Opiskelijat Suomen kurjalistoa

Siitä pitäisi lähteä, että yo-kokeiden tuloksilla pääsääntöisesti haetaan opiskelemaan.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Johan menis hyysäämiseksi, jos tukia maksettaisiin niin paljon, että jokainen suomalainen opiskelija elää niillä???

No kuitenkin opiskelijoita moititaan siitäkin, että he EIVÄT opiskele täysipäisäisesti. Sen valituksen voi sitten varmaan lopettaa, jos ei kerran ole tarkoituskaan tehdä niin.

Opiskelijat voi tehdä opintojensa ohessa töitä. Ammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijan päivät eivät ole aina 8-16, vaan opiskelu on kurssimuotoista.

Itselläni on kokemusta noista molemmista opiskelumuodoista, siis amk ja yo. Yliopistossa työssäkäynti opintojen ohessa on helpompaa, koska kurssit voi useimmiten valita omien aikataulujen ja oman jaksamisen mukaan ja opiskelu on suhteellisen itsenäistä ja omaehtoista. Sen sijaan omissa ammattikorkeakouluopinnoissa käytäntö oli se, että oltiin 9-16 oppitunneilla, jonka jälkeen oli usein ryhmätöitä iltaisin. Ajoittain teimme projekteja, joihin meni koko valveillaoloaika. Toki kaikissa opinnoissa ei varmaan ole näin hektistä, mutta itselleni olisi kyllä työnteko ollut mahdotonta. Kyllähän moni kävi töissä, mutta he joutuivat usein lähtemään kesken pois. Yksi opiskelikaveri oli yötöissä, mikä oli kyllä hänelle hirveän kuluttavaa.

Sitäpaitsi vastavalmistunut, joka on tehnyt edes jotain töitä opiskelujen aikana, työllistyy paljon helpommin. Ja jo parin vuoden opiskelun jälkeen saa kesäduuneja omalta alaltaan ja niistä usein pääsee talveksi osa-aikaduuniin, jos hoitaa hommansa hyvin. Näin mulle kävi.

Opiskelijan pitää olla aktiivinen, tehdä myös töitä. Kukaan ei halua sellaista töihin, joka on vain opiskellut. Sellaiset on työelämässä ihan töppöjä.

No tätähän minäkin kirjoitin - sekin on yksi syy, miksi opiskelijat valitsevat mieluummin työnteon, vaikka sitten opintojen viivästymisen hinnalla. Ainakin mieluummin kuin nostaisivat opintolainaa ja velkaantuisivat.

Täällä joskus 80-90-luvuilla opiskelleet selittää (iäkkään ihmisen narisevalla äänellä): "oi aikoja, oi tapoja! Kyllä MINÄ vaan pärjäsin, kun töitä niska limassa tein opintojen ohessa. Kyllä MINÄ olen sitä mieltä, että opiskelijat ovat hemmoteltuja paskoja!"

Eikö aiemman sukupolven pitäisi toivoa parempaa seuraavalle sukupolvelle?

Huomioikaa, ettei opintotuki ole sidottu edes indeksiin vielä. Elinkustannukset ovat nykyään huimat.

TERVETULOA elämään nykyajan opiskelijan arkea.

Olen valmistunut viisi vuotta sitten ja kyllä, olen sitä mieltä, että monet opiskelijat ovat hemmoteltuja paskoja. Minulla on kurssikavereita, joilla on opinnot kesken tai jotka ovat vasta juuri valmistuneet. Jos työmoraalia riittää, pystyy helposti valmistumaan tavoiteajassa ja ilman lainaa. Tämä toki edellyttää, että opiskeluun suhtautuu kuten työntekoon ja tekee vähintään kahdeksan tunnin opiskelupäiviä. Lisäksi kun tekee 5-10 tuntia viikossa osa-aikatöitä, niin pärjää oikein hyvin rahallisestikin (myös Helsingissä, missä itse opiskelin).

