Lue keskustelun säännöt.
Akuutti parisuhdekriisi ja minä hajoan...
01.07.2012 |
Oltiin eilen sukulaisen häissä 500km päässä ja lapsi oli mukana. Kävin pitkän päivän uuvuttamana ja tosi kovista liitoskivuista kärsivänä (raskaana viimeisellä kolmanneksella) pienen lapsen kanssa nukkumaan n. klo 21. Mies jäi vielä valvomaan, mutta oletin hänen tulevan ehkä puolilta öin, koska meillä on ollut todella, todella selkeä sopimus, että lapsen ollessa mukana, ei ryypätä. Muutenkaan alkoholi on minulle ihan punainen vaate , enkä siedä sitä saunakaljaa enempää missään tilanteessa lasten ollessa läsnä.
Kuinka ollakaan heräsin kamalaan metakkaan puolilta öin ja rauhoitettuani lapsen takaisin uneen yritin jatkaa itsekin unia, mutta uni ei tullut. Valvoin sitten valvolmistani, kuunnellen enemmän ja vähemmän kamalaa musiikin huudatusta ja känniläisten ääniä aamu kuuten saakka. Aika monta kertaa mietin, että missähän oma mies mahtaa olla ja laitoin hänelle viestiäkin, johon hän ei reagoinut mitenkään.
Kuuden jälkeen mies sitten suvaitsi saapua huoneeseen, aivan kamalassa kännissä ja täysin välittämättä nukkuvasta lapsesta. Olin aivan järkyttynyt ja shokissa, koska tuo alkoholittomuus lapsen läsnäollessa on minun elämässäni yksi todella perustavaa laatua olevista periaatteista.
Mietin tilannetta hyvin pienen hetken ja kun vaihtoehtoina olisi ollut vieraassa paikassa, valmiiksi huonokuntoisena ja vielä valvotun yön jäljiltä lapsen hoitaminen yksin, kun mies olisi nukkunut ensin humalaansa ja sen jälkeen krapulaansa koko päivän, päätin ottaa ja lähteä lapsen kanssa suorilta tein kotiin. Sinne jääminen ja sukulaisten edessä tilanteen kohtaaminen oli vaan täysin mahdoton vaihtoehto, sen verran isosta shokista oli kyse.
Olen luonnollisesti edelleenkin päivän mietittyäni ihan shokissa ja järkyttynyt mieheni käytöksestä, varsinkin kun hän lähtöpäätökseni kuultuaan alkoi lapsen edessä riehumaan ja tökkimään minua todella voimallisesti ja yritti estää kulkemiseni ja lapsen ottamisen syliin (!!!), mutta mitä tekee mies: Otti ensimmäisen kerran yhteyttä noin puoli tuntia sitten ja ilmoitti vaan, että hakee auton pihasta ja menee muualle majailemaan määrittämättömäksi ajaksi ja lopettaa kesäloman kesken ja palaa viikolla töihin. Ei siis puolikastakaan sanaa omasta käytöksestäkään, saati kysymystä miten minä tai lapsi voidaan tai mitään muutakaan. Ei siis yhtään mitään, mitä normaali ihminen tekisi mokattuaan todella pahasti!
Mitä ihmettä on oikeasti tapahtunut? Mistä tulee näin äärimmäisen raju käytöksen muuttuminen? Onko mies oikeasti halunnut eroa jo pitkään ja onkin nyt helpottunut, kun sai siihen syyn vai mitä ihmettä? Minä en ymmärrä yhtään ja tämä on ihan painajaista!!
Minä olen ihan sekaisin ja vuorotellen rauhoitun ja olen täydellisen analyyttinen ja toisaalla taas itken ihan hysteerisesti ja tajuan, että tähän voi oikeasti päättyä kaikki, ihan kaikki. Olen tietysti sekaisin jo valvomisestakin, mutta olen myös henkisesti ihan lukossa. Hyperventiloin ja minua pyörryttää, en ole pystynyt syömään koko päivänä mitään, kun oksettaa pelkkä ajatuskin, enkä saanut käytyä edes lapsen kanssa iltapesulla, enkä tehtyä iltapalaa. Miten minä selviän edes tulevasta yöstä, saati sitten tulevista päivistä?
EI HERRAJUMALA MINUSTA TUNTUU ETTÄ MINÄ KUOLEN TÄHÄN PAIKKAAN!!!
