Opiskelijat Suomen kurjalistoa

Ahaa, taas yksi PUTKINNON kannattaja. Putkeen vaan ja nopeasti ulostetaan. Suositus on kylläkin viisi vuotta ja tätäkin on kritisoitu. Ihminen tarvitsee aikaa ajatteluun eikä paineen alla putkinnossa olo ole parasta opinnoissa. Lisäksi nykyisellä opintotuella ei elä. Piste. Laina on otettava tai mentävä töihin.

Ylläri pylläri, työelämässä sitä vasta oppiikin.

Jos minulla on valittavana ihminen, joka on suorittanut 4-5 vuodessa maisteritasoisen tutkinnon siten että on ylittänyt vaadittavat opintopistemäärät reilusti, ja ihminen, joka on suorittanut 350 opintopistettä 11 vuodessa, otan ilman muuta sen, joka on valmistunut nopeammin.

Hitaasti ja laveasti opiskelusta ei ole työelämässä sanottavaa hyötyä. Siellä kun pitää yleensä noudattaa aikatauluja. Parempi on se työsuoritus, joka on ajallaan ja riittävän hyvä, kuin se, joka on loistava ja auttamattoman myöhässä.

Veditpä ääripäät. No, et näköjään ymmärtänyt pointtia. Samapa tuo minulle.

He ovat tulevaisuutemme. Totta kai heitä täytyy tukea enemmän kuin laiskoja kotona haisevia saamattomia paskoja.

Toivottavasti jatkossa ihmisten on mahdollista valita lääkäri, joka on päässyt lääkikseen ekalla yrittämällä eikä 4 yrityksen jälkeen, hinkattuaan vaivalla arvosanojaan ylös ja tankattuaan Galenosta ja muita pääsykoekirjoja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.... Tuollaiselta lääkäriltähän kuolee potilaat sillä aikaa kun lääkäri vielä ihmettelee, että mikäköhän sitä vaivaa... 2-3 aineen korottaminen menee aivan hyvin yksissä, max 2 kirjoituksissa eli yhdessä vuodessa. Ja oikeinhan se on että Siperia opettaa: jos lyöt lössöksi koulun, pitäähän siitä seurauksia olla.

Heh Olitkin provo, olisihan se pitänyt arvata. Vai mikä vaivaa, etkö sinä tai lapsesi L:n ylioppilaana päässytkään yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä. Onpa kummallista, luulisi tuollaisella älyllä ovien avautuvan. Vai jäitkö sinä/hän sittenkin kakkoseksi jollekin amikselle/huonommin kirjoittaneelle. :D Surullista.

Mitä ihmettä yrität sanoa? En provoa, olen just sitä mieltä mitä kirjoitinkin, ja olen kyllä päässyt aikoinani ensiyrittämällä opiskelemaan, samoin mieheni ja samoin lapset.

Mielestäni jos yrittää monta kertaa johonkin koulutukseen eikä pääse, on syyt hyväksyä se tosiasia, että rahkeet eivät siihen riitä.

Ahaa, taas yksi PUTKINNON kannattaja. Putkeen vaan ja nopeasti ulostetaan. Suositus on kylläkin viisi vuotta ja tätäkin on kritisoitu. Ihminen tarvitsee aikaa ajatteluun eikä paineen alla putkinnossa olo ole parasta opinnoissa. Lisäksi nykyisellä opintotuella ei elä. Piste. Laina on otettava tai mentävä töihin.

Ylläri pylläri, työelämässä sitä vasta oppiikin. Jos minulla on valittavana ihminen, joka on suorittanut 4-5 vuodessa maisteritasoisen tutkinnon siten että on ylittänyt vaadittavat opintopistemäärät reilusti, ja ihminen, joka on suorittanut 350 opintopistettä 11 vuodessa, otan ilman muuta sen, joka on valmistunut nopeammin. Hitaasti ja laveasti opiskelusta ei ole työelämässä sanottavaa hyötyä. Siellä kun pitää yleensä noudattaa aikatauluja. Parempi on se työsuoritus, joka on ajallaan ja riittävän hyvä, kuin se, joka on loistava ja auttamattoman myöhässä.

Veditpä ääripäät. No, et näköjään ymmärtänyt pointtia. Samapa tuo minulle.

