Opiskelijat Suomen kurjalistoa

Kun nuori lähtee vanhempien luota omaan kämppään, elintaso ei olekaan niin hyvä kuin mihin on tottunut. Vielä joskus 80-luvulla, kun kenenkään elintaso ei ollut päätähuimaava, näin isoa kuilua ei päässyt syntymään.



Nyt nuoret ovat ihan hukassa, kun opiskelijaboksista ei löydykään ihan jokaista härpäkettä mihin kotona on tottunut.



Opiskelin itse ensimmäisen tutkintoni 80-90-luvun vaihteessa vanhamuotoisella opintolainalla ja valmistui 90-luvun laman alkaessa. Silloinkaan ei ollut mitään takeita työnsaannista valmistumisen jälkeen, mutta siihen aikaan oltiin valmiimpia ottamaan alkuun hieman "alempitasoinen" paikka, joka ei edes vastannut koulutustasoa.



Riskinotto kuuluu elämään. Jos haluaa menestyä opintojen avulla, on oltava valmis ottamaan pieni muutaman tuhannen euron riski opintolainan muodossa tai menemään töihin. Opiskeluelämän kuuluukin olla vähän ankeaa taloudellisesti, tuntuupahan töihin meno sitten sitäkin ylellisemmältä aikanaan.

että kesätöistäkään ei saa TIENATA koska silloin menee tuet; tunnen useita jotka joutuvat jättää nostamatta loppuvuoden tukia kun kesällä saa rahaa. Tuon kesätyörahanhan pitäisi olla se millä eletään koko seuraava vuosi, mutta kesätöistäkin RANGAISTAAN... :(

Olen siis tuo, jolle vastasit ja itsekin opiskelija. Opintotuen suhteen tosiaan laskentatapa on vähän erilainen kuin muiden tukien, koska tulot lasketaan koko vuodelta, ei vain niiltä kuukausilta, jolloin nostaa opintotukea. Opintotuen osalta järjestelmää pitäisikin kehittää vähän parempaan suuntaan. Opintotuen yksi ongelma on sekin, ettei todellisisa asumis- ja elinkustannuksia huomioida.

Olen kyllä miettinyt sitäkin ja nähnyt ystävien kautta, kuinka Suomessa opiskelijoilla pitää kaiken olla niin täydellistä jo opiskeluvaiheessa - olisiko tämä syynä tälle nurinalle? On oltava taulutelkkarit, hieno sisustus, oma yksiö / kaksio jne. Esimerkiksi täällä suurin osa opiskelijoista asuu kimppakämpissä monen ihmisen kanssa rahan säästämisen takia. Ylipäätään täällä kukaan ei oleta, että opiskeluaikana elintason pitäisi olla jo sama kuin valmistuttua - toisin kuin monella tuntuu olevan tavoitteena Suomessa.

Kyllähän Suomessakin on aika yleistä asua opiskeluaikana kommuuneissa. Ja "hieno sisustus" on tietysti tulkinnanvarainen käsitys, mutta kyllähän moni voi panostaa sisustukseen aika halvalla ostamalla vaikka kirpputorilta. Jos käsityksesi on se, että suomalaiset opiskelijat elävät jotain jetset-elämää, niin ei se kyllä pidä paikkaansa. Ne, jotka ostavat kalliita tavaroita, saavat rahaa joko vanhemmilta tai käyvät töissä. Opintotuella elävien kohdalla ongelma on ihan oikeasti se, että rahat eivät riitä ruokaan, lääkkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin - kyse ei ole siis siitä, ettei ole varaa ostaa joka vuosi uutta taulutelkkaria ja hienoja huonekaluja uutena ja kalliina.

Nyt nuoret ovat ihan hukassa, kun opiskelijaboksista ei löydykään ihan jokaista härpäkettä mihin kotona on tottunut.

mitä "härpäkkeitä" lähinnä tarkoitat tällä?