Asumisesta kannattaa olla valmis tinkimään, sillä yhdessä poikaystävän tai kaverin kanssa asumisella pystyy säästämään pitkän pennin. Eivät ne opiskelija-asunnot kovin hohdokkaita ole, mutta niistä pääsee sen viiden vuoden tehokkaan opiskelun jälkeen pois. Meidän Hoasin kaksiomme vuokra oli noin 500 e/kk.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Itselläni oli ihan ok paperit yo-kirjoituksista. Mutta siinähän kuitenkin on aika rajallinen määrä oppiaineita, joita kirjoitetaan. Jos se oma ala löytyy lukion tarjonnan ulkopuolelta, voi olla niin, etteivät yo-kirjoitukset mene niin hyvin, mitä pääsykokeet - jos ei jaksa innostua niistä lukion aineista yhtä paljon kuin siitä omasta alastaan.

Yo-kokeiden perusteella hakeminen ei myöskään palvele yliopistojen intressejä, koska he haluavat sinne tietenkin parhaat hakijat, joiden voi olettaa menestyvn yliopistossa. Eivät siis halua niitä, jotka olivat parhaita lukiossa.

- Rahaa on suhteellisesti käytettävissä enemmän: sukulaispojalta jää jopa rahaa säästöön sen jälkeen kun asumis- ja elämiskustannukset on katettu opintotuella (ilman lainaa)

Oho! Tukeeko vanhemmat, käykö töissä? Kerropa hänen vuokransa ja muut menot. Tämähän käy jo mielenkiintoiseksi.

- Ennen kaikki otti opintolainaa, nykyään se on paljon harvinaisempaa

- Opiskelijoilla on varaa mennä vaihtoon, vuoden reppureissulle, lautailulomalle Alpeille, rantalomalle

- Opiskelijoilla on varaa asua yksin

- Opiskelijoilla on varaa pitää autoa

- Opiskelijoilla on varaa syödä muutakin kuin tonnikalaa purkista

Jaa, minulla ei ainakaan olisi varaa noihin pelkällä opintotuella. En nytkään matkustele eikä minulla ole autoa. Säästöjä on.

Ilmeisesti opiskeluaika on jo aivan liian leppoisaa, kun valmistuminen ei tunnu millään maistuvan, vaan korkeakouluissa roikutaan 4 vuoden sijasta jopa 7 ja ylikin.

Jaa, ehkä AMKissa noin. Mutta yliopistoissa suositusaika on 5 vuotta ja on ihan normaalia, että jos ottaa paljon sivuaineita ja muuta, niin menee 6-7 v. Ei ole laiskottelua se.

Kyllä työttömät kaikein surkeimmassa asemassa ovat. Minäkin olen joutunut ottamaan velkaa elämistä varten jo vaikka kuinka paljon.

ei olekaan mitään mieltä asettaa esim. opiskelijoita ja työttömiä vastakkain. Molempien ihmisryhmien taloudellisessa asemassa on usein parantamisen varaa. Fakta on kuitenkin se, että monen opiskelijan tuet ovat paljon pienemmät kuin työttömän, mutta toisaalta sitten taas työttömyys saattaa jatkua hyvinkin pitkään. Opiskelijalla on toiveikkaampi tilanne siinä mielessä, että opintojen edetessä ja viimeistään valmistuttua voi saada hyvänkin toimeentulon. Toki työtönkin voi työllistyä, mutta tilanne tuntuu varmasti erilaiselta, jos on ollut pitkään työttömänä.

Itse olen ollut sekä työtön että opiskelija. Työttömänä oli taloudellinen tilanne parempi ja vakaampi. Toisaalta opiskelijana elämä tuntui silti mielekkäämmältä. Itse olin siis ensin työtön ja sitten opiskelija, ja hakeuduin opintoihin juuri siksi, että työttömänä ilman kunnon koulutusta ei tuntunut olevan "mitään" tulevaisuutta - niinkuin ei ainakaan minulle olisi ollutkaan. Kun aloitin opiskelut, innostuin koko elämästä muutenkin ihan uudella tavalla.

Siitä pitäisi lähteä, että yo-kokeiden tuloksilla pääsääntöisesti haetaan opiskelemaan.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Niin makaa kuin petaa. Minusta on ihan kohtuullista, että lukion aikana tehty työ otetaan huomioon, miksi ihmeessä siellä lukion penkillä sitten istuisi vuosikausia?

