Opiskelijat Suomen kurjalistoa

T. 9000 euroa tienaava

Mua kanssa ihmetyttää ainainen kitinä ja opintolainan vieroksunta. Pari vuotta valmistumisesta ei tee tiukkaakaan ottaa 200000 euron asuntolainaa, mutta opiskeluaikana muutaman tonnin opintolaina on liian kallista rahaa. En tajua.



Ja siis, olen itse 1990-luvulla opiskellut. Siihen aikaan kaikki kävi töissä ja monet otti siihen päälle lainaa. Mä otinyhteensä 60000 markkaa, sen maksoi valmistuttua takaisin nopeaan.

Miksi on pakko muuttaa noin kalliiseen, jos ei ole varaa? Toasin solut ovat halvempia. Itse olen asunut hoasin solussa jo 4 vuotta. En valita, koska minulla ei ole varaa opiskelijana.

No solut maksaisi halvimmillaan yleisesti jotain 200 €. Ei se silti helpottaisi, koska sitten jäisi se pari sataa. Haluisin nähdä sen opiskelijan, joka oikeasti maksaa KAIKKI menonsa pelkällä opintotuella. Siis vuokra, kaikki muut laskut, ruoka, vapaa-aika! Huh! Siis kaikki jollain 460€!

Olen opiskelija Helsingistä ja asun yhdessä Helsingin halvimmista HOASin soluasunnoista, ja vuokra on silti vajaat 300 euroa. Halvin vuokra, johon HOASilla olen törmännyt, on ollut ehkä 250 euroa jostain Kontulalaisesta neljän hengen solusta. Bussikorttia maksan yli 20 euroa kuussa (ja ilman sitä ei todellakaan voi elää) joten ruokaan/satunnaisiin menoihin jää alle 200 euroa. Asuntoni on huonokuntoinen eikä todellakaan edes tämän "halvan" vuokran arvoinen, mutta pakko siihen on tyytyä.

Kaikki opiskelijat eivät ole niitä vanhempien sponssaamia "nälkäännäkeviä" kermaperseitä jotka eivät suostu muuttamaan soluun vaan vaativat ehdottomasti oman yksiön ja biletysrahaa joka viikonloppu. Moni opiskelija pk-seudulla asuu ahtaassa solussa ja laskee pennosia, jotta saa syötyä muutakin kuin pelkkää tonnikalaa ja makaronia. Silti usein joutuu tyytymään niihin kun ruoan hinta nousee jatkuvasti, opintotuki taas ei. Suurin osa opiskelijoista ei saa kotoa mitään apua, itsekin joskus satunnaisesti vain ruokakassin. Ja se on kuulkaa ilon päivä, kun saa kaappiin leipää, voita, lihaa, maitoa, ehkä jopa kahviakin.

Höpön löpön. Opiskelija saa kesällä toimeentulotukea ihan siinä missä muutkin tulottomat.

Kavereiden kanssa olisi kiva käydä leffassa, kahvilla yms. mutta baarireissujakaan en tee, koska ei yksinkertaisesti ole varaa ryypätä vuokrarahoja kurkusta alas.

Samaan aikaan kun tällaista tilannetta pidetään yllä, valitetaan kovaan ääneen venähtäneistä valmistumisajoista. Moni luokkatoverini, jostain kumman syystä, tahtoo panostaa enemmän palkkatyöhönsä kuin opiskeluun. Jos koulua on joka päivä 8-16 ja työvuorot siihen päälle, arvatkaa jaksaako tuolla tahdilla suoriutua kunnialla kursseista läpi? Itse en ole töitä hankkinut juuri siitä syystä, että tarvitsen voimavarani koulun käymiseen kunnolla. Haluan lukea tentteihin ilman, että täytyy painaa töissä edellisenä päivänä.