Ongelmahan on se, ettei opintotuki riitä edes ruokaan ja vuokraan. Eivät nämä minusta mitään turhaa ylellisyyttä ole, saati se, että voisi ostaa lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kuukausilipun julkiseen liikenteeseen, normaalit vaatehankinnat, yms.

Ongelmahan on se, ettei opintotuki riitä edes ruokaan ja vuokraan. Eivät nämä minusta mitään turhaa ylellisyyttä ole, saati se, että voisi ostaa lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kuukausilipun julkiseen liikenteeseen, normaalit vaatehankinnat, yms.

Opintotuki = opintoraha + opintolaina. Tuon rahan saa riittämään ruokaan ja vuokraan ihan nätisti.

Minä en ymmärrä, mistä kammo opintolainaa kohtaan kumpuaa. Kuten tässä on jo mnoesti todettu, Suomessa itse opiskelusta selviää todella pienellä rahalla.

Taloudessa on aina ollut ja tulee aina olemaan suhdannevaihteluita, niin on ollut edellistenkin sukupolviewn opiskellessa, ja silti uskallettiin ottaa lainaa, huomattavasti korkeamman korkotason aikana. Onko kyse siitä, ettei nykynuoriso yksinkertaisesti USKALLA ottaa vastuuta omasta elämästään?

On paljon maita joissa ei saada opintotukea, tehdään töitä opiskelun lomassa ja valmistutaankin nopeammin. Täällä on opiskelijoilla asiat suhteellisen hyvin ja silti valitetaan. On opintotukea, halpaa asumista, lukuisia alennuksia, ilmaista nettiliittymää, valtion takaamaa halpaa rahaa jne.

Ymmärtääkseni täyden opintotuen määrä (raha + laina) on 800-900 € kuussa, eli jos tuohon tekee päivänkin töitä viikossa, pääsee jo tuhanteen euroon.



Kun summasta vähentää pienen vuokran, summa on ihan saman verran kuin esimerkiksi lastenvalvojan tai käräjäoikeuden mukaan elatusvelvollinen tarvitsee kaikkeen elämiseensä asumiskulujen jälkeen, kävi töissä tai ei.

aina ennenkin on opiskelija elänyt vaatimattomasti. Nykyään ilmaista rahaa saa sentään varsin hyvin - esim. kun itse aloitin opiskelun, täysimääräinen tuki riitti kattamaan puolet vuokrasta. Ohessa käytiin töissä. Eikä matkailtu, ylläpidetty omaa autoa ja muita vastaavia rahanreikiä.



Omista lapsistani vanhin on jo omillaan, opiskelee, tekee töitä ja maksaa sillä vuokraa helsinkiläisestä yksiöstä.



Opiskelu ja työ yhtaikaa ei ole ollut eikä ole mikään ongelma. Se sen sijaan on, etteivät nuoret pääse tai mene syystä tai toisesta heti lukion jälkeen opiskelemaan, vaan pitävät välivuosia. Opinto-ohjaus Suomessa on todella surkeaa ja koulujen opiskelijavalintasysteemi pitäisi uudistaa täysin. On valtavaa haaskausta venyttää opiskelijoiden sisäänpääsyä 2-4 vuotta ja tehdä se niin työlääksi kuin nykyään, kun sinne loppujen lopuksi ne samat päätyvät kuin muutenkin. Nykysysteemissä voittavat ainoastaan valmennuskurssien pitäjät. Siitä pitäisi lähteä, että yo-kokeiden tuloksilla pääsääntöisesti haetaan opiskelemaan.

Olen kyllä miettinyt sitäkin ja nähnyt ystävien kautta, kuinka Suomessa opiskelijoilla pitää kaiken olla niin täydellistä jo opiskeluvaiheessa - olisiko tämä syynä tälle nurinalle? On oltava taulutelkkarit, hieno sisustus, oma yksiö / kaksio jne. Esimerkiksi täällä suurin osa opiskelijoista asuu kimppakämpissä monen ihmisen kanssa rahan säästämisen takia. Ylipäätään täällä kukaan ei oleta, että opiskeluaikana elintason pitäisi olla jo sama kuin valmistuttua - toisin kuin monella tuntuu olevan tavoitteena Suomessa.

