Lue keskustelun säännöt.
Akuutti parisuhdekriisi ja minä hajoan...
01.07.2012 |
Oltiin eilen sukulaisen häissä 500km päässä ja lapsi oli mukana. Kävin pitkän päivän uuvuttamana ja tosi kovista liitoskivuista kärsivänä (raskaana viimeisellä kolmanneksella) pienen lapsen kanssa nukkumaan n. klo 21. Mies jäi vielä valvomaan, mutta oletin hänen tulevan ehkä puolilta öin, koska meillä on ollut todella, todella selkeä sopimus, että lapsen ollessa mukana, ei ryypätä. Muutenkaan alkoholi on minulle ihan punainen vaate , enkä siedä sitä saunakaljaa enempää missään tilanteessa lasten ollessa läsnä.
Kuinka ollakaan heräsin kamalaan metakkaan puolilta öin ja rauhoitettuani lapsen takaisin uneen yritin jatkaa itsekin unia, mutta uni ei tullut. Valvoin sitten valvolmistani, kuunnellen enemmän ja vähemmän kamalaa musiikin huudatusta ja känniläisten ääniä aamu kuuten saakka. Aika monta kertaa mietin, että missähän oma mies mahtaa olla ja laitoin hänelle viestiäkin, johon hän ei reagoinut mitenkään.
Kuuden jälkeen mies sitten suvaitsi saapua huoneeseen, aivan kamalassa kännissä ja täysin välittämättä nukkuvasta lapsesta. Olin aivan järkyttynyt ja shokissa, koska tuo alkoholittomuus lapsen läsnäollessa on minun elämässäni yksi todella perustavaa laatua olevista periaatteista.
Mietin tilannetta hyvin pienen hetken ja kun vaihtoehtoina olisi ollut vieraassa paikassa, valmiiksi huonokuntoisena ja vielä valvotun yön jäljiltä lapsen hoitaminen yksin, kun mies olisi nukkunut ensin humalaansa ja sen jälkeen krapulaansa koko päivän, päätin ottaa ja lähteä lapsen kanssa suorilta tein kotiin. Sinne jääminen ja sukulaisten edessä tilanteen kohtaaminen oli vaan täysin mahdoton vaihtoehto, sen verran isosta shokista oli kyse.
Olen luonnollisesti edelleenkin päivän mietittyäni ihan shokissa ja järkyttynyt mieheni käytöksestä, varsinkin kun hän lähtöpäätökseni kuultuaan alkoi lapsen edessä riehumaan ja tökkimään minua todella voimallisesti ja yritti estää kulkemiseni ja lapsen ottamisen syliin (!!!), mutta mitä tekee mies: Otti ensimmäisen kerran yhteyttä noin puoli tuntia sitten ja ilmoitti vaan, että hakee auton pihasta ja menee muualle majailemaan määrittämättömäksi ajaksi ja lopettaa kesäloman kesken ja palaa viikolla töihin. Ei siis puolikastakaan sanaa omasta käytöksestäkään, saati kysymystä miten minä tai lapsi voidaan tai mitään muutakaan. Ei siis yhtään mitään, mitä normaali ihminen tekisi mokattuaan todella pahasti!
Mitä ihmettä on oikeasti tapahtunut? Mistä tulee näin äärimmäisen raju käytöksen muuttuminen? Onko mies oikeasti halunnut eroa jo pitkään ja onkin nyt helpottunut, kun sai siihen syyn vai mitä ihmettä? Minä en ymmärrä yhtään ja tämä on ihan painajaista!!
Minä olen ihan sekaisin ja vuorotellen rauhoitun ja olen täydellisen analyyttinen ja toisaalla taas itken ihan hysteerisesti ja tajuan, että tähän voi oikeasti päättyä kaikki, ihan kaikki. Olen tietysti sekaisin jo valvomisestakin, mutta olen myös henkisesti ihan lukossa. Hyperventiloin ja minua pyörryttää, en ole pystynyt syömään koko päivänä mitään, kun oksettaa pelkkä ajatuskin, enkä saanut käytyä edes lapsen kanssa iltapesulla, enkä tehtyä iltapalaa. Miten minä selviän edes tulevasta yöstä, saati sitten tulevista päivistä?
EI HERRAJUMALA MINUSTA TUNTUU ETTÄ MINÄ KUOLEN TÄHÄN PAIKKAAN!!!
