Lapseni sijaisvanhemmat yrittävät saada harvennettua tapaamisia
minun kanssani,ja sossusta sanottiin että todennäköisesti näin käy:( Lapsi kuulemma oireilee aina kun lähtee täältä kotiinsa(käynnist 2 krt kuussa+minä käyn heillä viikottain) ja on muunmuassa potkinut sijaisisää ja huutanut tälle hävyttömiä,räkinyt päälle ja ollut järkyttynyt ja itkuinen:( Lapsi täyttää kohta 4v. ja pelkään että haluavat vain lapsen itselleen väittämällä että on lapselle haitallista käydä luonani:(( Luulen että lapsi on vain ikävissään ja purkaa suuttumustaan sitten sijareille.Mitä voin tehdä,vai eikö minulla ole mitään sananvaltaa?
Kommentit (88)
Onko sellainen isä normaali joka ei halua olla lapsensa kanssa missään tekemisissä? EI, isänä hän ei ainakaan voi olla normaali.
Katsoisit nyt ensin rauhassa miten se töihinpaluu sujuu ja arki lähtee rullaamaan. Jos jo nyt epäilet että et jaksa edes tapailla lasta kun menet töihin, niin miten sitten pärjäät kun lapsen pitäisi muuttaa luoksesi? Lapsi ei hyödy liian pikaisesta kotiin palauttamisesta, jos et ole varma pärjäämisestäsi.
Palaan syksyllä töihin pitkän sairasloman jälkeen,ja sekin jo vähän jännittää ja ainakin viikkokyläilyt saavat sitten jäädä kokonaan pois.Tiedoksi niille jotka epäilevät että olen alkoholisti tai narkkari,niin sitä en ole ja lapsen isäkin on aivan normaali ihminen vaikkei olekaan tekemisissä meidän kanssa.
ap
on aika paljon,joten en varmaankaan jaksa ajella töiden jälkeen lasta katsomaan.Sanoinkin että isä on ihan normaali työssäkäyvä ihminen,ja olemme näin sopineet aikoinaan ja molemmille tämä on hyvä ratkaisu.Miksi täällä aina arvostellaan toisten päätöksiä varsinkin jos ne poikkeavat normista?
ap
Että jaksaisit sitten. Ihan järkeviä pointteja. Sijoitushan tässä nyt on se eniten normista poikkeava asia.
[Sanoinkin että isä on ihan normaali työssäkäyvä ihminen,ja olemme näin sopineet aikoinaan ja molemmille tämä on hyvä ratkaisu.Miksi täällä aina arvostellaan toisten päätöksiä varsinkin jos ne poikkeavat normista?
ap
Että jaksaisit sitten. Ihan järkeviä pointteja. Sijoitushan tässä nyt on se eniten normista poikkeava asia.
[Sanoinkin että isä on ihan normaali työssäkäyvä ihminen,ja olemme näin sopineet aikoinaan ja molemmille tämä on hyvä ratkaisu.Miksi täällä aina arvostellaan toisten päätöksiä varsinkin jos ne poikkeavat normista?
ap
tuota isä pointtia.Ei kannattaisi niin kärkkäästi arvostella.
ap
Kukaan ei arvostellut. Vaan kyseli. Onko sinulla vaikeaa oikeasti puhua tästä? Miksi tulet keskustelemaan ja sitten kysymykset on arvostelua?
Jos tässä joku sanoo että kannattaa vissiin odottaa rauhassa se työhön palaaminen niin onko se sinusta jotenkin huono asia? Puututaanko me ehdotuksilla sun elämään vai halusitko vaan että me aletaan solvaamaan kilpaa sijaisperhettä?
Kukaan ei arvostellut. Vaan kyseli. Onko sinulla vaikeaa oikeasti puhua tästä? Miksi tulet keskustelemaan ja sitten kysymykset on arvostelua?