Kyllähän Suomessakin on aika yleistä asua opiskeluaikana kommuuneissa. Ja "hieno sisustus" on tietysti tulkinnanvarainen käsitys, mutta kyllähän moni voi panostaa sisustukseen aika halvalla ostamalla vaikka kirpputorilta. Jos käsityksesi on se, että suomalaiset opiskelijat elävät jotain jetset-elämää, niin ei se kyllä pidä paikkaansa. Ne, jotka ostavat kalliita tavaroita, saavat rahaa joko vanhemmilta tai käyvät töissä. Opintotuella elävien kohdalla ongelma on ihan oikeasti se, että rahat eivät riitä ruokaan, lääkkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin - kyse ei ole siis siitä, ettei ole varaa ostaa joka vuosi uutta taulutelkkaria ja hienoja huonekaluja uutena ja kalliina.

Olen kyllä hyvin tietoinen Suomen opiskelijoiden tilanteesta - omista opiskeluajoistani siellä ei ole pitkästi aikaa, ja vieläkin on kavereita, jotka opiskelevat siellä.

Jo tässä ketjussa on ollut kommentoijia, jotka ovat sanoneet, etteivät halua asua kommuunissa, koska yksin asuminen on mukavampaa. Lisäksi tunnen itse lukuisia suomalaisia opiskelijoita, joilla on samainen mielipide. Jetset-elämästä en omassa kommentissani ole maininnut, mutta sen olen kyllä huomannut, että kaiken kaikkiaan opiskelijat elävät Suomessa paremmalla elintasolla kuin esimerkiksi nykyisessä (täysin länsimaisessa) asuinmaassani.

Mainitsit, että joillain opiskelijoilla ei riitä rahat lääkkeisiin jne. Yhteiskunnanko pitäisi kustantaa tuollaiset asiat? Kuten omassa kommentissani mainitsin, opintorahan ei ole tarkoituskaan kustantaa koko elämää, vaan osa on tultava opiskelijan omasta pussista, esim. työnteon tai (helposti saatavan) opintolainan kautta.

Opintotuki = opintoraha + opintolaina. Tuon rahan saa riittämään ruokaan ja vuokraan ihan nätisti.

Minä en ymmärrä, mistä kammo opintolainaa kohtaan kumpuaa. Kuten tässä on jo mnoesti todettu, Suomessa itse opiskelusta selviää todella pienellä rahalla.

Jos vuokra on vaikka 500 euroa, niin ei siitä opintotuesta kyllä verojen jälkeen riitä, vaikka ottaisi lainankin. Tai ehkä se riittäisi silloin juuri ja juuri, mutta on ihan ymmärrettävää, että jos opiskelija joutuisi lainan oton jälkeen elämään äärimmäisen niukasti ja tinkimään kaikesta, menee mieluummin töihin parantaakseen elintasoaan. Lainan otto ei motivoi, koska se ei oikeasti auta riittävästi taloudellista tilannetta.

Toiseksi se ei tietenkään houkuttele sen vuoksi, että ei kukaan halua elää velaksi ja hankkia järjettömän suurta velkataakkaa itselleen. Mitään takeita ei ole siitä, että saa heti hyväpalkkaisen, vakituisen työn. Opiskelijat saattavat ajatella, että on hyödyllisempää hankkia samalla työkokemusta ja välttää velkahelvetti tulevaisuudessa.

Toki työnteko opiskeluaikana tarkoittaa sitä, ettei jää riittävästi aikaa opinnoille. Opinnot saattavat viivästyä ja opiskeluteho kärsii.