Kommentit (345)
ja jopa pelottavaa. On ilmeisesti vetänyt todella huolella ne kännit ja ollut aikamoisessa kunnossa. Ei ihme, että ap suuttui. Joskus ikävä kyllä käy niin, että ihmiset vain muuttuvat ja luistavat vastuistaan. Ehkä miehesi on väsynyt perhe-elämään ja haluaa ulos. Ei ehkä tarkoituksella sabotoi suhdettanne, mutta on jotenkin hukassa ja se tulee esiin tuolla tavalla. Väkivalta ei ole hyväksyttävää missään tilanteessa, ja onneksi et esim kaatunut kun olet raskaanakin. Kuulostaa tosi ikävältä. Miehesi pitäisi todellakin pyytää anteeksi sinulta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi ei lähde nyt, hän lähtee myöhemmin. Ei kukaan aikuinen ihminen kestä kaltaistasi pirttihirmua. Lyödäänkö vetoa sinulla on säännöt joka jeesuksen muuhunkin asiaan teidän yhteisessä elämässänne.
Sinä aivan itse olet kehittänyt tästä nyt varsinaisen sopan. Mies joi itsensä humalaan sukulaisen häissä. Huhuu! Valtakunnan uutinen!
Oikeasti nainen, nyt rauhoitut ja hankit itsellesi apua. Kukaan normaali mies ei tuoolaista käskyttäjää ikuisesti katsele. Valitsetko sinä miehesi vaatteet? Päätätkö sinä mitä mies saa syödä? Ostat hänelle joskus pullon ykkösolutta? Ja pää on kipeä ja liitoksia särkee, joten pipariakaan ei voi miehelle antaa. Ja runkkaaminen on syntiä, samoin porno, joten puuteessa tulee kunnollisen miehen elämän.
Voi herran tähden! Toivotan vapauttavampaa, aikuista elämää miehellesi, ja sinulle terapiaa.
Ja suosittelen todella, että luet nämä vastaukset, muutkin kuin ne jotka sinua miellyttävät.
APp:llä ei kuitenkaan ollut prinsessa kohtauksensa keskellä mitään vaikeuksia lähteä kotiin hoitamaan yksin sitä lastaan.
Säälin ap:n miestä.
Itse olisin toiminut samalla tavalla. Mieheni tuntee minut ja suhteen alussa on yhteiset periaatteet tehty selväksi, ja se että alkoholin käyttö ei ole ok silloin kun lapsia on paikalla, on minulle tärkeää ja mies on sen hyväksynyt kun on minun kanssani perheen perustanut.
Suomessa vallitsee ihme ajatus siitä, että kyllä ryypätä saa ja jos joku ei kestä kännisiä niin sillä on ongelma mihin pitää hakea apua. Kenenkään ei ole pakko sietää humalaista käytöstä, ja minäkin olisin välittömästi lähtenyt kotiin vastaavassa tilanteessa ja olisi todella vaikeaa antaa anteeksi, sillä luottamus olisi saanut kovan kolhun. Etenkin kun ap:n mies ei edes näytä olevan pahoillaan tilanteesta.
MUTTA, olet väsynyt ja valvonut, sekä raskaushormonitkin vielä saa aikaan sen että kaikki tuntuu monta kertaa suuremmalta asialta, minä ainakin väsyneenä riidan jälkeen olen aivan epätoivoinen, mutta yöunien jälkeen tilanne alkaa näyttää jo vähän paremmalta. Joten suosittelen sinullekkin rauhoittumista, ja yön yli nukkumista, ja huomenna katsot miltä tuntuu.
kun toinen vanhempi on selvinpäin. Aika noloa oli jättää aviomies 500 km:n päähän. Fiksua ryyppäämnen ei ole, mutta lapselle tuosta ei ollut mitään vaaraa. Aika kovaa ammuit kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulkitsen, että ap:n voimakas reaktio johtuu aikaisemmasta tapahtumasta, johon liittyvät äärimmäiset tunteet nyt aktivoituivat. Parisuhde ei parane eikä ap:stä tule tasapainoista, turvallista vanhempaa lapsilleen, ellei hän saa apua tämän alkuperäisen traumansa käsittelyyn. Nykyhetkellä hänen käytöksensä on niin arvaamatonta, että se on lasten kehitykselle vaaraksi.
rauhoita itsesi, soita hyvälle ystävälle ja kerro asia. Mieti sitä eri puolilta.