Kirjoittajan mielestä pitää opiskella 10 vuotta, ettei vaan tulisi suoritettua putkitutkintoa ja valmistuttua liian aikaisin. Tällainen ajattelutapa sopiikin hyvin sellaiselle, jolla ei ole tarkoituskaan tehdä oikeita töitä ikinä.

suomalaisten opiskelijoiden ongelma on, että he eivät ole valmiita edes tilapäisesti opiskeluajaksi luopumaan siitä elintasosta, johon he ovat vanhempiensa luona asuessaan (ja vanhempiensa kustannuksella) tottuneet

Ylläri pylläri, työelämässä sitä vasta oppiikin.

Jos minulla on valittavana ihminen, joka on suorittanut 4-5 vuodessa maisteritasoisen tutkinnon siten että on ylittänyt vaadittavat opintopistemäärät reilusti, ja ihminen, joka on suorittanut 350 opintopistettä 11 vuodessa, otan ilman muuta sen, joka on valmistunut nopeammin.

Hitaasti ja laveasti opiskelusta ei ole työelämässä sanottavaa hyötyä. Siellä kun pitää yleensä noudattaa aikatauluja. Parempi on se työsuoritus, joka on ajallaan ja riittävän hyvä, kuin se, joka on loistava ja auttamattoman myöhässä.

On lähes mahdotonta opiskella maisteriksi neljässä vuodessa, kun suositus on viisi vuotta. Kolmantena vuonna tehdään kandintyö, kun siihen tarvittavat kurssit käyty, sitten maisterisvaihe, joka huipentuu graduun. Kuka tekee kahdessa vuodessa molemmat työt.

Lisäksi jos halutaan, että tutkinto tehdään huippuajassa, niin silloin pitäisi eläminenkin mahdollistaa. Nyt opiskelijat käyvät töissäkin henkinsä pitimiksi, joten eivät todellakaan voi aamusta iltaan luennoilla istua. Jos siis halutaan mennä putkinto-malliin, niin nostettakoon tukia. Ei voi vaatia huippuaikaa surkealla tuella. Lisäksi jossain vaiheessa pitäisi ehtiä ajatella asioita syvällisesti...

muillekin ihmisryhmille, eikä edellyttää lainan ottamista.



TOISAALTA on pakko sanoa, että nykyopiskelijoilla on silti aika mukavaa ja helppoa. Itse sain aikoinani 80-90-luvulla opiskellessa opintorahaa huikeat 500 mummonmarkkaa eli alle satasen, ja vuokrat olivat silloinkin aika rouheita, jos ja kun oli asuttava kaupungissa, järkevän matkan päässä oppilaitoksesta.



Lainaa silloinkin oli pakko ottaa, ja korko oli samalla tasolla kuin asunto- tai kulutusluotossa, vaikka valtio sitä lainaa takasikin.



Nykyään aika moni selviää opinnoista lainatta, siihen omaan aikaani se oli mahdotonta, jollei vanhemmat maksaneet lystiä.



Ja sekin on totta, että täällä itse opiskelu on kumminkin liki ilmaista, toisin kuin monessa maassa. Siitäkin kannattaa olla kiitollinen.

Mulla on tuttuja, jotka toimivat esim. vammaisten tai vanhusten apuna tuon verran viikossa. Itse olen antanut tukioppitunteja ehtolaisille ja kirjoituksiin valmistautuville.

Ei riitä kattamaan kuluja. Olen opiskellut 90-luvun lopussa toisen asteen tutkinnon (johon saa vähemmän tukea) ja nyt opiskelen yliopistossa.

Tuolloin 90-luvulla opintotuki ja asumislisä riittivät osuuteeni vuokrasta (kaksio yksityiseltä taholta josta maksoin puolet) sekä puhelinlaskuun että ruokaan, herkkujakin saatoin ostaa. Pyörällä kuljin matkat sillä autoon ei olisi ollut varaa.

Nyt ei enää opintotuki & asumislisä riitä enää edes vuokraan, vaan jää useita kymppejä uupumaan. Asuntona on kaksio (opiskelija-asuntoja, joten kaupungin halvimmat vuokrat) ja maksan siis edelleen puolet vuokrasta. Joten joka kuukausi pitää keksiä jostain rahaa puhelinlaskuun, ruokaan ja mahdollisiin muihin menoihin kuten lääkkeisiin.