Jo tässä ketjussa on ollut kommentoijia, jotka ovat sanoneet, etteivät halua asua kommuunissa, koska yksin asuminen on mukavampaa. Lisäksi tunnen itse lukuisia suomalaisia opiskelijoita, joilla on samainen mielipide. Jetset-elämästä en omassa kommentissani ole maininnut, mutta sen olen kyllä huomannut, että kaiken kaikkiaan opiskelijat elävät Suomessa paremmalla elintasolla kuin esimerkiksi nykyisessä (täysin länsimaisessa) asuinmaassani.

Tottakai osa haluaa asua yksin. Me olemme kaikki yksilöitä. Ja toisaalta jokainen tekee itse valintansa huomioiden sen sitten taloudellisesti ja muutenkin. Mutta tarkoitinkin, että MYÖS kommuuniasuminen on yleistä. Toki kaikille se ei sovi lukuisista syistä - esim. ei perheellinen opiskelija voi muuttaa parikymppisten bilekommuuniin, tämän varmaan tajuaa jokainen.

Mainitsit, että joillain opiskelijoilla ei riitä rahat lääkkeisiin jne. Yhteiskunnanko pitäisi kustantaa tuollaiset asiat? Kuten omassa kommentissani mainitsin, opintorahan ei ole tarkoituskaan kustantaa koko elämää, vaan osa on tultava opiskelijan omasta pussista, esim. työnteon tai (helposti saatavan) opintolainan kautta.

Niin no jos kerran opointotuki on tietoisesti mitoitettu liian pieneksi, on varmaan turha sitten puhuakaan siitä, miten hyvin se riittää, kuten jotkut ovat tässä ketjussa väittäneet. Ja jos kerran opintotuki on sinunkin mielestäsi liian pieni riittämään edes peruselämiseen, niin sitten varmaan aiempi väitteesi opiskelijoiden kovan elintason vaatimuksesta on aivan epäolennainen ainakin, jos puhutaan opintoetuuksien riittävyydestä.

Varsin mielenkiintoinen ongelma on kyllä se, että ainakin pääkaupunkiseudulla opintotuki on riittämätön EDES lainan kanssa! Eli useinkaan laina ei ole mikään helppo vaihtoehto työnteolle, koska joka tapauksessa joutuisi hakemaan rahaa sossusta tai menemään töihin. Näin on etenkin perheellisten opiskelijoiden kohdalla.

Lainan otto ei motivoi, koska se ei oikeasti auta riittävästi taloudellista tilannetta.

Toiseksi se ei tietenkään houkuttele sen vuoksi, että ei kukaan halua elää velaksi ja hankkia järjettömän suurta velkataakkaa itselleen. Mitään takeita ei ole siitä, että saa heti hyväpalkkaisen, vakituisen työn.

Niinpä niin, ei haluta ottaa mitään riskiä eikä vastuuta omasta elämästä, vaan pitäisi saada TAKEET HYVÄPALKKAISESTA VAKITUISESTA työstä.

Asumme pienemmällä opiskelijapaikkakunnalla (ei siis Helsinki, Tampere tai Turku) ja maksamme opiskelija-asuntolasäätiön vuokrakämpästä (3h+k) vesineen, sähköineen, nettineen päivineen 550€/kk. Koululle toki on 4-5 km, mutta ainahan sen voi pyöräillä, säästää ihan hyvin rahaa. Opiskelemme molemmat sairaanhoitajiksi ja meidän on koko opiskelujen ajan ollut todella helppo saada töitä. Tuet eivät todellakaan ole menneet vaikka tekisimme molemmat esimerkiksi kerran viikossa yhden tai kahden vuoron ja meidän rahatilanne on ihan ok. Lähes kaikki kalusteet ja vaatteet ostettu kirpparilta käytettynä, mutta ei se meitä ole koskaan haitannut. Ei eletä kädestä suuhun, mutta luonnollisesti isoja hankintoja täytyy hiukan budjetoida etukäteen. Niin, emme muuten saa minkäänlaista rahallista avustusta vanhemmiltamme (vaikka saisimme kyllä pyydettäessä).