Mies tahollaan miettii omaa elämäänsä ja tekoaan. Eiköhän hän ota piakkoin yhteyttä ja voitte selvittää asian rauhallisesti.
Mies ei ajatellut sinua kännätessään. Mutta ei hän kännännyt sinua kiusatakseen. Häissä voi mennä överiksi, jos häät ovat kosteat ja tilanne epätavallinen.
Toivottavasti mies ei ole eksynyt vieraaseen sänkyyn yöllä. Tuo tuuppiminen ja vihamielisyys (jos sitä ei ole ennen ollut) voisi olla merkki siitä, että hänellä on jotain tunnollaan.
Mutta ei välttämättä.
Onko miehestäsi kuulunut vielä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt tuntuu, että kannattaisi saada paikalle joku toinenkin aikuinen. Ap sanoi jo ensimmäisessä viestissä hajoavansa, ja siltä tosiaan vaikuttaa.
Voin kertoa mitä tapahtui -- ja miten ongelma ratkaistaan.
Mitä tapahtui:
1. Miehesi joi ensin sen verran häissä tarjottua alkoholia, että hänen itsearviointikykynsä ja itsekurinsa heikentyi.
Tämä johtuu ihan NEUROLOGISESTA ILMIÖSTÄ, jonka humaltuminen, väsymys, kova henkinen ponnistus, verensokerin lasku, stressi, ahdistus (jota itse koet parhaillaan), häpeä (jota miehesi kokee) ja muut ikävältä tuntuvat tunteet aiheuttavat.
Tässä merkkejä siitä, ettet ajattele selkeästi:
- Itsekuri on pettänyt (kuten selvästi miehelläsi)
- Tulevaisuus näyttää pimeältä tai toivottomalta (kuten nyt sinulla)
- Tunnet että kuolet (kuten nyt sinä)
Tässä seuraus siitä, ettet ajattele selkeästi:
- Et pysty ymmärtämään syy- ja seurausyhteyksiä
- Et pysty näkemään suurta kokonaisuutta
- Et pysty löytämään toimivia (tai mitään) ratkaisuja ongelmaasi
- Et pysty tulkitsemaan oikein toisen käytöstä
- Et pysty käyttämään itsehillintääsi, itsekuriasi tai tahdonvoimaasi
- Et ymmärrä mikä on oikein ja mikä väärin
- Et pysty vertailemaan hyvää ja parempaa ja huonoa ja huonompaa
Miehesi juominen karkasi käsistä, koska hän ehti humaltua ja oli seurassa, joka selvästi kannusti juomaan. Hänen olisi pitänyt tehdä ennen juhlia erikseen tietoinen päätös olla juomatta tai juoda vain tyyliin alkumaljat. Vastaavasti sinun olisi pitänyt puuttua asiaan järjen äänenä jo heti alkumetreillä kun huomasit hänen ottavan toisen juoman.
Niin ei käynyt -- entä sitten -- ensi kerralla olette kumpikin viisaampia.
Humalassa miehesi ei pystynyt mitenkään arvioimaan rationaalisesti tilannetta -- eikä esim. ymmärtämään hätääsi tai muistamaan että sinulla on trauma, koska se oli hänelle sillä hetkellä ihan fyysisesti mahdotonta.
Umpiväsyneenä sinunkaan aivosi eivät toimineet. Niinpä teit typerän ratkaisun -- sen sijaan että olisit jättänyt miehen ja hänen humalansa omaan arvoonsa ja antanut hänen nukkua känninsä pois, lähdit yhtäkkiä kotiin. Kotiinlähtöpäätöksesi sai miehen käyttäytymään uhkaavasti, mikä lisäsi paniikkiasi ja sumensi entisestään ajatteluasi. Et siis toiminut järkevästi. Eikä siinä mitään -- näitä sattuu ja ensi kerralla olet fiksumpi.
Miehesi on varmasti suunnattoman häpeissään käytöksestään -- ja ehkä kokee itsensä loukatuksi siitä, että lähdit pois sillä tavalla. Kun hän on tässä huonossa fiiliksessä, hänen ajattelunsa ei taaskaan toimi kunnolla ja hän tekee lisää tyhmiä ratkaisuja.
Sanoit että välillä rauhoitut ja olet täydellisen analyyttinen. Siinä tilassa ollessasi aivosi toimivat kunnolla -- eli ajattelet kuin ihminen. Nyt kun luit minun analyysini tilanteesta, osaat toivottavasti katsoa tapahtumaa uudesta näkökulmasta.
