetta tullut. Tuskinpa minä siihen olen syypää. Jos tulisi, niin kiinnittäisin huomiota oppilaan opiskelutapaan luokkahuoneessa: keskittyykö enemmän sosiaalisten suhteiden luomiseen kuin annettujen tehtävien tekoon, häiritseekö / kiusaako joku toinen oppilas tämän oppilaan opiskelua, jne. Jos ei opetuksesta huolimatta opi mitään, ja jos muut oppilaat oppivat, niin sitten haluaisin lapsen tarkempiin tutkimuksiin, onko mahdollisesti lukihäiriö tai matemaattisia ongelmia, tms. Kannustusta annan kaikille tasapuolisesti.
Sinällään ymmärrän kommenttisin, sillä vanhempien on joskus hyvin vaikea hyväksyä lapsensa heikkoa koulumenestystä. Sen verta nykyään kasataan lapsille ja nuorille paineita. Lue vaikkapa viime viikon HS:sta nuorten keskustelupiiri, jossa käsiteltiin mm. paineita.
Pienemmät lapset voivat ilman muuta jakaa huoneen. Useimmat kouluikäiset, samaa sukupuolta olevat lapset voivat jakaa sen vaikka koko ajan kun asuvat kotona. Mutta voihan lapsiakin kuulla -ja pitääkin tietysti. Jos lapset selvästi ilmaisevat, että eivät halua olla samassa huonessa (muulloinkin kuin kesken riidan ;)) ja ovat selvästi niin erilaisia, erilainen temperamentti tms. niin totta kai vanhempien pitää miettiä muita ratkaisuja.
Meillä on suunnitelmana se, että poikamme ovat samassa huoneessa niin pitkään kuin se sujuu. Jos jossain vaiheessa tulee ongelmia, niin sitten katsotaan mistä hankitaan lisätilaa, vaihdetaanko asuntoa jne.