Osa-aikatyötä on hankala saada, sillä opiskelijoita ja työttömiä riittää pilvin pimein, yhteen paikkaan hakee helposti 150-250 ihmistä, joten onnellinen on se, joka sen paikan saa.

Miksi olette katkeria/kateellisia opiskelijoille? Onko oma elämänne niin paskaa että täytyy köyhille opiskelijoille olla tuollainen. Jos olet kouluttautumaton/syönyt näkkileipää omana opiskeluaikanasi/hemmoteltu kakara, niin näköjään sinulla on jokin syy olla katkera ja kateellinen...

Ei kukaan ole täällä ollut ottamassa niitä tukia ja etuja pois. On vaan sanottu, että aikaisemmin on ollut paljon vaikeampi tulla taloudellisesti opiskelijana toimeen. On ollut pakko ottaa lainaa ja tehdä töitä ja kiristää vyötä. Nyt on kaikki edellytykset opiskella täystehoisesti, kun opintoraha ja asumislisä riittää kattamaan lähes kaikki kulut. Ei muuta kuin opiskelemaan vaan ja puristamaan ne valmistumisajat 4-5 vuoteen perusmaisteritutkinnossa. Näin muuallakin maailmassa tehdään. Tuskin suomalaiset niin paljon muita tyhmempiä on.

Toivottavasti jatkossa ihmisten on mahdollista valita lääkäri, joka on päässyt lääkikseen ekalla yrittämällä eikä 4 yrityksen jälkeen, hinkattuaan vaivalla arvosanojaan ylös ja tankattuaan Galenosta ja muita pääsykoekirjoja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.... Tuollaiselta lääkäriltähän kuolee potilaat sillä aikaa kun lääkäri vielä ihmettelee, että mikäköhän sitä vaivaa... 2-3 aineen korottaminen menee aivan hyvin yksissä, max 2 kirjoituksissa eli yhdessä vuodessa. Ja oikeinhan se on että Siperia opettaa: jos lyöt lössöksi koulun, pitäähän siitä seurauksia olla.

Heh Olitkin provo, olisihan se pitänyt arvata. Vai mikä vaivaa, etkö sinä tai lapsesi L:n ylioppilaana päässytkään yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä. Onpa kummallista, luulisi tuollaisella älyllä ovien avautuvan. Vai jäitkö sinä/hän sittenkin kakkoseksi jollekin amikselle/huonommin kirjoittaneelle. :D Surullista.

Mitä ihmettä yrität sanoa? En provoa, olen just sitä mieltä mitä kirjoitinkin, ja olen kyllä päässyt aikoinani ensiyrittämällä opiskelemaan, samoin mieheni ja samoin lapset.

Mielestäni jos yrittää monta kertaa johonkin koulutukseen eikä pääse, on syyt hyväksyä se tosiasia, että rahkeet eivät siihen riitä.

Olet sitten täysi idiotti, jos et provo. :´D

Luuletko, että kaikki L:n ylioppilaat pääsevät lääkäriksi ensiyrittämällä. Onneksi kaltaisiasi snobiperseitä on vähän. Kysypä seuraavan kerran lääkäriltäsi, että pääsithän ekalla yrittämällä opiskelemaan. :D

Älä myöskään katso ohjelmia, joissa näyttelijöitä, jotka päässeet Teatterikorkeakouluun toisella tai enemmällä yrittämällä! :D

Ylläri pylläri, työelämässä sitä vasta oppiikin. Jos minulla on valittavana ihminen, joka on suorittanut 4-5 vuodessa maisteritasoisen tutkinnon siten että on ylittänyt vaadittavat opintopistemäärät reilusti, ja ihminen, joka on suorittanut 350 opintopistettä 11 vuodessa, otan ilman muuta sen, joka on valmistunut nopeammin. Hitaasti ja laveasti opiskelusta ei ole työelämässä sanottavaa hyötyä. Siellä kun pitää yleensä noudattaa aikatauluja. Parempi on se työsuoritus, joka on ajallaan ja riittävän hyvä, kuin se, joka on loistava ja auttamattoman myöhässä.