Kesät ovat kyllä se vihoviimeinen tilanne. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jotka jätetään täysin tyhjän päälle kesän koittaessa. Jos et saanut kesätöitä (ja näin käy todella monen kohdalla nykyisessä taloudellisessa tilanteessa), olet suoraan sanottuna pulassa. Et saa kelalta tai mistään muualtakaan mitään rahaa edes siihen vuokran maksamiseen. Kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta lastata kesäksi rekkalastillista tavaraa vanhempiensa autotalliin ja hankkia uutta asuntoa sitten syksyllä. Haluaisin todella kuulla perustelun sille, miksi kesältä ei makseta edes asumistukea. En minä ainakaan pysty muuttamaan vanhempieni luo heidän elätettäväkseen koko kesän ajaksi.

MITÄÄN muuta ihmisryhmää ei Suomessa kohdella näin epäreilusti.

Opiskelija saa toimeentulutukea kesällä ihan siinä missä muutkin tulottomat.

Useimmissa maissa tutkinto yliopistosta on taskussa 22-vuotiaana ja täällä ei ole edes sisään päästy siihen mennessä.

1. Useissa maissa ei tarvitse miesten mennä armeijaan ja sen vuoksi ei miesten opiskelun aloittaminen mene 1-2 vuotta myöhemmäksi. Miehen on aika paha valmistua täällä Suomessa tuohon 22 ikävuoteen mennessä.

2. Useissa maissa suoritetaan vain alempi korkeakoulututkinto ja jätetään opiskelut siihen. Suomessa opiskellaan usein ylempään korkeakoulututkintoon asti.

Opiskeluajaksi on vaan vähennettävä menoja tai mentävä töihin. Minä karsin aikoinaan mm. rakkaasta harrastuksestani. Jatkoin sitä sitten opiskelujen jälkeen. Ei uusia vaatteita kuin vasta sitten kun oli ihan pakko ostaa. Leffaan pääsi silloin tällöin ja kavereiden kanssa kokoonnuttiin jonkun luokse kahville (tuli halvemmaksi kuin kahvilassa notkuminen).

Hengissä pysyttiin vaikka ei tuo rahattomuus niin kivaa ollut.

No kai työttömälle voi sitten samalla tavalla sanoa, että työttömyyden ajaksi on vaan vähennettävä menoja tai mentävä töihin. Työttömille voitaisiin myös osoittaa sellaisia työttömien soluasuntoja. Monet työttömät tottuvat töissä olessaan turhaan ylellisyyteen (kuten yksityiseen asumiseen), eivätkä osaa työttömyyden koittaessa alentaa vaatimustasoaan.

Ymmärrän kyllä, että suomalaiset opiskelijat ovat hyvässä asemassa monen muun maan opiskelijoihin verrattuna. Minua vain ihmetyttää se asenne, että esimerkiksi työtön saa ihan itsestäänselvästi enemmän vastikkeetonta tukea yhteiskunnalta kuin opiskelija. Tai että opiskelijan tulee valittamatta asua solussa, kun taas juoppojen, narkkarien tai elämantapatyöttömien oikeuksiin kuuluu henkilökohtainen vuokra-asunto yhteiskunnan tuella.

Opiskeleminen on oma valinta. Miten sen järjestää on myös itsestä kiinni. Eikä se rahattomuus hauskaa ollut kenellekään, mutta ammatti tuli ja opiskeluajoista jäi silti hauskat muistot. Mulla oli muutama opiskelukaveri, jotka säännöllisesti eli jauhoilla viimeiset päivät ennen uutta opintotukea. Joka kuukausi noin viikon verran jauhoista, suolasta ja vedestä mikrokeitettyä velliä. Mun selviytymisruoka oli halvin perunalajike ja kyytipojaksi suola. Tein vain satunnaisia töitä talvella, mutta kesäisin olin töissä.



Yhteiskunta satsaa opiskelijoihin paljon. Ei ne opiskelut mitään ilmaisia ole, vaikka se opiskelijalle maksakaan kuin nimelliset lukukausimaksut. Se on musta jo iso juttu, ja takaa sen, että kaikilla on varaa opiskella. Muuten mun on rehellisesti vaikea ymmärtää, että mitä epäreilua siinä on, jos opiskelijalla on köyhää. Jos ei kerta tienaa itse leipäänsä, miksi pitäis muiden kuormasta päästä ilmaiseksi syömään.

Ranskan systeemikin olisi hyvä: otetaan vähän isompi satsi sisään, ja kerran pari vuodessa karsitaan reippaasti huonoimmat pois.