Jos tässä joku sanoo että kannattaa vissiin odottaa rauhassa se työhön palaaminen niin onko se sinusta jotenkin huono asia? Puututaanko me ehdotuksilla sun elämään vai halusitko vaan että me aletaan solvaamaan kilpaa sijaisperhettä?
aloitukseni uudestaan en alunperinkään halunnut huostaanoton syitä ruotia tai isän osallisuuta,vaan kyselin siirtymävaiheen raivareita,kun ei ole itsellä ennestään kokemusta.Tuskin lähihuoltaja vaatii etältä tapaamisen harventamista,jos lapsi kiukuttelee aina kotiin mennessään vai onko näin? Tämäkin ketju lähti vähän sivuraiteille,mutta muutama hyvä neuvo tullut ja ajatus,joita tässä pohdiskelen.Nyt minulla on tukiverkosto vaikka se tällaisen sirkuksen vaatikin ja tästä lähtien pyydän apua heti jos silti tuntuu,näin sanoi myös minua hoitanut lääkäri:)
ap
Minulla on myös yksi lapsi sijaisperheessä, ja olen aina ihmetellyt, kun miltei kaikki joiden lapsi on sijaisperheessä eivät tule toimeen sijaisvanhempien kanssa. Siis bio-vanhemmat eivät pidä sijaisvanhemmista.
Itselläni ja lapsellani kai käynyt todellinen onni, jos nyt niin voi huostaanotto-tapauksessa sanoa, kun me tullaan kaikki loistavasti toimeen. Soitellaan usein, tapaamiset hoituu mainiosti, sijarit vievät lastani matkoille ym ym.
Ja nyt kun sain toisen lapsen helmikuussa, ovat tukeneet, auttaneet, neuvoneet ja jopa tarjonneet lapsenvahtiapua. Ja pitäneet tarkkaan huolta, että isosiskolle kerrotaan kokoajan pikkusiskon kuulumisia. Parempaa (siis kuin se, että lapseni asuisi luonani) perhettä en voisi toivoa. :)
Onko sellainen isä normaali joka ei halua olla lapsensa kanssa missään tekemisissä? EI, isänä hän ei ainakaan voi olla normaali.
Katsoisit nyt ensin rauhassa miten se töihinpaluu sujuu ja arki lähtee rullaamaan. Jos jo nyt epäilet että et jaksa edes tapailla lasta kun menet töihin, niin miten sitten pärjäät kun lapsen pitäisi muuttaa luoksesi? Lapsi ei hyödy liian pikaisesta kotiin palauttamisesta, jos et ole varma pärjäämisestäsi.
Palaan syksyllä töihin pitkän sairasloman jälkeen,ja sekin jo vähän jännittää ja ainakin viikkokyläilyt saavat sitten jäädä kokonaan pois.Tiedoksi niille jotka epäilevät että olen alkoholisti tai narkkari,niin sitä en ole ja lapsen isäkin on aivan normaali ihminen vaikkei olekaan tekemisissä meidän kanssa.
ap
on aika paljon,joten en varmaankaan jaksa ajella töiden jälkeen lasta katsomaan.Sanoinkin että isä on ihan normaali työssäkäyvä ihminen,ja olemme näin sopineet aikoinaan ja molemmille tämä on hyvä ratkaisu.Miksi täällä aina arvostellaan toisten päätöksiä varsinkin jos ne poikkeavat normista?ap
Surettaa käyttämäsi ilmaisu: "molemmille tämä on hyvä ratkaisu". Niin varmaan, sinulle ja lapsen isälle hyvä ratkaisu. Mutta entäs lapsi? Kuka ajattelee häntä? Et ainakaan sinä tai lapsen isä, kun olette ratkaisseet asian sinun ja isän lähtökohdista. Noin vain olette sopineet, että lapsi jää täysin isättömäksi.
Enkä minäkään normaaliksi mieheksi kutsuisi sellaista, joka hylkää lapsensa täysin.
Todellakin toivon, että saat asiasi järjestykseen ja opit ajattelemaan asioita myös lapsesi näkökulmasta ja hänen parastaan ajatellen.
Hei,
jos ap luet tätä viestiketjua, niin kerrothan miten sinulla menee? Miten töihin lähtö sujui? Onko lapsen kotiuttaminen edennyt?