Yo-kirjoitusten aineita on muuten mahdollista korottaa, jos jostain syystä epäonnistuu. Niin tekisin ainakin itse, jos opiskelupaikka jäisi siitä kiinni.

Siinä tapauksessa on mentävä osa-aikaisesti töihin - en ymmärrä, mikä tässä yhtälössä on niin vaikeaa. Moni on tähän liittyen todennut, että osa-aikainen töissäkäyminen hidastaa valmistumista, mutta kyllä se on asenteesta kiinni.

Ei tuossa yhtälössä olekaan mitään vaikeaa. Olen itse täällä todennut, että iso osa opiskelijoista tekeekin niin. Mutta se, vaikuttaako se opiskeluaikaan, ei kyllä ole pelkästään "asenteesta kiinni".

Hyvä kommentoija, et ole muuten sanallakaan huomioinut oman tekstini pääpointtia. Nimittäin sitä, että Suomessa itse opiskelu on ilmaista eikä tarvitse maksaa kymmenien tuhansien lukukausimaksuja. Jos jätetään nyt puhtaasti asumiseen liittyvät kulut huomioimatta, miksi jätät tuon valtavan suuren seikan kokonaan pois kuvioista? Suomessa yhteiskunta maksaa kuitenkin opiskelijoille kymmenien tuhansien arvoiset opiskelut, kun muualla tämä maksetaan omasta pussista. Ei mikään ihan pikkujuttu, vai mitä sanot?

Se, että Suomessa ei ole lukukausimaksuja, on ehdottomasti hyvä asia. Se mahdollistaa sen, että varallisuus ei sanele opiskelumahdollisuuksia, vaan että opiskelijoihin valikoituvat todennäköisemmin ikäluokkansa parhaat (eivät siis maksukykyisimmät).

Mutta en suinkaan ole jättänyt tätä pointtia huomioimatta - aiemmin kirjoitin, että ihmisten kouluttautuminen on myös yhteiskunnan etu. Opiskelu ei siis ole vain opiskelijan oma kiva harrastus ja panostus vain omaan tulevaisuuteen. Se on samalla panostus yhteiskunnan tulevaisuuteen. Koska täällä tarvitaan myös koulutettuja ihmisiä - kaikki eivät voi olla puhelinmyyjiä ja kaupan kassoja, kuten kirjoitin. Ja jotta sitä koulutettua ja osaavaa porukkaa on jatkossakin, onkin oikeudenmukaista, että yhteiskunta tarjoaa koulutuksen ilmaiseksi. Ihan vain saadakseen mahdollisimman hyvät ja osaavat ihmiset.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Niin makaa kuin petaa. Minusta on ihan kohtuullista, että lukion aikana tehty työ otetaan huomioon, miksi ihmeessä siellä lukion penkillä sitten istuisi vuosikausia?

Yo-kirjoitusten aineita on muuten mahdollista korottaa, jos jostain syystä epäonnistuu. Niin tekisin ainakin itse, jos opiskelupaikka jäisi siitä kiinni.

Tiesitkö, että jo nyt yo-kirjoitusten menestys vaikuttaa? Siitähän saa jo pisteitä!

Yliopistojen pääsykokeet ainakin soveltavia, joten pelkällä kirjan pänttäämistaidosta ei ole hyötyä. Tarvitaan AJATTELUA ja sitä yliopistot nimenomaan hakevat.

Niin makaa kuin petaa. Minusta on ihan kohtuullista, että lukion aikana tehty työ otetaan huomioon, miksi ihmeessä siellä lukion penkillä sitten istuisi vuosikausia?

Yo-kirjoitusten aineita on muuten mahdollista korottaa, jos jostain syystä epäonnistuu. Niin tekisin ainakin itse, jos opiskelupaikka jäisi siitä kiinni.

Tai ainakin aiemmin huomioitiin, kun yo-arvosanoista sai pisteitä opiskelupaikkaan hakiessa.

Siitä pitäisi lähteä, että yo-kokeiden tuloksilla pääsääntöisesti haetaan opiskelemaan.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Niin makaa kuin petaa. Minusta on ihan kohtuullista, että lukion aikana tehty työ otetaan huomioon, miksi ihmeessä siellä lukion penkillä sitten istuisi vuosikausia?