On lähes mahdotonta opiskella maisteriksi neljässä vuodessa, kun suositus on viisi vuotta. Kolmantena vuonna tehdään kandintyö, kun siihen tarvittavat kurssit käyty, sitten maisterisvaihe, joka huipentuu graduun. Kuka tekee kahdessa vuodessa molemmat työt. Lisäksi jos halutaan, että tutkinto tehdään huippuajassa, niin silloin pitäisi eläminenkin mahdollistaa. Nyt opiskelijat käyvät töissäkin henkinsä pitimiksi, joten eivät todellakaan voi aamusta iltaan luennoilla istua. Jos siis halutaan mennä putkinto-malliin, niin nostettakoon tukia. Ei voi vaatia huippuaikaa surkealla tuella. Lisäksi jossain vaiheessa pitäisi ehtiä ajatella asioita syvällisesti...

...meillä opiskelut oli jaksotettu 4 vuodeksi + dippatyö 6 kk siihen päälle. Minulla meni suunnilleen tuo, ja olin 2. vuosikurssin joulusta eteenpäin osa-aikaisissa töissä koko opiskelujen loppuajan sekä lomat täyspäiväisesti. Opintoviikoissa mitaten sain kasaan 35% yli vaaditun ov-määrän. Ihan hyvin se sujui, vaikken ollut mikään hikari. Pidentääkö kandintyö tosiaan puoli vuotta valmistumista?

Esim. USAssa on aika tyypillistä, että ensin suoritetaan kanditutkinto, ollaan pari vuotta töissä, ja sitten suoritetaan Master. Ihan hyvä systeemi.

Useimmissa maissa tutkinto yliopistosta on taskussa 22-vuotiaana ja täällä ei ole edes sisään päästy siihen mennessä.

1. Useissa maissa ei tarvitse miesten mennä armeijaan ja sen vuoksi ei miesten opiskelun aloittaminen mene 1-2 vuotta myöhemmäksi. Miehen on aika paha valmistua täällä Suomessa tuohon 22 ikävuoteen mennessä. 2. Useissa maissa suoritetaan vain alempi korkeakoulututkinto ja jätetään opiskelut siihen. Suomessa opiskellaan usein ylempään korkeakoulututkintoon asti.

Intistä selviää nykyään vähimmillään puolessa vuodessa. Monissa maissa asepalvelus on pidempi. Eikä intti ole kuin yksi lisäporras välivuosien, reppureissauksen, valmennuskurssien, pääsykokeiden, alanvaihtojen jne. sarjassa.

Suomalainen oppilaanohjaus peruskoulussa ja lukiossa on suorastaan ala-arvoista!

Käytännössä kuitenkin opintojen aloitus siirtyy vuodella. Jos joutuu tammikuun erään ja intti kestää 11 kk, opintojen alku siirtyy sen 2 vuotta.

Muistelen jostain lukeneeni, että tulevaisuudessa opinnot voisi aloittaa myös tammikuussa. Jollain aloillahan se on jo käytössä, mutta ne on harvassa.

Tämä vain sivuaa aihetta, mutta parista esille nousseesta kommentista:



Kulttuuriaineilla ja kulttuurialan ihmisillä on paikkansa. Esim. musiikki, kuvataide ja vaikkapa luova kirjoittaminen ovat iso henkireikä vaikkapa matematiikan, fysiikan ja kemian rinnalla. Lisäksi esim. muusikot ja taiteilijat voivat niittää mainetta ulkomailla asti, ja vetää huomiollaan vaikkapa turismia Suomeen. Ja sanokaahan yksikin ihminen, joka ei kuuntele musiikkia, vuoraa seiniään tauluilla ja julisteilla ja lue kirjoja, tai vaikkapa sarjakuvia. Kulttuuri on hyödyllistä ja osa elämäämme, vaikka taipumuksemme onkin vähätellä kulttuurin arvoa muihin aloihin nähden.