Voimia sinulle, toivottavasti kaikki menee elämässänne hyvin ja oikeudenmukaisesti!=)
1, http://www.edgebarnes.com/mailinglist.html avodart vs propecia hair growth, http://www.pcplusjob.com/2009_03_01_archive.html visit your url, http://www.edgebarnes.com/brands.html view site, http://www.formedplate.com/links.htm lamisil at antifungal spray, http://www.formedplate.com/services/ more information, http://www.formedplate.com/faq.htm formedplate .com,
Kyllä kuuluu normaaliin 4-vuotiaan käytökseen saada itku/potkuraivareita ja sen pitäisi myös sossun ja sijaisvanhempien tietää. Tottakait noin pieni lapsi ikävöi vanhempiaan jos joutuu olemaan erossa heistä ja sekin vielä korostaa näitä itkupotku raivareita. Hyvä ap.kun yrität saada elämäsi kuntoon. Lapsi tarvitsee sen äidin jonka verta hän on, sitä hän eniten kaipaa, sitä ilman jääneenä elää elämänsä miettien millaista olisi jos minut synnyttänyt äiti olisi minut pystynyt hoitamaan. Tee kaikkesi sen eteen, jotta pienen saisit itsellesi. Tee elämästäsi sellainen johon lapsi pystyy takaisin tulemaan. Mikään ei ole pahempaa kuin äidin puuttuminen elämästä. Itse rakastin ja jumaloin alkoholisti äitiäni aina, sydämestäni tuli katkera, ilkeä ja säälimätön kun minut sjoitettiin. Tunsin että minut revittiin irti äidistäni, vaikka sitä en halunnut. Minulla oli vain 1 ja ainut oikea äiti vaikka ehkei paras sellainen. Pitkän terapian kautta olen eheytynyt. T: äiditön.
Mä taas oireilin sijaiskodissa aina biol. sukulaisten tapaamisten ja puheluiden jälkeen siksi, että pelkäsin hullun lailla, että mut tullaan hakemaan sieltä pois (niinkuin "lupailivat"). Muistan vieläkin ne pelot ja painajaiset, missä mut viedään sinne outojen ja vieraiden ihmisten keskelle, jotka vaan nauraa mun itkulle ja pyynnöille päästä takaisin...
En sano, ett ap:n tapauksessa olis näin, mutt halusin tuoda toisenlaisen näkemyksen tuohon "veriäidin" kaipuuseen".
Mistä sut viedään ja minne? Mulle ei selvinnyt, viedäänkö sut kotoasi sijaisvanhemmille, vai toisinpäin?
Hommaa lapsi takaisin. et ole huonompi kuin sijaisperhe, joka tienaa lapsellasi paljon.
aivan sairasta että raha -asioiden ja väsymyksen takia huostaanotetaan lapsia suomessa.
Kyllä sijaisvanhemmiksi hakeudutaan ihan muista syistä kuin siitä, että pitäisi saada mahdollisimman paljon tienestiä.
Miten kukaan kehtaa ottaa lapsen aloittajalta? joka on hädässä ja tarvitsisi apua, niin viedään vielä lapsikin?
ei ole hyvä ihminen sellainen.
Nyt ihan oikeasti se pää pois perseestä. Joku raja tyhmyydelläkin. Ei kukaan ota lasta huostaan pahuuttaan, haloo, vaan se on tukitoimien viimeinen keino jota harkitaan monelta kantilta. Yksittäinen ihminen ei huostaanottopäätöstä tee vaan moniammatillinen tiimi.
Mitä hyvyyteen tulee, on luonnollisesti selvää että lapsen on parempi kasvaa sijaisperheessä joa oman kodin tilanne on vaikea. Nämä sijaisvanhemmat ovat juuri niitä hyviä ihmisiä, ottavat luokseen pienen rikkinäisen ihmisenalun ja hoivaavat häntä rakkaudella ja rajoilla.
En ole ylläolevan viestin kirjoittaja, mutta selvennän koska tämänkin puolen valottaminen on tärkeää.