Kommentit (345)
Entä mies? Mies ei todennäköisesti edes muista tapahtumia. Ei ihme, että on vihainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eka moka tätä laatua ja ap voisi ihan hetkeksi asettua miehensä asemaan. Kuten joku jo yllä kirjoitti, yksi booliannos johti toiseen ja metelistä päätellen ihmisillä oli hauskaa. Mieheskin piti (kerrankin?) kivaa muitten mukana ja edelleen riehakkaan tunnelman pauluissa kömpi viimein nukkumaan. Ja siellä on pääpiru itse riehumassa ja lähdössä lapsen kanssa satojen kilometrien päähän. Siis tämän YHDEN mokan takia. Toivottavasti ap:n mies älyää pysyä poissa ja ap saa jotain apua, että pystyy olemaan turvallinen vanhempi lapsilleen.
Etteikö tällä palstalla olisi deekuja? Ainakin Suomi on niitä pullollansa ja heti ollaan känniörveltäjiä paapomassa.
ja tiedän tuon kamalan tunteen mitä olet kokenut, kun mies petti luottamuksesi.
Oman mieheni kanssa jouduin kokemaan saman monet kerrat ennen kuin saimme lapsia. Silloin hän oli hyvää vauhtia alkoholisoitumassa ja jokainen juhla muuttui järjettömäksi kännäämiseksi. En tiedä onko miehelläsi tällaista ongelmaa, että mopo lähtee herkästi käsistä juomisen kanssa?
Sitten kun saimme lapsia, kuopuksen ollessa vauva, mies vetäisi viimeisen kännireissunsa ja tuli hirveässä kunnossa kotiin lasten nähden. Itki kun sanoin, että siinäkö makaat nyt lattialla ja lapset ihmettelee mikä isillä on. Esikoinen jo ymmärsikin että isillä on joku hätänä, kun ei jaksa nousta. Siihen loppui juominen, lopullisesti. Onneksi.
MUTTA jos miehesi käyttää normaalisti alkoholia järkevästi, on yhdestä kännistä tuollainen raivostuminen ehkä vähän voimakas reaktio. Itsekin olisin taatusti suuttunut, mutta jos mies olisi rymyttyään vain nukahtanut, niin olisin säästänyt kiukkuni vaikka kotimatkalle. Minä en olisi ikinä lähtenyt ja jättänyt asiaa selvittämättä.
Tökkiminen ja töniminen taas kuulostaa todella uhkaavalta, joten toisaalta, voi olla että sen takia olisin itsekin reagoinut voimakkaammin. Jos tilanne tosiaan oli väkivaltainen ja uhkaava, on miehelläsi kyllä jonkin sortin ongelma.
Toivon että saatte puhuttua asiat selviksi. Alkoholi ei joillekin vain sovi. Elämäni muuttui aivan täydelliseksi, kun mieheni lopetti sen käytön. Toivon sullekin kaikkea hyvää!
Minäkään en ymmärrä sitä, että täällä automaattisesti hyväksytään perheellisen miehen änkyräkännit. Mitäpä jos isä olisi mennyt lapsen kanssa nukkumaan ja (no ei ehkä raskaana olisi) äiti rymynnyt hirveässä tuiskeessa makkariin aamuyöstä riehumaan? Olisko ihan ok?
jos toi on sun elämäsi pahin kriisi niin voi voi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus voi vähän löysätä säännöistä, mutta lapsien edessä ei heiluta räkä poskella.
Ihmetyttää nämä mammat jotka ovat sitä mieltä että miehet saavat tehdä ihan mitä vaan mieleen juolahtaa, mutta auta armias jos nainen olisikin tehnyt tuon -> se nainen olisi tällä palstalla jo ristiinnaulittu.Mies EI olisi heilunut räkä poskella lasten edessä, mistä vitusta te luette tuollaista????????
Ja ei kukaan ole sanonut, että miehet saa tehdä mitä mieleen juolahtaa, mutta eihän tässä nyt niin tapahtunutkaan.
Enkä usko, että yhtäkään naista olisi ristiinnaulittu, jos olisi juonut itsensä humalaan ja sen jälkeen yrittänyt mennä oman perheensä luokse rauhassa nukkumaan. Sen sijaan jos siinä olisi mies alkanut mellastamaan ja herättelemään nukkuvia lapsia, olisi aika moni sanonut, että mies on ihan kahjo.