Minun mielestäni tuo Ranskan systeemi ei ole ollenkaan hyvä. Sehän on kilpailemista toisia opiskelijoita vastaan. Sitäkö varten sitä ihmisen pitäisi opiskella, että kilpaillaan toisia vastaan ja että olisi parempi kuin toiset? Mielestäni ei, vaan mielestäni ihminen opiskelee aivan itseänsä varten ja omaa elämäänsä varten.

Opiskelija-asunnoista lentää ulos, jos ei suorita tiettyä määrää opintopisteitä

Missä? Ei ainakaan täällä.

minusta henkilökohtainen päätös jos haluaa opiskella, ja itse pitää kantaa siitä vastuu ja löytää ratkaisu miten se käytännössä toteutetaan. Yliopistotasolla varsinkin en odottaisi että ketään pitää enää pitää kädestä kiinni. Suomessa ei ole esim mittavia lukukausimaksuja ja kuitenkin on ilmainen terveydenhoito ja jos asioita miettii siltä kannalta niin aika hyvin on pohjustettu sitä opiskelua yhteiskunnan osalta. Aika harvan elämä on kuitenkaan täydellistä.

Opiskelija-asunnoista lentää ulos, jos ei suorita tiettyä määrää opintopisteitä

Missä? Ei ainakaan täällä.

Helsingissä. Opintopisteitä on suoritettava lukuvuoden aikana vähintään 30, tai asunto irtisanotaan.

Ranskan systeemikin olisi hyvä: otetaan vähän isompi satsi sisään, ja kerran pari vuodessa karsitaan reippaasti huonoimmat pois.

Minun mielestäni tuo Ranskan systeemi ei ole ollenkaan hyvä. Sehän on kilpailemista toisia opiskelijoita vastaan. Sitäkö varten sitä ihmisen pitäisi opiskella, että kilpaillaan toisia vastaan ja että olisi parempi kuin toiset? Mielestäni ei, vaan mielestäni ihminen opiskelee aivan itseänsä varten ja omaa elämäänsä varten.

Ranskan systeemissä on sekin ongelma, että se on ihan mieletöntä resurssien tuhlaamista - sekä yliopiston resurssien että opiskelijoiden resurssien tuhlaamista. Tuollainen aiheuttaa stressiä ja turhia paineita. Ja lisää kuluja opiskelijallekin.

Niin makaa kuin petaa. Minusta on ihan kohtuullista, että lukion aikana tehty työ otetaan huomioon, miksi ihmeessä siellä lukion penkillä sitten istuisi vuosikausia?

Yo-kirjoitusten aineita on muuten mahdollista korottaa, jos jostain syystä epäonnistuu. Niin tekisin ainakin itse, jos opiskelupaikka jäisi siitä kiinni.

Ja minusta on kohtuutonta, että sellaisille aloille valittaisiin ennemin yo-kirjoitusten perusteella, kuin pääsykokeella, joihin lukiossa ei opeteta yhtään mitään. Moni ala on sellainen, että ylioppilaskirjoitukset eivät käytännössä palvele ollekaan niiden alojen opintoja. Pääsykoe soveltuu monille aloille paljon paremmin hakukelpoisuuden mittariksi.

Lisäksi pääsykokeen voi uusia paljon helpommin, kuin ylioppilaskirjoitukset, joten tämänkin vuoksi pääsykokeet ovat paljon parempi vaihtoehto.

Opiskeluajaksi on vaan vähennettävä menoja tai mentävä töihin. Minä karsin aikoinaan mm. rakkaasta harrastuksestani. Jatkoin sitä sitten opiskelujen jälkeen. Ei uusia vaatteita kuin vasta sitten kun oli ihan pakko ostaa. Leffaan pääsi silloin tällöin ja kavereiden kanssa kokoonnuttiin jonkun luokse kahville (tuli halvemmaksi kuin kahvilassa notkuminen). Hengissä pysyttiin vaikka ei tuo rahattomuus niin kivaa ollut.