Kyllä opiskelija, myös perheellinen, selviää, jos haluaa. Myönnän kyllä, että rahallinen tilanteemme paranee huomattavasti vuoden päästä, kun mies valmistuu. Itse valmistun äitiysloman takia vuotta myöhemmin, mutta ei se maailmaa kaada.

Asumme pienemmällä opiskelijapaikkakunnalla (ei siis Helsinki, Tampere tai Turku) ja maksamme opiskelija-asuntolasäätiön vuokrakämpästä (3h+k) vesineen, sähköineen, nettineen päivineen 550€/kk. Koululle toki on 4-5 km, mutta ainahan sen voi pyöräillä, säästää ihan hyvin rahaa. Opiskelemme molemmat sairaanhoitajiksi ja meidän on koko opiskelujen ajan ollut todella helppo saada töitä. Tuet eivät todellakaan ole menneet vaikka tekisimme molemmat esimerkiksi kerran viikossa yhden tai kahden vuoron ja meidän rahatilanne on ihan ok. Lähes kaikki kalusteet ja vaatteet ostettu kirpparilta käytettynä, mutta ei se meitä ole koskaan haitannut. Ei eletä kädestä suuhun, mutta luonnollisesti isoja hankintoja täytyy hiukan budjetoida etukäteen. Niin, emme muuten saa minkäänlaista rahallista avustusta vanhemmiltamme (vaikka saisimme kyllä pyydettäessä).

Kyllä opiskelija, myös perheellinen, selviää, jos haluaa. Myönnän kyllä, että rahallinen tilanteemme paranee huomattavasti vuoden päästä, kun mies valmistuu. Itse valmistun äitiysloman takia vuotta myöhemmin, mutta ei se maailmaa kaada.

Piti muuten vielä lisätä, ettemme koskaan ole nostaneet opintolainaa. Molemmilla oli kyllä paperit hoidettuna pahan päivän varalle, mutta koskaan emme ole joutuneet siihen turvautumaan.

Niinpä niin, ei haluta ottaa mitään riskiä eikä vastuuta omasta elämästä, vaan pitäisi saada TAKEET HYVÄPALKKAISESTA VAKITUISESTA työstä.

mitä pahaa on siinä, että ei halua ottaa riskiä, joka opintolainaan sisältyy? Ei se tarkoita sitä, etteikö ottaisi mitään vastuuta omasta elämästään. Vai onko sinusta ainoastaan lainan ottaminen vastuullista ja järkevää?

Moni valitsee mieluummin sen, että tekee opintojen ohessa töitä. Usein se takaa paremman elintason kuin minkä opintolainan kautta saisi. Lisäksi sitä kautta saa työkokemusta, joka lisää mahdollisuuksia työllistyä jatkossa. Ja sitten taas, jos saa rahaa vanhemmiltaan riittävästi, niin turhaanhan sitä silloin mitään lainoja ottaisikaan. Silloin voi vain olla iloinen siitä, että on niin onnekas, että voi keskittyä päätoimisesti opintoihin eikä tarvitse velkaantua.

Lainan ottaminen voi todellakin kaduttaa, jos opintojen jälkeen tekee vuosikausia pätkätöitä keskipalkkaa huonommilla tuloilla. Minusta on ihan fiksua tiedostaa tämänkin vaihtoehdon mahdollisuus ja arvioida lainan ottoa vähän pitkäaikaisemmin kuin vain seuraavaan kuukauteen.

Johan menis hyysäämiseksi, jos tukia maksettaisiin niin paljon, että jokainen suomalainen opiskelija elää niillä??? Opiskelijat voi tehdä opintojensa ohessa töitä. Ammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijan päivät eivät ole aina 8-16, vaan opiskelu on kurssimuotoista.



