ONGELMA

.. eikä ihan pieni sellainen. Mikä neuvoksi, jos mies ei haluakkaan lasta. Olemme menossa naimisiin (?) ensi kesänä ja mieheni esitti minulle nyt kysymyksen, että entäs jos meille ei tulisikaan koskaan lapsia. En ole kuitenkaan tyrmistynyt, koska tiesin, ettei hän ole mikään lapsi-ihminen. Asiasta on kyllä keskusteltu jo aiemmin, mutta vasta nyt hän esitti asian jyrkkänä EInä. Aiemmin hän on jättänyt ilmiesesti itseään varten pelivaraa ja tuuminut, että ehkä joskus. Itse olen kohta kolmenkymmenen, joten kohta pitäisi rueta tuumasta toimeen jos aikoo. Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta, enkä oikein ole tiennyt haluanko itsekään lapsia, mutta nyt on alkanut tunne poltella sisällä, että olisi ihanaa saada oma lapsi. Nyt kuitenkin olen keskellä älytöntä vyyhtiä ja mietin, että onko tästä muuta ulospääsyä kuin luopua unelmasta vai jättää muuten kaikinpuolin hyvä ja hellä avomies ja siirtyä elämässä eteenpäin. Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta? Osaako joku auttaa?