Yo-kirjoitusten aineita on muuten mahdollista korottaa, jos jostain syystä epäonnistuu. Niin tekisin ainakin itse, jos opiskelupaikka jäisi siitä kiinni.

Tiesitkö, että jo nyt yo-kirjoitusten menestys vaikuttaa? Siitähän saa jo pisteitä!

Yliopistojen pääsykokeet ainakin soveltavia, joten pelkällä kirjan pänttäämistaidosta ei ole hyötyä. Tarvitaan AJATTELUA ja sitä yliopistot nimenomaan hakevat.

Siitä pitäisi lähteä, että yo-kokeiden tuloksilla pääsääntöisesti haetaan opiskelemaan.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Niin makaa kuin petaa. Minusta on ihan kohtuullista, että lukion aikana tehty työ otetaan huomioon, miksi ihmeessä siellä lukion penkillä sitten istuisi vuosikausia? Yo-kirjoitusten aineita on muuten mahdollista korottaa, jos jostain syystä epäonnistuu. Niin tekisin ainakin itse, jos opiskelupaikka jäisi siitä kiinni.

Tiesitkö, että jo nyt yo-kirjoitusten menestys vaikuttaa? Siitähän saa jo pisteitä! Yliopistojen pääsykokeet ainakin soveltavia, joten pelkällä kirjan pänttäämistaidosta ei ole hyötyä. Tarvitaan AJATTELUA ja sitä yliopistot nimenomaan hakevat.

yhtän tyhjän kans; yliopistoon voi päästä paskemmillakin paoereilla. Kukaan ei tule sultä ylppäreiden jälkeen kysymään että mitkäs paperit kirjoitit.

t. yo-09 LLEEM ja mitään hyötyä ei oo noista ollu!

Siitä pitäisi lähteä, että yo-kokeiden tuloksilla pääsääntöisesti haetaan opiskelemaan.

Onko tullut mieleen, että kaikilla yo-kirjoitukset eivät syystä tai toisesta mene nappiin. Minusta on kohtuutonta, jos nuo yo-tulokset ovat tuomio, jonka kanssa nuoren pitää elää.

Muita kanaviahan on aina päästä opiskelemaan. Ja yo-kokeen tarkoituskin on erotella jyvät akanoista. Jos koe menee pieleen, jo nyt voi paikkailla arvosanoja.

Muita kanaviahan on aina päästä opiskelemaan. Ja yo-kokeen tarkoituskin on erotella jyvät akanoista. Jos koe menee pieleen, jo nyt voi paikkailla arvosanoja.

Ja mitähän tämä "pääsääntöisesti" tarkoittaa...

Jotkut suorittavat kaiken lisäksi ammattikoulututkinnon. Mites, heitäkö sitten myös syrjitään ja suurin osa päässeistä on sitten L:n ylioppilaita...

Kilpailu on elämässä kovaa, joten on karmivaa jos 16-18-vuotiaana opitut asiat vaikuttavat koko loppuelämään. Moni kypsyy ja fiksuuntuu vasta tuon iän jälkeen.

Ylläri pylläri, työelämässä sitä vasta oppiikin. Jos minulla on valittavana ihminen, joka on suorittanut 4-5 vuodessa maisteritasoisen tutkinnon siten että on ylittänyt vaadittavat opintopistemäärät reilusti, ja ihminen, joka on suorittanut 350 opintopistettä 11 vuodessa, otan ilman muuta sen, joka on valmistunut nopeammin. Hitaasti ja laveasti opiskelusta ei ole työelämässä sanottavaa hyötyä. Siellä kun pitää yleensä noudattaa aikatauluja. Parempi on se työsuoritus, joka on ajallaan ja riittävän hyvä, kuin se, joka on loistava ja auttamattoman myöhässä.

