Uusperhe: onko minulle syyttä herne nenässä?

ap olet idiootti..Olen elänyt uusperhe-elämää 20v - nyt lapset ovat aikuisia jo..Ehkä juuri siksi meillä on sujunut kaikki ok, että en tosiaankaan veda tuollaisista asioista hernettä syvälle nenään eikä niin tee miehenikään..Hanki elämä..

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:23"]

Minusta ap:n anoppi toimii hölmösti. Toki hänellä on siihen oikeus, mutta hölmöä se silti on. Minulla oli lapsena kolmet isovanhemmat: isän, äidin ja äitipuolen vanhemmat. Kaikki olivat minulle läheisiä ja rakkaita. Ja kaikki kohtelivat kaikkia lapsenlapsiaan tasapuolisesti.

[/quote]

Suloista. Eikö olisi ihanaa jos olisi ihanne maailma, jossa kaikki menisi aina tismalleen oikein. Nyt meidän pitää vaan oppia elämään sen kanssa, että surullisia asioita tapahtuu.

Lapsi ei osaa kaivata, jos siitä ei tee numeroa. Pisteet tästä ap:lle, että hän kiukuttelee yksinään. Toivottavasti hän tekee niin jatkossakin, eikä edes yritä saada mummo käyttäytymään haluamallaan tavalla. 

Mummo on jo siinä iässä, että hänen pitäisi jo saada olla oma itsensä, eikä enää esittää yhtään parempaa mitä on. Sitä hän on varmaan saanut tehdä ihan tarpeeksi.  Jos ei lapset kiinnosta niin ne ei kiinnosta.

Mummo on kylmä eikä halua oikeasti nähdä kuin poikaansa.
Mitä nuo kertovat? Sitä, että ap saa olla kiitollinen, että anoppi muistaa edes joten kuten kaikkia lapsia.
Tai sitten ap ei edes pidä anopistaan ja sellaiset tunteethan heijastuu kauas.

Itse ainakin pyrin kohtelemaan kaikkia lapsia tasapuolisesti,
oli sitten vieraita tai omia.
jos toinen saa niin sitten saa toinenkin.
ei lapsi sellaista pysty ymmärtämään, että ei ole aikuiselle yhtä arvokas kuin toinen lapsi.
siksi mielestäni tasa-arvoinen kohtelu, myös pienissä asioissa, on tärkeää.
Se mitä sitten päänsä sisällä ajattelee mistäkin lapsesta on oma asia.
lapsi ei voi tilanteelle mitään.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:29"]

93 - kiitos :). Itselleni tasapuolisuus on vähän niinkuin kaikki kaikessa. Tämän ketjun perusteella ymmärrän, että en vain voi pyytää sitä muilta. Se on ominaisuus joka ihmisessä joko on tai sitten ei ole. 

Kiitos kaikille kommenteista! ap

[/quote]

Ole ihan vapaasti tasapuolinen, mutta älä vaadi jotakuta toista ostamaan/tekemään lahjoja omille lapsillesi. Se ei ole tasapuolista sekään. Sillä niistä sinun lapsistasi ei tule anopin lapsenlapsia, ei vaikka päälläsi seisoisit. Ja olisi minusta aika epäreilua vaatia anoppia kohtelemaan omaa lapsenlastaan "huonommin" vain siksi että sinulla on aiemmasta liitosta lapsia. Joilla on vielä ne omat isovanhemmat lellimässä. Harva lapsi vaatii mummopuolelta mitään, lapset kyllä tajuaa sukulaissuhteet. Aikuiset ne on jotka tätä "tasapuolisuutta" vaatii ja siinä samalla asettavat mummot aika ikävään asemaan. Omaa ei saa muistaa eikä lahjoa, ei edes itsetehdyillä sukilla. Oma verisukulainen pitää siis lähes unohtaa ja kantaa lahjuksia miniän/vävyn lapsille. Yleensä sillä "tasapuolisuuden" vaatimisella on aika raadollinen syy, saada omalle lapselle mahdollisimman paljon hyötyä. Vaikka sitten ne sukat ja tumput. Joita se lapsi ei oikeasti edes tarvi, äitisihän tekee ne lapsillesi.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:53"]