Itse ainakin pystyin opiskelemaan n. 40-50 opintoviikkoa (silloin oli vielä opintoviikot) vuodessa ihan kevyesti ja samalla olin viikonloppuisin ja joskus viikollakin töissä. Tuohon kun yhdisti tuet, niin pärjäsin ihan hyvin. Ja hei valmistuin ihan ajallaan. Eikä todellakaan istuttu koululla 8-16 joka päivä. Välillä oli tiukemmin kursseja, silloin tein vähemmän töitä, välillä löysempää.



Sitäpaitsi vastavalmistunut, joka on tehnyt edes jotain töitä opiskelujen aikana, työllistyy paljon helpommin. Ja jo parin vuoden opiskelun jälkeen saa kesäduuneja omalta alaltaan ja niistä usein pääsee talveksi osa-aikaduuniin, jos hoitaa hommansa hyvin. Näin mulle kävi.



Opiskelijan pitää olla aktiivinen, tehdä myös töitä. Kukaan ei halua sellaista töihin, joka on vain opiskellut. Sellaiset on työelämässä ihan töppöjä.

Jo tässä ketjussa on ollut kommentoijia, jotka ovat sanoneet, etteivät halua asua kommuunissa, koska yksin asuminen on mukavampaa. Lisäksi tunnen itse lukuisia suomalaisia opiskelijoita, joilla on samainen mielipide. Jetset-elämästä en omassa kommentissani ole maininnut, mutta sen olen kyllä huomannut, että kaiken kaikkiaan opiskelijat elävät Suomessa paremmalla elintasolla kuin esimerkiksi nykyisessä (täysin länsimaisessa) asuinmaassani.

Tottakai osa haluaa asua yksin. Me olemme kaikki yksilöitä. Ja toisaalta jokainen tekee itse valintansa huomioiden sen sitten taloudellisesti ja muutenkin. Mutta tarkoitinkin, että MYÖS kommuuniasuminen on yleistä. Toki kaikille se ei sovi lukuisista syistä - esim. ei perheellinen opiskelija voi muuttaa parikymppisten bilekommuuniin, tämän varmaan tajuaa jokainen.

Mainitsit, että joillain opiskelijoilla ei riitä rahat lääkkeisiin jne. Yhteiskunnanko pitäisi kustantaa tuollaiset asiat? Kuten omassa kommentissani mainitsin, opintorahan ei ole tarkoituskaan kustantaa koko elämää, vaan osa on tultava opiskelijan omasta pussista, esim. työnteon tai (helposti saatavan) opintolainan kautta.

Niin no jos kerran opointotuki on tietoisesti mitoitettu liian pieneksi, on varmaan turha sitten puhuakaan siitä, miten hyvin se riittää, kuten jotkut ovat tässä ketjussa väittäneet. Ja jos kerran opintotuki on sinunkin mielestäsi liian pieni riittämään edes peruselämiseen, niin sitten varmaan aiempi väitteesi opiskelijoiden kovan elintason vaatimuksesta on aivan epäolennainen ainakin, jos puhutaan opintoetuuksien riittävyydestä.

Varsin mielenkiintoinen ongelma on kyllä se, että ainakin pääkaupunkiseudulla opintotuki on riittämätön EDES lainan kanssa! Eli useinkaan laina ei ole mikään helppo vaihtoehto työnteolle, koska joka tapauksessa joutuisi hakemaan rahaa sossusta tai menemään töihin. Näin on etenkin perheellisten opiskelijoiden kohdalla.

Siinä tapauksessa on mentävä osa-aikaisesti töihin - en ymmärrä, mikä tässä yhtälössä on niin vaikeaa. Moni on tähän liittyen todennut, että osa-aikainen töissäkäyminen hidastaa valmistumista, mutta kyllä se on asenteesta kiinni. Itse esimerkiksi olen _kokopäiväisenä_ töissä, teen tutkintoa vapaa-ajallani ja lisäksi minulla on pieni lapsi. Onnistuu, jos itse niin haluaa (ja perheellisellä opiskelijalla on vieläpä toinen ihminen tukemassa sekä jakamassa asumisen kuluja, kuten vaikkapa vuokraa).