No kai työttömälle voi sitten samalla tavalla sanoa, että työttömyyden ajaksi on vaan vähennettävä menoja tai mentävä töihin. Työttömille voitaisiin myös osoittaa sellaisia työttömien soluasuntoja. Monet työttömät tottuvat töissä olessaan turhaan ylellisyyteen (kuten yksityiseen asumiseen), eivätkä osaa työttömyyden koittaessa alentaa vaatimustasoaan. Ymmärrän kyllä, että suomalaiset opiskelijat ovat hyvässä asemassa monen muun maan opiskelijoihin verrattuna. Minua vain ihmetyttää se asenne, että esimerkiksi työtön saa ihan itsestäänselvästi enemmän vastikkeetonta tukea yhteiskunnalta kuin opiskelija. Tai että opiskelijan tulee valittamatta asua solussa, kun taas juoppojen, narkkarien tai elämantapatyöttömien oikeuksiin kuuluu henkilökohtainen vuokra-asunto yhteiskunnan tuella.

Minusta työkkärin kautta pitäisi saada korvausta vain silloin, kun takana on työvuosia. Muut menkööt sossun luukulle ja todellakin yksittäiselle työttömälle riittää soluasunto, ei se yksiötä tarvitse. Työttömyys kunten opiskeluaika ovat tilapäisiä, omia vaihtoehtoja, joten myös tukien pitäisi olla samat.

minusta henkilökohtainen päätös jos haluaa opiskella, ja itse pitää kantaa siitä vastuu ja löytää ratkaisu miten se käytännössä toteutetaan. Yliopistotasolla varsinkin en odottaisi että ketään pitää enää pitää kädestä kiinni. Suomessa ei ole esim mittavia lukukausimaksuja ja kuitenkin on ilmainen terveydenhoito ja jos asioita miettii siltä kannalta niin aika hyvin on pohjustettu sitä opiskelua yhteiskunnan osalta. Aika harvan elämä on kuitenkaan täydellistä.

eikä sitä ilmaista terveydenhuoltoa käytännössä saa kuin hätätilanteessa, muuten pitää turvautua yksityiseen. Tosin esim. Lahdessa ei akuuttitilanteessa saa edes päivystyksestä enää hoitoa vaan sieltä ohjataan yksityiselle, koska "meillä on ruuhkaa, sydänfilmi voidaan ottaa myös yksityisellä lääkäriasemalla".

Olisi reilu alentaa verotusta ja tehdä korkeakoulut maksullisiksi, jolloin myös ulkomailta vyöryvät opiskelijalaumat saataisiin pienenemään. Yliopistolaki muuten edellyttää, että opiskelu on kaikille mahdollista kykyjen rajoissa, joten maksut voidaan kompensoida stipendeillä tarvittaessa.

Ylläri pylläri, työelämässä sitä vasta oppiikin.

Jos minulla on valittavana ihminen, joka on suorittanut 4-5 vuodessa maisteritasoisen tutkinnon siten että on ylittänyt vaadittavat opintopistemäärät reilusti, ja ihminen, joka on suorittanut 350 opintopistettä 11 vuodessa, otan ilman muuta sen, joka on valmistunut nopeammin.

Hitaasti ja laveasti opiskelusta ei ole työelämässä sanottavaa hyötyä. Siellä kun pitää yleensä noudattaa aikatauluja. Parempi on se työsuoritus, joka on ajallaan ja riittävän hyvä, kuin se, joka on loistava ja auttamattoman myöhässä.

Ja sinullehan ei työnantajana tietenkään painaisi esimerkiksi ollenkaan sellaiset asiat, kuten aikaisempi alan työkokemus jne. Tämä 11 vuotta opiskelleella kaverillahan voi olla vaikka vuosia alan työkokemusta, kun taas tällä 4-5 vuotta opiskelleella kaverilla ei välttämättä ole työkokemusta ollenkaan.