Ja miten rauhassa ja siististi se mies sinne huoneeseen tuli? Kerro nyt ihmeessä, kun selvästi omaat todella selkeän käsityksen tapahtumista! Haluatko sinä väen väkisin nähdä tämän niin, että mies tuli hissukseen varpaillaan huoneeseen, huikkas vielä että sori, pisti maaten ja peiton päälle ja minä menin hakkaamaan ja repimään ja mies meni raukka ihan sekasin ja tuuppas minut pois tieltään ja sitten minä vielä revin väkivalloin lapsenkin sängystä ja huusin ja hilluin ja lähin kiltin miehen siististä juomisesta kostona kotiin ja jätin miehen sille tielleen? Miten minun viesteistä voi muka tuommoisen käsityksen saada??
ap
Mulla on se käsitys, että sä et todellakaan yrittänyt hoitaa tilannetta järkevästi, vaan olit vihainen ja hermostunut, et todellakaan välittänyt lapsesi parhaasta, vaikka sinä olit teistä siinä tilassa, että olisit siihen pystynyt.
En tiedä mitä miehesi yritti sinulle sanoa, mutta sen tiedän, että sinä et ainakaan yrittänyt kuunnella, et rauhoittaa, et saada häntä nukkumaan, vaan yritit heittää ulos huoneesta ja sen jälkeen kerroit miehelle, että lähdet menemään, ja jätät hänet sukulaistesi keskelle ja painut itse lapsen kanssa pois.
Näin olen käsittänyt, olenko väärässä? Jos edelleen on näin, olen sitä mieltä, että olet naurettava idiootti, jos et näe omaa osuuttasi kaikessa tässä.
ap otti hatkat ja jätti miehen selittämään seuraavana päivänä että missä vaimo on. Tuokin on minusta suoraan sanottuna todella paska teko, ottaen huomioon ettei tällainen ole miehellä tapana vaan ensimmäinen kerta. Kyllä mäkin jumankeuta olisin pistämässä lusikoita jakoon, jos mun puoliso olisi tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän reaktiosi täysin. Jos tuossa tilanteessa lähdetään perhematkalle, niin sitten myös ollaan perheen ehdoilla. On vastuutonta jättää raskaana oleva vaimo nukkumaan vauvan kanssa ja ryypätä koko yö. Sanomattakin on varmaan selvää, että koko seuraava päivähän siinä menee päätä selvitellessä. Vaimon harteille jäisi siis lapsesta huolehtiminen yksin, vaikka omakaan kunto ei raskaudesta johtuen ole hyvä. Tuo kaikki olisi vieraalla paikkakunnalla vaikeaa, vaikka koko homma olisi etukäteen suunniteltukin. Mieheltä on kyllä todella törkeä veto, että asettaa kumppaninsa yllättäen noin hankalaan tilanteeseen, jolloin ei enää voi edes asiasta neuvotella.
En tiedä, mitä itse olisin vastaavassa tilanteessa tehnyt, ehkä en olisi uskaltanut lähteä kotiinkaan. Mutta se nyt on selvä, että sydänjuuriani myöten olisi kyllä loukkaantunut.
Sympatiat kuitenkin ehdottomasti ap:lle, ei hänen miehelleen!
Että ihan yksi päivä huolehtia yhdestä omasta lapsesta raskaana ollessaan omien sukulaisten luona on aivan ylivoimaista.... Ihan oikeasti.
Ja mikä ihme hyvä vaimo-myytti se on, että miehen kyllä pitää saada ryypätä häissä (oli muuten minun sukulaisen häät), vaikka vaimo elää samalla raskasta aikaa ja ryyppääminen tarkoittaa, että vaimo huolehtii vielä jälkikasvustakin yksin. Kuitenkin miehen täytyy saada ryypätä, koska kyllähän MIEHEN TÄYTYY SAADA NAUTTIA ELÄMÄSTÄ HELVETTI!
ap
Vaimo on raskaana = mies on raskaana ja raskaana ollessa ei ryypätä. Miehenkin se lapsi tulee olemaan eikä niitä saada "ilmaiseksi". Itsellä oli kaikissa raskauksissa vähän samat aatokset, mutta miehet ovat laumaeläimiä...