"Mä taas oireilin sijaiskodissa aina biol. sukulaisten tapaamisten ja puheluiden jälkeen siksi, että pelkäsin hullun lailla, että mut tullaan hakemaan sieltä pois" = kirjoittaja oireili sijaiskodissa, koska pelkäsi, että hänet tullaan hakemaan sieltä sijaiskodista pois. Biologisessa kodissa vierailut olivat hirveitä, ja biologiset vanhemmat "lupailivat" hakevansa lapsen pois sijaiskodista = lapsi pelkäsi joutuvansa kaoottiseen ja pelottavaan biologiseen kotiinsa takaisin.
Lueskelin ketjua. Aika moni vastaaja luulee, että lapsia viedään heppoisin perustein, kun tosiasiassa on päinvastoin. Biologisilla vanhemmilla on järkyttävä omistusoikeus lapsiinsa, jotka pääsevät turvaan vasta kun avohuollon tukitoimet on riittämättömiksi havaittu. Biologiset vanhemmat kertovat vain oman näkemyksensä asioista, useimmiten joko tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttään kaunistellen.
Tämän ketjun aloittaja selvästi pyrkii parantamaan tilannettaan, mutta ei ehkä ihan vielä ole selvennyt mitä kaikkea on vialla. Hän on ryhtynyt tieten tahtoen yksinhuoltajaksi (kyllä, on raskaampaa kun arkea ja vastuuta jakamassa ei ole toista aikuista). Hänellä on huomattava mielenterveysongelma: kun lapsi sijoitettiin, ap oli samantien pari kuukautta psykiatrisessa osastohoidossa. Ap ei "jaksanut siivota", lue: kotona ei ollut vain vähän sotkuista, vaan todennäköisesti lapsi eli haisevien jätekasojen keskellä. Ap unohti lapsen kauppaan, jolloin lapsi viimein pääsi turvalliseen sijoituspaikkaan.
Yleensä ihminen pyrkii kaunistelemaan asioita, eikä ap kaikkia näitä asioita ensimmäisessä viestissään kertonut. Vastauksissa ollaan vain varmoja siitä, että lapsi on mielivaltaisesti ja vääryydellä häneltä viety!
Emme tiedä sitäkään, miten ap lasta tavatessaan käyttäytyy. Saattavat ne raivarit johtua siitäkin.
Juu ei lapsia noin vaan huostaanoteta. Meillä etä-äiti alkoi puhua myös lapselle muutosta luokseen. Sekaisinhan tuo meni.. Äiti kun on narkkari.
ja ajoissa hoitoa ei huostaanottoa varmaan olisi edes tarvittu kuin tilapäisesti.
Ennen perheillä oli tukiverkostoja, nykyään ei enää minkäänlaisia.
ja ajoissa hoitoa ei huostaanottoa varmaan olisi edes tarvittu kuin tilapäisesti.
Ennen perheillä oli tukiverkostoja, nykyään ei enää minkäänlaisia.
Vanhemmilla on omia ongelmia, jotka eivät ratkea yhteiskunnantuella tai tukiverkostolla. Ap:llä on ollut vakava psykiatrinen sairaus, joka on vaatinut sairaalahoitoa. Se olisi olemassa ilman uupumustakin, vaikka uupumus on yksi oire sairaudesta.
Aina ei omat ponnistelut ja tuki auta.
Mietitään vielä sitäkin, että ap on aiheuttanut vaaraa lapselleen. Se on vakava asia.
yERpsd mginvsciuenz, [url=http://lyzixlewidyb.com/]lyzixlewidyb[/url], [link=http://rqpkczfmatsa.com/]rqpkczfmatsa[/link], http://cisqeuegcvqf.com/
Onko sellainen isä normaali joka ei halua olla lapsensa kanssa missään tekemisissä? EI, isänä hän ei ainakaan voi olla normaali.
Katsoisit nyt ensin rauhassa miten se töihinpaluu sujuu ja arki lähtee rullaamaan. Jos jo nyt epäilet että et jaksa edes tapailla lasta kun menet töihin, niin miten sitten pärjäät kun lapsen pitäisi muuttaa luoksesi? Lapsi ei hyödy liian pikaisesta kotiin palauttamisesta, jos et ole varma pärjäämisestäsi.