Itse ainakin pyrin kohtelemaan kaikkia lapsia tasapuolisesti, oli sitten vieraita tai omia. jos toinen saa niin sitten saa toinenkin. ei lapsi sellaista pysty ymmärtämään, että ei ole aikuiselle yhtä arvokas kuin toinen lapsi. siksi mielestäni tasa-arvoinen kohtelu, myös pienissä asioissa, on tärkeää. Se mitä sitten päänsä sisällä ajattelee mistäkin lapsesta on oma asia. lapsi ei voi tilanteelle mitään.

[/quote]

Lapset muuten ymmärtää nää jutut välillä paremmin kuin aikuiset.

Tasapuolisuudenko takia on yleistynyt tapa että synttäreillä jaellaan lahjoja kaikille ja että vähintään sisaruksille kuulu tuoda lahjat samalla kuin synttärisankarille? Kummilapselle ei saa tuoda lahjaa, pitää tuoda myös sisaruksille. Joulahjat pitää ostaa kaikille lapsille, ei vaan kummilapselle. Ennen pärjättiin vallan mainiosti vaikka aina ei saatu tasan samaa kuin sisarukset ja kaverit. Nykyään ei pärjätä. Tulee traumoja ja paha mieli. Aikuisille, ei niinkään lapsille.

Käsittämätöntä touhua.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:33"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:03"]

55- voisi päätellä :D. Kun tapasimme mies oli ollut useamman vuoden yksin, kuten minäkin ;). Miehen lapsi muutti meille vuosi sitten asumaan ja silloin oivalsin, että uusperhe ei ole mikä tahansa perhe. Aiemmin tätä en ollut tajunnut. 

Miksi joku ryhtyy uusperhe-elämään? Hyvä kysymys ja tätä joutuu usein punnitsemaan. Ei kai sen takia tarvitse elää loppu elämäänsä yksin, jos kerran on tullut valittua väärin? Mutta laittaa miettimään, mitä pidemmälle tässä mennään.

ap

[/quote]

Mä ymmärrän sua  . Omasta uusioperhe ajasta jo kauan aikaa ( mun lapset, sun lapset ja yhteiset lapset)

mutta muistan vieläkin, että joskus tuntui pahalta, kun omat lapseni jäiväy paitsioon mieheni ison suvun ja hänen vanhempiensa kanssa. Minun vanhempani olivat jo silloin molemmat kuolleet.

Ehkä se eniten tuntui pahalta lapsien tähden, vaikka eivät koskaan valittaneet.

Noista ajoista aikaa parikymmentä vuotta ja vieläkin joskus melkein vituttaa, kun aikuisista lapsistani ei edes kysytä, että mitä heille kuuluu.

Totta puhut, uusioperhe ei ole helppo kuvio todellakaan --  paljon tarvittiin rakkautta aikanaan, että olemme vielä tässä. Onnellisesti yhdessä. Jos joutuiisin uudelleen valitsemaan uusioperheen, en valitsisi vaan eläisin kahdessa eri taloudessa miehen kanssa.

[/quote]

eihän ne sun lapset ole miehen suvulle mitään sukua. Outoja lapsia. Miksi heitä pitäisi kiinnostaa.

[/quote]

Oletko sä oikeesti noin tyhmä ? Minäkin kyselen tuntemistani lapsista ja nuorista, heidän kuulumisiaan ym. eivätkä ne ole minun lapsia.  Mä kyllä ymmärrän, että tää maailma on välillä paska paikka olla ja elää, kun tälläset tunnevammaiset kun äskeinen tollo täyttävät maan.