Ja muuten ap, miehesi suuttui siitä, että nolasit hänet lähtemällä . Jätit sinne omien sukulaistesi sekaan ilman autoa selittelemään, että mitenkäs tässä näin kävi. Kerrassaan kuseen. Selviytymään omin voimin kotiin krapuloisaan, hyvänä kostona. Selititpä sitten motivisi kuinka korkeiksi tahansa. Mieti sitä.
T. Samalinen psyko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina tuun samaan johtopäätökseen. olette molemmat mokanneet. lupasiko miehesi todella että hän ei juo häissä vai oletitko sinä niin? sulla on tosi jämäkkä mielipide alholista, onko miehesi ollut tähän asti samoilla linjoilla? jos olet noi tiukka alkon suhteen, mutta mieheai ei, niin miksi menitte koko perhe häihin. tilanteenne ei johdu hääjutusta. teidän asianne on pitkään ollut päin persettä, mutta sä et kaikessa ehdottomuudessas ole mitn huomannu.
MInulta ei riitä ymmärrystä. Enkä suhtaudu alkoholiin lainkaan niin kuin ap, koska ei ole mitään traumaattisia taustojakaan.
Meillä mies siis saattaa ottaa enemmänkin, ja kotonakin on joskus juonut itsensä humalaan. En pidä siitä, mutta onneksi ollaan vältytty siltä, että lapset olisivat asian huomanneet. Jos kuitenkin sovimme, että mies ei juo, oletan hänen pitävän sopimuksensa.
Lisäksi viimeisilläni raskaana ollessa tein miehelle selväksi, että kännissä ei ole asiaa synnytyssaliin ja että aamulla on kyettävä lapsi hoitamaan ilman krapuloita, koska itse saatoin olla valvonut yöllä liitoskipujen kanssa. Sai siis juhlia mutta maltilla.
En käsitä aviomiestä, jonka mielestä on ok örveltää. Kyllä sinne puolille öinkin juhlimalla olisi varmasti saanut pidettyä hauskaa ja klo 2 on mielestäni lapsiperheessä takaraja. Lapsihan herää varhain ja koko perhe on jumissa samassa huoneessa. Krapulaisen miehen hajuja ei kukaan halua haistella eikä sitä kuorsausta aamulla kuunnella. Kaikki tämä saisi ainakin minut olettamaan, että mies tajuaisi juhlia fiksusti, nukkua edes jonkinmoiset yöunet, ennen kuin lapsi heräisi, jolloin menisimme koko perhe yhdessä aamiaiselle, ellen sitten olisi tosiaan valvonut yötä kipujen takia, jolloin mies veisi lapsen aamiaiselle.
Tämän lisäksi ilman muuta miehen pitäisi vastata viesteihin.
Mitä ap:n mies sitten teki väärin?
1) Joi itsensä örvellyskuntoon eli aamulla olisi krapulainen, pahanhajuinen ja taatusti pelottava lapselle, vaikka vain kuorsaisi krapulassaan.
2) Ei pitänyt sovittua asiaa eli sitä, että lapsen ollessa mukana ei ryypätä
3) Ei vastannut viesteihin eikä kertonut, mihin aikaan on tulossa
4) Oletti raskaana olevan vaimon hoitavan lapsen aamulla, vaikka näin ei ollut sovittu
5) Tulee klo 6 (!) örveltämään huoneeseen ja herättää metelöinnillään lapsen. Pelästyttää myös vaimonsa olemalla umpitunnelissa.
6) Tönii raskaana olevaa vaimoaan
7) Ilmoittaa muuttavansa pois ja lopettavansa kesäloman eikä edes yritä pyytää anteeksi tai vaatia selitystä, jos mielestään koki vääryyttä.
Tätä avioliittoa ei ollut ap tuhoamassa vaan mies, joka sai syyn leikkiä marttyyriä.
Minusta on yhdentekevää, onko tässä raskaana olevan naisen hormonit hyrränneet liikaa tai onko ap:n ja miehen sopima alkoholittomuus liian tiukkapipoista noin yleensä. MIes on tiennyt molemmat asiat etukäteen eikä pätkääkään välittänyt näistä seikoista. Ei pahoitellut eikä myöntänyt mokaansa. Sen sijaan teki pari anteeksiantamatonta asiaa kuten herätti lapsensa ja örvelsi tämän nähden sekä töni vaimoaan lapsensa nähden. Jo näitä pitäisi itkien pyytää anteeksi, vaikka kaikki muu olisikin ollut ilkeän vaimon tekosia. Mikään nalkuttaminen, ylireagointi tai nipotus ei oikeuta tönimiseen.