Hyvä kommentoija, et ole muuten sanallakaan huomioinut oman tekstini pääpointtia. Nimittäin sitä, että Suomessa itse opiskelu on ilmaista eikä tarvitse maksaa kymmenien tuhansien lukukausimaksuja. Jos jätetään nyt puhtaasti asumiseen liittyvät kulut huomioimatta, miksi jätät tuon valtavan suuren seikan kokonaan pois kuvioista? Suomessa yhteiskunta maksaa kuitenkin opiskelijoille kymmenien tuhansien arvoiset opiskelut, kun muualla tämä maksetaan omasta pussista. Ei mikään ihan pikkujuttu, vai mitä sanot?

Täällä joskus 80-90-luvuilla opiskelleet selittää (iäkkään ihmisen narisevalla äänellä): "oi aikoja, oi tapoja! Kyllä MINÄ vaan pärjäsin, kun töitä niska limassa tein opintojen ohessa. Kyllä MINÄ olen sitä mieltä, että opiskelijat ovat hemmoteltuja paskoja!"



Eikö aiemman sukupolven pitäisi toivoa parempaa seuraavalle sukupolvelle?

Huomioikaa, ettei opintotuki ole sidottu edes indeksiin vielä. Elinkustannukset ovat nykyään huimat.



TERVETULOA elämään nykyajan opiskelijan arkea.

Mutta JOS ei halua mennä töihin tai jos töitä ei ole, eikä siitä huolimatta ota lainaa vaan ruikuttaa, miten suomalaisopiskelijoiden olot ovat kovin surkeat, siinä tapauksessa mielestäni toimii kaikkea muuta kuin oikein ja järkevästi.



Jos kerran tuo lainamahdollisuus on olemassa, kannattaisi myös miettiä, voisiko sitäkin oikeasti hyödyntää. Samat nuoret ottavat kuitenkin valmistuttuaan ja työllistyttyään isoja asuntolainoja, vaikka mitään takeita työpaikan pysyvyydestä ei ole silloinkaan. Monet vain kuvittelevat, että tilanne olisi silloin turvatumpi.

Viestiketju

Hahaa, sain hyvät naurut joidenkin kirjoituksisra! :-D

Täällä joskus 80-90-luvuilla opiskelleet selittää (iäkkään ihmisen narisevalla äänellä): "oi aikoja, oi tapoja! Kyllä MINÄ vaan pärjäsin, kun töitä niska limassa tein opintojen ohessa. Kyllä MINÄ olen sitä mieltä, että opiskelijat ovat hemmoteltuja paskoja!" Eikö aiemman sukupolven pitäisi toivoa parempaa seuraavalle sukupolvelle? Huomioikaa, ettei opintotuki ole sidottu edes indeksiin vielä. Elinkustannukset ovat nykyään huimat. TERVETULOA elämään nykyajan opiskelijan arkea.

- Rahaa on kaiken kaikkiaan käytettävissä enemmän

- Rahaa on suhteellisesti käytettävissä enemmän: sukulaispojalta jää jopa rahaa säästöön sen jälkeen kun asumis- ja elämiskustannukset on katettu opintotuella (ilman lainaa)

- Ennen kaikki otti opintolainaa, nykyään se on paljon harvinaisempaa

- Opiskelijoilla on varaa mennä vaihtoon, vuoden reppureissulle, lautailulomalle Alpeille, rantalomalle

- Opiskelijoilla on varaa asua yksin

- Opiskelijoilla on varaa pitää autoa

- Opiskelijoilla on varaa syödä muutakin kuin tonnikalaa purkista

Opiskelijan elämä on muuttunut paljon helpommaksi kun siihen vaiheeseen on päästy, että se opiskelupaikka on vihdoin saatu/kelvannut.

Ilmeisesti opiskeluaika on jo aivan liian leppoisaa, kun valmistuminen ei tunnu millään maistuvan, vaan korkeakouluissa roikutaan 4 vuoden sijasta jopa 7 ja ylikin.