Lisäksi, mistä sinä voisit tietää, miksi sillä kaverilla olisi mennyt ne 11 vuotta opiskeluun. Hänellä on voinut tapahtua isoja asioita elämässään, hän on voinut olla vaihdossa, hän on voinut olla välillä töissä jne. Siihen voi olla monia syitä. Moni työnantaja arvostaa alan työkokemusta suuresti ja jotkut työnantajat pitävät hyvänä myös sitä, jos ihminen on käynyt välillä esimerkiksi vaihdossa. Eräs opettaja yliopistossa sanoi kerran, että hänen mielestään on erittäin suotavaa, että opiskelijalle karttuu työkokemusta opintojensa aikana. Hän sanoi, että sekään ei haittaisi, vaikka opiskelija olisi ollut ensin jonkin aikaa töissä ja aloittaisi opintonsa vasta sitten.

opiskelija-asuntoja kuin muualla Suomessa ja jopa HALVEMPIA! Aika moni pääkaupunkiseudun opiskelijoista kuitenkin saa esimerkiksi HOAS:in opiskelija-asunnon.

mutta muualla kyllä pärjää opintorahalla ja asumistuella. Opintolainan maksaa nopeasti takaisin, jos sellaisen joutuu ottamaan. Muualla vanhemmat säästävät kymmeniä tuhansia euroja, jotta voivat maksaa lastensa lukukausimaksut. Ei tuolla yhtälällä voi opiskellakaan kuin sen pääasiassa sen kandintutkinnon (bachelor degree). Jos ap:lla on antaa 500 euroa joka kuukausi lapselleen, olette ehdottomasti hyväosaisia.

Jos opiskelija niin kadehtii työtönä niin jääköön vaan työttömäksi. Siinähän sitten näkee miten ihanaa elämää se on.

Opiskelijan on myös keskimäärin huomattavasti helpompi saada työpaikka kuin työttömän, joten omaa elintasoa voi parantaa ihan työnteolla.

Suurin osa työttömistä ei ole työtön omasta halustaan!

..ja lisäännytte ylenmäärin. Miten maksatte lastenne opinnot tulevaisuudessa? Onko siihen varaa? Kyllä lapset miettivät - halusitte tai ette - että olisiko ollut järkevää vähentää lasten määrää ja taata yhdelle tai kahdelle jonkinlainen kohtuullinen elanto myös tulevana opiskeluaikana. Nimierkki: Vähän katkera. Mulle olisi riittänyt vähempikin sisarusmäärä

Mikset ottanut opintolainaa, niin moni tekee. Ei minuakaan vanhemmat tukeneet.

..pitää ottaa lainaa ruokaa varten, kun sitä ei tarvitse tehdä katuja mittaavaan hampuusinkaan.

Itse opiskelen yliopistossa ja vuokra tuo sama 460e ja tekemällä keikkatöitä viikonloppuna ja viikolla muutaman tunnin päiviä, niin ei tee edes tiukkaa! Pystyn shoppailemaankin lähes entiseen malliin.

En koe, että muutama työpäivä viikossa verottaisi opiskeluista tippaakaan, joten hoh hoh. Kyllä varmaan jos ei ole valmis tekemään pätkääkään töitä ni tiukkaa tekee, mutta tulorajojen mukaan käteen tulisi se 1100-1200e/kk joka ei nyt hirveästi vägemmän ole kuin joissain ammateissa.

Kultalusikka pois perseestä ja töihin!

pelkät solujen vuokrat lähtee 250 eurosta! Opiskelijayksiöt vähintään 400 €. Ja noihin hintoihin lisätään vielä sähkö- ja vesimaksut jotka on asuntoa/solua kohden noin 40 € yhteensä. Lisäki netti joka maksaa 20 €/kk tai pitää hankkia netti itse, joka maksaa enemmän kuin tuon 20 € ellei ota jotain mobiilinettiä.



Muutkin yksiöt on vähintään 350 €/kk yleensä ainakin 400 €/kk. Täällä on paljon kalliimmat vuokrat kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa, paikallislehdissä on ollut asiasta ihan tilastotietoakin.



Että kyllä täällä asuminen maksaa jopa enemmän kuin Helsingissä, ainakin jos Helsingistä saa HOASin asunnon.



Ja jos linja-autolla haluaa kulkea niin kuukausikortti/yksittäinen matka on paljon kalliimpi kuin Helsingissä. Koulumatkaa voi täällä tulla jopa 10 km.