Sanonpa vaan, että tyhmä - mieti vaikka, että miksi.

Ap tässä. Minun ongelmani tässä nykymaailmassa on se, että haluan tasapuolisuutta. Itse olen niin typerä, että olen auttanut mm. exää ja hänen uutta vaimoaan joskus lasteni sisarpuolen hoitamisessa. Olen ollut niin totaalisen idiootti, että luulin sen olevan toisten huomioon ottamista. Kyllähän siitä itsekin saa, kun toiselle antaa. Mutta nyt saatte haukkua ihan niin paljon kuin haluatte. En osallistu enää tähän keskusteluun. 

Kiitos ajatusmaailmani laajentamisesta. 

"93 - kiitos :). Itselleni tasapuolisuus on vähän niinkuin kaikki kaikessa. Tämän ketjun perusteella ymmärrän, että en vain voi pyytää sitä muilta. Se on ominaisuus joka ihmisessä joko on tai sitten ei ole. 

Kiitos kaikille kommenteista! ap"

Mitä ihmeen tasapuolisuutta se nyt on, jos SINUN LAPSELLASI on kolmet isovanhemmat eli sinun vanhempasi, lapsesi isän vanhemmat ja nyt vaadit tasapuolista kohtelua ja oikeuksia myös nykyisen miehesi vanhemmilta isovanhempana.

Entä miehesi suvun tädit, enot, sedät jne. omitko heidätkin lapsellesi vain tasapuolisuuteen vedoten?

Entä ydinperheen lapset, heillähän on vain kahdet isovanhemmat? Missä on heidän tasapuolisuus kun naapurin Janipetterillä on kolmet isovanhemmat?

Ja miten lapset kokevat tulevansa sukupolvien ketjuun ja suvun jäseniksi, kun sukuun tasapuolisuuden nimissä kuuluvat  xx-puolison ja x-jne. lapset ja loppujen lopuksi kukaan ei tiedä onko oikeasti mummo, eno, täti ja ihan keinotekoinen sellainen

Lopettakaa nuo typerät uusperhekuviot..jos ette saa ydinperhettänne pidettyä kasassa, niin harvoin se onnistuu uusperheissäkään (eroprosentti 75%) Olkaa keskenään lastenne kanssa, asukaa erillään jos seurustelette jonkun uuden kanssa ja keskittykää kasvattamaan lapsenne aikuiseksi. Muuttakaa yhteen vasta kun lapset lentää pesästä.

Uusperheet on täynnä ongelmia, eriarvoisuutta ja riitoja. Vain harvoin ne tuntuu toimivan.

Nimim. niin monen elämää sivusta seurannut ammatinkin takia, karsea nähdä kun uusperheellisten

lapset voivat pahoin tässä nykyajan härdellissä, pienestä pitäen jo mt-ongelmia yms.

"Ap tässä. Minun ongelmani tässä nykymaailmassa on se, että haluan tasapuolisuutta. Itse olen niin typerä, että olen auttanut mm. exää ja hänen uutta vaimoaan joskus lasteni sisarpuolen hoitamisessa. Olen ollut niin totaalisen idiootti, että luulin sen olevan toisten huomioon ottamista. Kyllähän siitä itsekin saa, kun toiselle antaa. Mutta nyt saatte haukkua ihan niin paljon kuin haluatte. En osallistu enää tähän keskusteluun. 

Kiitos ajatusmaailmani laajentamisesta. "

Jokaisella lapsella on kuitenkin OIKEUS omiin vanhempiinsa, omaan sukuunsa, enoihin, täteihin, setiin, serkkuihin jne. jotka meillä jokaiselle ovat ainutkertaisia ja useimmille tärkeitä ja muistot heistä säilyvät läpi elämän, toisin kuin uusioperheen uuden puolison isovanhemmat tai suku.