Ja sinullehan ei työnantajana tietenkään painaisi esimerkiksi ollenkaan sellaiset asiat, kuten aikaisempi alan työkokemus jne. Tämä 11 vuotta opiskelleella kaverillahan voi olla vaikka vuosia alan työkokemusta, kun taas tällä 4-5 vuotta opiskelleella kaverilla ei välttämättä ole työkokemusta ollenkaan. Lisäksi, mistä sinä voisit tietää, miksi sillä kaverilla olisi mennyt ne 11 vuotta opiskeluun. Hänellä on voinut tapahtua isoja asioita elämässään, hän on voinut olla vaihdossa, hän on voinut olla välillä töissä jne. Siihen voi olla monia syitä. Moni työnantaja arvostaa alan työkokemusta suuresti ja jotkut työnantajat pitävät hyvänä myös sitä, jos ihminen on käynyt välillä esimerkiksi vaihdossa. Eräs opettaja yliopistossa sanoi kerran, että hänen mielestään on erittäin suotavaa, että opiskelijalle karttuu työkokemusta opintojensa aikana. Hän sanoi, että sekään ei haittaisi, vaikka opiskelija olisi ollut ensin jonkin aikaa töissä ja aloittaisi opintonsa vasta sitten.

mutta

- suurin osa on vaihdossa vain lukukauden tai kaksi

- siltäkin ajalta tulee opintosuorituksia, jotka luetaan tutkintoon

- työkokemus on ilman muuta etu

- kuitenkin vetoaminen siihen, että opinnot ovat venyneet normaalin opiskelujen ohessa tehdyn työn takia, on veruke - suuri osa suoriutuu molemmista ihan hyvin

että saa opiselijan edut vielä itselleen eli halvan opiskelija-asunnon, alennukset jne.

No huh huh

Ranskan systeemikin olisi hyvä: otetaan vähän isompi satsi sisään, ja kerran pari vuodessa karsitaan reippaasti huonoimmat pois.

Minun mielestäni tuo Ranskan systeemi ei ole ollenkaan hyvä. Sehän on kilpailemista toisia opiskelijoita vastaan. Sitäkö varten sitä ihmisen pitäisi opiskella, että kilpaillaan toisia vastaan ja että olisi parempi kuin toiset? Mielestäni ei, vaan mielestäni ihminen opiskelee aivan itseänsä varten ja omaa elämäänsä varten.

kun käyt valmennuskursseilla ja pänttäät vuodesta toiseen aina uusia pääsykoekirjoja. Erona vaan se, että et saa niistä ensimmäistäkään opintosuoritusta.

Ihminenkö opiskelee itseään varten? :D

Olet siis päättänyt tiukasti pysyä poissa työelämästä ja tehdä mitä itseäsi huvittaa... kiva asenne.

Fakta on kuitenkin se, että monen opiskelijan tuet ovat paljon pienemmät kuin työttömän, mutta toisaalta sitten taas työttömyys saattaa jatkua hyvinkin pitkään.



---



Niin se opiskelukin jatkuu..yliopistossa 5-7 vuotta..

Ei ole hohtoa mielestäni siinä, että pitää syödä nuudeleita viikkotolkulla.

että saa opiselijan edut vielä itselleen eli halvan opiskelija-asunnon, alennukset jne.

Kyllä ihmiset haluavat elämässään eteenpäin.

Useimmissa maissa tutkinto yliopistosta on taskussa 22-vuotiaana ja täällä ei ole edes sisään päästy siihen mennessä.

1. Useissa maissa ei tarvitse miesten mennä armeijaan ja sen vuoksi ei miesten opiskelun aloittaminen mene 1-2 vuotta myöhemmäksi. Miehen on aika paha valmistua täällä Suomessa tuohon 22 ikävuoteen mennessä. 2. Useissa maissa suoritetaan vain alempi korkeakoulututkinto ja jätetään opiskelut siihen. Suomessa opiskellaan usein ylempään korkeakoulututkintoon asti.

Intistä selviää nykyään vähimmillään puolessa vuodessa. Monissa maissa asepalvelus on pidempi. Eikä intti ole kuin yksi lisäporras välivuosien, reppureissauksen, valmennuskurssien, pääsykokeiden, alanvaihtojen jne. sarjassa.

Suomalainen oppilaanohjaus peruskoulussa ja lukiossa on suorastaan ala-arvoista!