Minusta ap ei ole tässä se, joka on hajoittamassa liittoa, hänhän oli valmis puhumaan. Mies sen sijaan ei vaivaudu pyytämään anteeksi tai selittämään mitenkään tönimisiään, örvellystään ja sitä seikkaa, että juhli klo kuuteen (joka minusta viestittää sitä, että on ollut ihan varmasti sängyssä jonkun toisen kanssa, koska kaikki juhlijat menevät nukkumaan viimeistään klo 4).
Ap, älä välitä näistä palstafriikeistä, joiden mielestä nainen ajaa miehen tönimään ja ryyppäämään ja ties mitä. Miehelläsi olisi oikeasti anteeksipyydettävää. Sinulla on pelottava tausta, josta miehesi on tietoinen. Hänen olisi pitänyt tajuta, että raskaana ollessasi pelästyt varmasti vielä helpommin känniläistä, ja taustasi huomioon ottaen ilman muuta reagoit voimakkaasti.
Pysy tyynenä ja usko siihen, että pärjäät tarvittaessa lasten kanssa yksinkin. Yritä jossakin vaiheessa käydä miehesi kanssa keskustelu siitä, miksi toimi niin kuin toimi, vaikka tiesi, että järkyttyisit siitä. Toisaalta en usko, että se johtaa mihinkään. MIehesi on suunnitellut tätä jo jonkin aikaa. Hän halusi vain saada tekosyyn lähteä. Nyt syyttämällä sinua hänen omatuntonsa on muka puhtaampi.
Vielä teille ap:n syyttelijöille. Minusta häät tai muutkaan juhlat eivät ole tekosyy känniörvellykseen. Juhlia voi ja saa ja juodakin sitä alkoholia mutta ei aikuinen perheellinen voi menettää kontrolliaan ja ryypätä aamukuuteen vastaamatta viesteihin jne. Niin ei vain toimita. Kuka tahansa normaalissa parisuhteessa elävä olisi ollut järkyttynyt ja jopa peloissaan, kun miestä ei kuulu ja sitten onkin ympäripäissään saatikka sitten ap, joka on raskaana ja jolla on taustalla pelottavia kokemuksia alkoholin käytöstä. En jaksa ymmärtää näitä, kerrankos sitä sattuu ja nehän oli häät -kommentteja. Missään nimessä en hyväksy ajatusta siitä, että ap ajoi käytöksellään miehen tönimään. Höpöhöpö! Normaali mies ei töni. Piste. On täysin anteeksiantamatonta, että rupesi räyhäämään ja tönimään eikä edes pyydä anteeksi käytöstään jälkeenpäin. Millaisia tallukoita te naiset oikein olette?
Ja vielä ihmettelen, miksi ap:n olisi pitänyt hoitaa asia paremmin ja korjata ja peitellä miehen mokia ja käytöstä. Mies mokasi, joten miehen olisi kuulunut hoitaa asia paremmin ja peitellä asiaa lapselta. Mutta mitä tekee mies? Herättää lapsen, tönii puolisoa eikä pyydä anteeksi vaan vaatii eroa.
Tämä palsta on taas täynnä näitä mieshymistelijöitä, joiden mielestä miehillä on tarpeet ja jokaisen miehen on saatava joka juhlassa ryypätä. Yököttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et mies rikkoi yhteistä lupausta (jos jotain sovitaan, niin siitä tulee pitää kiinni)
ja tollanen käyttäytyminen lapsen luona ei ole hyväksyttävää..
muutenkin, ihme ukkoja teillä ku ei tue paremmin raskausaikana. Vaimo vaan nukkuu ja ite ryyppäämään. Äärimmäisen itsekästä käytöstä
jos oisitte jääny niin mitään häpäsyjä ei ois ollu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla ei ole elämässä kivaa niin ei saa olla miehelläkään
Isin henki haisee pahalle! Lapsella on kauhun ilme kasvoillaan! Tule apuun Anja!
kuin sinä, lähtenyt lapsen kanssa kotiin ja antanut miehen ihan itse selvittää oma tilanteensa. Miehesi näytti vastuuttoman puolensa itsestään, juhlahumussaan unohti senkin asian, että sinä olet sidottuna pieneen nukkujaan ja teidän toiseen yhteiseen lapseenne. Olisit varmasti ollut levollisempi, jos hän olisi illan mittaan vastanut viesteihisi ja osoittanut ymmärrystä sinua kohtaan. Tuntuu tosi oudolta, että monet vastaajat ovat oikeasti sitä mieltä, että kyllä ne äijät saavat juhlia=juoda niin, että millään muulla ei oo mitään väliä. Mitä jaettua vanhemmuutta se on ?