*



Se siitä, mutta opintotuista:

Minä en pystynyt elämään pelkällä opintotuella, vaikka opiskelenkin hyvin edullisella paikkakunnalla. Jänistin itsekin lainan ottamista, mutta kyllä aika nopeasti selvisi että lainan ottamattomuus tarkoitti vanhempien rahapussille vaellusta - enkä minä ole varakkaasta perheestä. Iltatöiden järjestäminen oli vaikeaa iltakurssien ja ihan töiden saatavuudenkin vuoksi. Eli ainakin täällä päin lainan ottaminen oli pakko. Ja kyllä on ollut ihan opintomenestyksenkin kannalta mahtavaa, että saa itse ostettua ihan kelpo ruokaa ja joskus vaikka satsaamaan harrastukseensa.



Mutta tosiaan, paikkakuntani on todella edullinen huolimatta jatkuvasta vuokrannoususta. Ehkä siksi valitsinkin pienen paikkakunnan - isommassa kaupungissa olisin todella pulassa tukieni ja lainojeni kanssa.

Muissa maissa nuoret valmistuvat yliopistosta 22 vuotiaina, koska näissä opiskellaan VAIN alempi korkeakoulututkinto! Opinnot vastaavat siis Suomessa kandin opintoja.



Suomessa et kandin papereilla tee yhtikäs mitään työmarkkinoilla (muutamaa erikois-alaa kuten farmasia lukuunottamatta), joten on pakko lukea päälle vielä maisterin opinnot, mikä luonnollisesti venyttää opintoja vähintään 2 vuodella.



Lisäksi suomessa tehdään opintojen ohessa töitä huomattavasti enemmän kuin muualla maailmalla. Juurikin siksi, koska vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta täysi-ikäiseen lapseensa eikä opintotuella nykyään tahdo pärjätä.



Se, että Suomessa valmistutaan vanhempina kuin muualla, ei ole siis valtaosin opiskelijoiden laiskuuden syytä.

Pelkään köyhiä opiskeluaikoja ja tulevaa työttömyyttä niin etten ole varma jaksanko jatkaa elämää, kun tulevaisuus näyttää niin mustalta.



T. 14-vuotias

Ihminenkö opiskelee itseään varten? :D

Olet siis päättänyt tiukasti pysyä poissa työelämästä ja tehdä mitä itseäsi huvittaa... kiva asenne.

En ole päättänyt pysyä poissa työelämästä sillä olen työelämässä tälläkin hetkellä.

No ketäs varten sitä sitten opiskellaan, jos ei itseään ja omaa elämäänsä varten? Jotain toista ihmistä vartenko? Opiskelun tarkoitus on omasta mielestäni kuitenkin antaa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia tulevaa työelämää varten.

Intistä selviää nykyään vähimmillään puolessa vuodessa.

Selviää jos selviää. Siihen ei voi itse 100 prosenttisesti vaikuttaa. Vuoden palvelukseen voidaan MÄÄRÄTÄ asevelvollisen tahdosta riippumatta.

Monissa maissa asepalvelus on pidempi.

Monissa maissa asepalvelus ei ole pakollinen lainkaan ja monissa maissa armeijan käykin huomattavasti pienempi osa miehistä, kuin Suomessa.

Ja kyllä se opintojen alku voi hyvinkin venähtää sen 2 vuotta armeijan vuoksi, jos sattuu kotiutumaan armeijasta siihen aikaan, että opintoja ei voi heti siltä seisomalta aloittaa.

Toivottavasti jatkossa ihmisten on mahdollista valita lääkäri, joka on päässyt lääkikseen ekalla yrittämällä eikä 4 yrityksen jälkeen, hinkattuaan vaivalla arvosanojaan ylös ja tankattuaan Galenosta ja muita pääsykoekirjoja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.... Tuollaiselta lääkäriltähän kuolee potilaat sillä aikaa kun lääkäri vielä ihmettelee, että mikäköhän sitä vaivaa... 2-3 aineen korottaminen menee aivan hyvin yksissä, max 2 kirjoituksissa eli yhdessä vuodessa. Ja oikeinhan se on että Siperia opettaa: jos lyöt lössöksi koulun, pitäähän siitä seurauksia olla.

Heh Olitkin provo, olisihan se pitänyt arvata. Vai mikä vaivaa, etkö sinä tai lapsesi L:n ylioppilaana päässytkään yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä. Onpa kummallista, luulisi tuollaisella älyllä ovien avautuvan. Vai jäitkö sinä/hän sittenkin kakkoseksi jollekin amikselle/huonommin kirjoittaneelle. :D Surullista.