Minusta on väärin, jos tasapuolisuuteen vedoten, sotketaan lapsen sukulaissuhteita ja siteitä, sillä lapsella voi olla ainoastaan kahden isovanhemmat - isän ja äidin vanhemmat ja lapsella on oikeus olla oman sukunsa jäsen, sotkematta siihen uusioperheiden kuvioita.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 14:17"]

Ap tässä. Minun ongelmani tässä nykymaailmassa on se, että haluan tasapuolisuutta. Itse olen niin typerä, että olen auttanut mm. exää ja hänen uutta vaimoaan joskus lasteni sisarpuolen hoitamisessa. Olen ollut niin totaalisen idiootti, että luulin sen olevan toisten huomioon ottamista. Kyllähän siitä itsekin saa, kun toiselle antaa. Mutta nyt saatte haukkua ihan niin paljon kuin haluatte. En osallistu enää tähän keskusteluun. 

Kiitos ajatusmaailmani laajentamisesta. 

[/quote] Et sä typerä ole, mutta jos sinä autat sin ex miestä, niin miten se liittyy mummoon? Antaako sin ex miehesi uuden vaimon vanhemmat sinun lapsille lahjoja? Mitä sitten sinun nyksän lapsi saa? Autatko sinä miehesi äitiä? Tottakai sitä saa auttaa ex miestäsi. Sehän on hieno juttu että sinä teet niin. Mutta sen sijan odota heiltä palveluksia. Olisin tässä tapauksessa ihmeissään ja yrittäisin lähentyä mummoa muulla tavoin. Pyydä esimerkiksi kahdestaan lounaalla. Luo itse ne lämpimät suhteet. Älä odota, että hän sen tekee. Koska meidän pitää muistaa että me valitsemme puolisot ja vanhemmat joutuvat elämään sen päätöksen kanssa. Jos vaikka mummo on ollut läheinen exan kanssa ja nyt varovainen.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 14:17"]

Ap tässä. Minun ongelmani tässä nykymaailmassa on se, että haluan tasapuolisuutta. Itse olen niin typerä, että olen auttanut mm. exää ja hänen uutta vaimoaan joskus lasteni sisarpuolen hoitamisessa. Olen ollut niin totaalisen idiootti, että luulin sen olevan toisten huomioon ottamista. Kyllähän siitä itsekin saa, kun toiselle antaa. Mutta nyt saatte haukkua ihan niin paljon kuin haluatte. En osallistu enää tähän keskusteluun. 

Kiitos ajatusmaailmani laajentamisesta. 

[/quote]

Tasapuolisuutta on siis se että kun sinä autat exää ja tämän nyksää niin anoppisi on velvollinen neulomaan sinun lapsillesi sukat ja tumput? Tunteeko se sun anoppi edes sitä sun exää ja tietääkö se että sulla on tämmöinen "tasapuolisuuden" tavoite? Mitä jos omassa elämässäsi noudatat tasapuolisuuden periaatetta, mutta et oleta etkä vaadi muita tekemään samoin? Jos sun anoppi ei haua olla sun lastesi mummo, niin ei se siitä muuksi muutu vaikka kuinka netissä kiukuttelet. Eikä se muuksi muutu vaikka vedät pussillisen herneitä nenään. Jokaisella meillä on oikeus ihan itse päättää ketä muistamme ja ketä emme. Räikeä syrjintä on eri asia, mutta ei se vielä lievääkään syrjintää ole jos ei kudo koko suvun lapsille sukkia ja tumppuja. 

Olen itse uusperheentytär, jolle isäpuolen äiti kutoi tumppuja ja villasukkia yhtälailla kuin 100% omalle lapsenlapselleen. Tuo (vähävarainen) mummi sai iloa siitä, että pystyi antamaan jotain myös meille. Todennäköisesti velipuolemme on saanut jouluna erikseen lahjan häneltä, mutta emme tienneet siitä, koska joulupukki toi kaikille suht saman verran paketteja. Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että en ole joutunut kohtamaan "tuo ei ole meidän sukulainen" -erottelua. En perheemme sisällä eikä läheisiltämme.