Anna miehesi nyt hoitaa itse asia loppuun. Teki mitä teki, anna tehdä ihan itse omat päätöksensä. Sinä pelästyit, petyit, pakenit, suojelit lastasi ja itseäsi. Ei siinä ollut mitään väärää. Miksi siis pyytää anteeksi? Saat olla väsynyt ja tilanteesta ahdistunut. Mutta mene pienen viereesi nukkumaan levollisella mielellä, hän on siinä ja maailman tärkein, nyt.
Voimaa ja rauhaa, anna ajan kulua, asiat ratkeavat aina tavalla tai toisella.
T. Saman kokenut, samasta selvinnyt.
Miten te ämmät voitte vetää noin suoria yhtäläisyysviivoja, että jos joku KERRAN örveltää, niin silloin on kaikki pilalla, ja mikään ei merkitse mitään, ja miehet vaan saa sikailla jne. jne.
IHan oikeasti?
Selvää on, että jos tuollainen olisi ap:n miehellä TAPANA, olisi asia aivan eri. Mutta nyt oli kysymys yhdestä ylilyönnistä. Sitenkö toivoisitte itseännekin kohdeltavan, että kun kerran lipsuu, niin turpaan vaan niin että tukka lähtee??
Niin ja tämä voi nyt tulla isona yllätyksenä, mutta miehetkin on aika herkkiä. Ja kun eivät aina osaa näyttää tunteitaan, ovat helposti humalassa tunteellisia. Mun mieheni ainakin saa tosi isoja hellyyspuuskia silloin harvoin kun on juonut, ja jos mä silloin olen hänelle tosi tyly, hän loukkaantuu tosi syvästi. Ap. ei oikeasit tunnu tajuavan miten isolla asialla miestään uhkasi, miten ison hylkäyksen hänelle teki, kun repi lapsen sängystä ja lähti menemään
Tapahtunut voi olla hyvinkin oleellista. Pariskunnalla pieni vauva, olikohan peräti eka lapsi, ja tähän asti mies ehkä pystynyt skarpata ja nyt jo unohtaa sovitut periaatteet. Jos puoliso antaa tän anteeksi, tulee satavarmasti tilanteita lisää. Ratkaistavissahan tilanne varmasti on, mutta miten, niin viisaat mammat kertoo sen sit...
että ei anneta toiselle virheitä anteeksi???? Ihan oikeasti??
Ei saatana että säälittää jokainen joka sinun kaltaistesi kanssa erehtyy suhteeseen.
ap:lla ei ole elämässä kivaa niin ei saa olla miehelläkään
Ja auta armias jos mies joskus erehtyy osallistumaan johonkin joka on kivaa, niin...
Ymmärrän tuntemuksesi. Ja en tod. ole mikään pirttihirmu, jolla sääntöjä miehelle. Vanhemmuus ja parisuhde kuuluu molemmille ja jos sovitusta poiketaan, niin kyllä silloin kunnioituksesta toista kohtaan pyritään käyttäytymään asiallisesti. Varmasti raivostuisin, jos mieheni herättäisi lapsemme keskellä yötä huutamisellaan. Anteeksi toki voisin antaa, mutta en todellakaan itse lähtisi nöyristelemään miehelle.
Vai olettiko ap niin? mä luulen että oletti.
Tapahtunut voi olla hyvinkin oleellista. Pariskunnalla pieni vauva, olikohan peräti eka lapsi, ja tähän asti mies ehkä pystynyt skarpata ja nyt jo unohtaa sovitut periaatteet. Jos puoliso antaa tän anteeksi, tulee satavarmasti tilanteita lisää. Ratkaistavissahan tilanne varmasti on, mutta miten, niin viisaat mammat kertoo sen sit...