Mitä ihmettä yrität sanoa? En provoa, olen just sitä mieltä mitä kirjoitinkin, ja olen kyllä päässyt aikoinani ensiyrittämällä opiskelemaan, samoin mieheni ja samoin lapset. Mielestäni jos yrittää monta kertaa johonkin koulutukseen eikä pääse, on syyt hyväksyä se tosiasia, että rahkeet eivät siihen riitä.

Olet sitten täysi idiotti, jos et provo. :´D Viestiketju

Idiootti

Luuletko, että kaikki L:n ylioppilaat pääsevät lääkäriksi ensiyrittämällä. Onneksi kaltaisiasi snobiperseitä on vähän. Kysypä seuraavan kerran lääkäriltäsi, että pääsithän ekalla yrittämällä opiskelemaan. :D Älä myöskään katso ohjelmia, joissa näyttelijöitä, jotka päässeet Teatterikorkeakouluun toisella tai enemmällä yrittämällä! :D

Lääkärikoulutukseen otetaan vain pieni osa ylioppilaista, eikä arvosana L valitettavasti ole mikään tae sille, että olisi erityisen fiksu tai erityisen sopiva lääkäriksi. Eivät yo-tutkinnotkaan ole keskenään vertailukelpoisia, kun jotkut tekevät sen 2 vuodessa ja jotkut käyttävät siihen 4 vuotta + mahdolliset korotukset vielä lisäksi.

Kyllähän se niin on, että jos vuodesta toiseen vain junnaa ja junnaa niitä pääsykoevalmennuksia, kannattaisi harkita jotain muuta alaa.

Hupaisaa sinänsä vertailla lääkäreitä ja näyttelijöitä. Hyvinvointivaltio on voimissaan, kun näyttelijöiksi korkeakoulutetaan ihmisiä yhteiskunnan varoilla - ja heihin jopa satsataan enemmän rahaa kuin vaikka insinööreihin.

Olet sitten täysi idiotti, jos et provo. :´D Luuletko, että kaikki L:n ylioppilaat pääsevät lääkäriksi ensiyrittämällä. Onneksi kaltaisiasi snobiperseitä on vähän. Kysypä seuraavan kerran lääkäriltäsi, että pääsithän ekalla yrittämällä opiskelemaan. :D Älä myöskään katso ohjelmia, joissa näyttelijöitä, jotka päässeet Teatterikorkeakouluun toisella tai enemmällä yrittämällä! :D

Kummasta on enemmän hyötyä, lääkäristä vai miehestä, joka osaa kimittää korkealla äänellä ja esittää munaa, tai miehestä, joka osaa lukea ulkoa sanaväännöksiä, jotka muut hänelle kirjoittaa??

että saa opiselijan edut vielä itselleen eli halvan opiskelija-asunnon, alennukset jne.

Jotkut ehkä voivat tehdä näin. Tosin en usko, että tuota voi tehdä pitempään kuin tosiaan sen 6-12 kk. Opiskelija-asunnoista lentää ulos, jos ei suorita tiettyä määrää opintopisteitä, eli valmistumisen siirtäminen tarkoittaa sitten hieman lisää opintoja. Ja toiseksi, jos on töissä ja saa asiaan kuuluvaa palkkaa, niin niillä opiskelija-alennuksilla ei enää ole niin suurta merkitystä. Sitten taas, jos ei ole töissä, niin olisi taloudellisesti kannattavampaa nostaa työttömyyskorvausta kuin pientä opintotukea. Ja jos taas ei suorita riittävästi opintoja, ei ole oikeutettu enää siihen opintotukeenkaan.

Opintotukea saa muutenkin vain tietyn määrän - jos tukikuukaudet ovat jo täyttyneet, ei lisätukea heru. Eli enpä usko tämän valmistumisen lykkäämisen olevan kovin yleistä.

Ja kuten joku sanoi, ihmiset alkavat viiden, kuuden vuoden opiskelujen jälkeen olla jo kyllästyneet siihen elämänvaiheeseen ja haluavat päästä elämässä eteenpäin.