Tuon takia pystyn ymmärtämään ap:ta. Jos lasten isoäitipuoli tykkää kutomisesta eikä lasten koon sukkien tai tumppujen kutominen kestä häneltä kauaa, on outoa miksei voinut samalla kutoa muillekin saman perheen lapsille. Tietysti jos reuma pakottaa käsiä ja tumput ovat työn ja tuskan takana niin tottakai tekee omalle lapsenlapselleen ja muut saavat jäädä ilman. Muussa tapauksessa vähän tökero ihminen. Turhahan hänenkään on odottaa vastavuoroisesti ap:n lapsilta sitten mitään, kun he ovat vanhempia ja voisivat auttaa ikäskästä ihmistä vaikka ikkunanpesussa.

Sillä lailla se maailma pyörii, että minäminäminä eikä muita auteta tai oteta huomioon :)

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 14:33"]

Lopettakaa nuo typerät uusperhekuviot..jos ette saa ydinperhettänne pidettyä kasassa, niin harvoin se onnistuu uusperheissäkään (eroprosentti 75%) Olkaa keskenään lastenne kanssa, asukaa erillään jos seurustelette jonkun uuden kanssa ja keskittykää kasvattamaan lapsenne aikuiseksi. Muuttakaa yhteen vasta kun lapset lentää pesästä.

Uusperheet on täynnä ongelmia, eriarvoisuutta ja riitoja. Vain harvoin ne tuntuu toimivan.

Nimim. niin monen elämää sivusta seurannut ammatinkin takia, karsea nähdä kun uusperheellisten

lapset voivat pahoin tässä nykyajan härdellissä, pienestä pitäen jo mt-ongelmia yms.

[/quote]

Te, jotka vasta mietitte sitä uusperheen perustamista niin tämä kannattaa lukea. Mikä kiire teillä ihan oikeasti on. Itse pidin itseäni aikoinaan pelkurina, kun en uskaltnut muuttaa mieheni kanssa yhteen, mutta nyt lastemme olesessa itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä ymmärrän, että he saivat kyllä uuden perheen vaikka emme missään vaiheessa yhdessä asuneetkaan. Nyt lapset asuu yhtä asuntoa ja me saamme miehen kanssa viettää kahden aikuisen välistä parisuhdetta.

Sitä emme tiedä olisimmeko yhdessä vai emme, jos olisimme yhteen muuttaneet. Mutta sen tiedän, että pirun paljon vaikeampaa se olisi ollut.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 14:06"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:53"]

Itse ainakin pyrin kohtelemaan kaikkia lapsia tasapuolisesti, oli sitten vieraita tai omia. jos toinen saa niin sitten saa toinenkin. ei lapsi sellaista pysty ymmärtämään, että ei ole aikuiselle yhtä arvokas kuin toinen lapsi. siksi mielestäni tasa-arvoinen kohtelu, myös pienissä asioissa, on tärkeää. Se mitä sitten päänsä sisällä ajattelee mistäkin lapsesta on oma asia. lapsi ei voi tilanteelle mitään.

[/quote]

Lapset muuten ymmärtää nää jutut välillä paremmin kuin aikuiset.

Tasapuolisuudenko takia on yleistynyt tapa että synttäreillä jaellaan lahjoja kaikille ja että vähintään sisaruksille kuulu tuoda lahjat samalla kuin synttärisankarille? Kummilapselle ei saa tuoda lahjaa, pitää tuoda myös sisaruksille. Joulahjat pitää ostaa kaikille lapsille, ei vaan kummilapselle. Ennen pärjättiin vallan mainiosti vaikka aina ei saatu tasan samaa kuin sisarukset ja kaverit. Nykyään ei pärjätä. Tulee traumoja ja paha mieli. Aikuisille, ei niinkään lapsille.

Käsittämätöntä touhua.
[/quote]

no en ole itse synttäreillä lahjoja muille jakanut,
kaikilla ne omat sitten aikanaan kerran on.
lahjomisen ja huomioimisen välissä on vaihtoehtoja.
mutta kyllä, minulla on kolme kummilasta ja muistan jouluna kaikkien sisaruksia myös.
ei sen tarvitse olla mitään suuren suurta, mutta Se että muistaa.
ja onko Se sitten niin ylipääsemättömän vaikeaa ottaa huomioon myös muut lapset vaikka ei,sitä voi,vaatiakaan.
ei minusta.
tarkoitin näitä pieniä asioita, on Se sitten karkkipussi, kutitus tuokio, kuulumisten kysely Tai sormikkaat.
mutta pysytääkö ihan aiheessa?

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 14:17"]

Ap tässä. Minun ongelmani tässä nykymaailmassa on se, että haluan tasapuolisuutta. Itse olen niin typerä, että olen auttanut mm. exää ja hänen uutta vaimoaan joskus lasteni sisarpuolen hoitamisessa. Olen ollut niin totaalisen idiootti, että luulin sen olevan toisten huomioon ottamista. Kyllähän siitä itsekin saa, kun toiselle antaa. Mutta nyt saatte haukkua ihan niin paljon kuin haluatte. En osallistu enää tähän keskusteluun. 

Kiitos ajatusmaailmani laajentamisesta. 

[/quote]

Kyllähän sä voit toimia omien arvojesi mukaisesti vastaisuudessakin. Jos taas et niin aika heikko tuo solidaarinen arvomaailmasi jos joku AV-ketju saa sinut kyyniseksi. Mua vaan häiritsee aikaisempien kirjoitustesi pohjalta pari juttua. Minä luen rivien välistä sen että sinun anoppisi ei anna tarpeeksi lämpöä sinulle ja lapsillesi, jossain kohtaa epäilit että hän haluaa oikeastaan nähdä vain omaa poikaansa, ei edes biologista lastenlastaan.

Jos itse määrittelet tasapuolisuuden sen kautta että ottaa toiset huomioon esim. hoitamalla exän lapsipuolia pari tuntia niin onko se verrattavissa siihen että neuloo kolmelle lapselle sukat parin viikon verran? Onko ongelma siinä että mummo ei kutonut lapsenlapsipuolilleen sukkia vaiko se että hän on muutenkin kylmä lapsiasi kohtaan?

Oma mummopuoleni ei höperyyttään edes muistanut nimeäni, joka kerta kun tuli vierailulle jouduin esittelemään itseni. Se oli lapsena outoa mutta en nähnyt mitään loukkaavaa siinä että sisarukseni (ei biologista sukua) saivat häneltä rahakirjekuoria. Paljon, paljon pahemmalta tuntui ja tuntuu yhä se että äitipuoleni rakensi eroa meidän sisarusten välille. Hän puhui esim. "teidän isästä" ja yritti tehdä kaikkensa jotta minä en saisi viettää kahdenkeskeistä aikaa isäni kanssa - hän pelkäsi niin pahasti että klikkiytyisimme.

Joten se mitä voit tehdä on olla rakastava äitipuoli jolle omat lapsesi ja miehesi lapset ovat samalla viivalla, toivomalla vaikkapa mieheltäsi erityishuomiota sinun lapsillesi sen jälkeen kun anoppisi on lahjalla muistanut miehesi lasta. Ja olla kanavoimatta epäkunnioitustasi anoppiasi kohtaan lapsiin sekä antaa miehesi olla äidilleen läheisempi kuin sinä olet anopille.

ihan aiheetta olet loukkaantunut.

Korostiko se niitä tumppuja antaessaan, että on tehnyt nämä OMALLE lapsenlapselleen?

Jos ei ehdi montaa paria tekemään? Tokihan se oma sukulainen on läheisempi kuin ei-sukua-olevat.