Koko sotku oli ikävä sattumien summa ja klassinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun ihmiset toimivat ns. alhaisessa mielentilassa eli silloin kun heidän ajattelunsa (ja aivonsa) ei toimi normaalisti.
Miehesi käytös ei kerro mistään muusta kuin hirvittävästä häpeästä -- kuvauksen perusteella oletan ettei hän ole ennen käyttäytynyt näin.
Tässä on ratkaisu:
1. Kun sinulle tulee ns. kirkas hetki eli olosi on rento, kevyt ja avoin ja tunnet olevasi looginen, näe, ettei tämä ole nyt vakavaa. Muista miten paljon rakastat miestäsi ja miten ihana hän on silloin kun hänen ajattelunsa on kirkasta. Lähetä miehellesi viesti, jossa kerrot että olet pahoillasi koko sotkusta ja että rakastat häntä ja haluat olla hänen kanssasi ja haluat unohtaa koko typerän sotkun. Pyydä häntä tulemaan kotiin.
2. Jos miehesi sattuu olemaan alhaisessa mielentilassa eli itsesyytösten kierteessä juuri kun hän saa viestin, silloin hän saattaa vastata jotain typerää. Vastaa: "minä rakastan sinua ja haluan olla kanssasi. Voidaanko unohtaa koko sotku?"
3. Kun miehesi palaa kotiin, tarkkaile omaa ja hänen mielialaansa.
Mielialamme tippuu normaalioloissa useita kertoja päivässä (minulla n. 6 kertaa päivässä) mm. verensokerin laskun, vireystason laskun jne. takia. Jos huomaat olevasi kireä, hermostunut, ahdistunut, jännittynyt jne. ÄLÄ SANO MITÄÄN -- tai sano korkeintaan: Kulta, mä en pysty nyt ajattelemaan järkevästi, puhutaanko kohta, kun mun pää toimii taas.
Jos fiiliksesi on huono syö, lepää, käy ulkona, tiskaa, siivoa, leiki lapsen kanssa. Kun huomaat että kehosi taas rentoutuu ja kevenee, voit puhua taas puolisosi kanssa -- HUOM! mutta vain jos huomaat että hän on rennon oloinen. Voit jopa kysyä "Millainen olo sulla on?"
Kun olette kumpikin neutraalissa tai jopa vähän kevyessä tilassa, voit ottaa nätisti puheeksi tapahtuneen. Se oli ikävä vahinko -- ja äkkilähtösi oli typerä veto, joka oli seurausta siitä, että olit väsynyt. Ensi kerralla voit itse toimia "miehen otsalohkona" ja esimerkiksi pyytää häntä lopettamaan juomisen jos huomaat miehen alkavan humaltua. Tai järjestää niin, että hän nukkuu jossain muualla.
Muuten anna itsesi nauttia puolisosi seurasta. Anna itsesi nauraa hänen kanssaan lasten jutuille. Mene hänen kainaloonsa.
Ymmärrän kiusauksen tehdä tästä ihan hirveän numeron ja antaa hänelle opetuksen esim. mököttämällä, dramatisoimalla jne., mutta jos huomaat ajattelevasi tämänkaltaisia ajatuksia, se on taas merkki siitä, että sillä hetkellä aivosi eivät toimi etkä voi luottaa ajatteluusi.
Parisuhteessasi ei ole mitään vikaa. Sinussa ei ole mitään vikaa. Miehessäsi ei ole mitään vikaa. Luota niihin ajatuksiin joita ajattelet ollessasi rauhallinen ja ignoroi ihan täysin kaikkia ajatuksia, joita ajattelet ollessasi ahdistunut.
Uskon, että miehesi alkaa pian seurata esimerkkiäsi.
Jos koet tarvitsevanne enemmän apua ja olette pääkaupunkiseudulla, tulkaa mulle koevalmennukseen: http://kutri.net/blog/2012/07/01/etsitaan-eron-partaalla-olevia-parisku…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin sinä, lähtenyt lapsen kanssa kotiin ja antanut miehen ihan itse selvittää oma tilanteensa. Miehesi näytti vastuuttoman puolensa itsestään, juhlahumussaan unohti senkin asian, että sinä olet sidottuna pieneen nukkujaan ja teidän toiseen yhteiseen lapseenne. Olisit varmasti ollut levollisempi, jos hän olisi illan mittaan vastanut viesteihisi ja osoittanut ymmärrystä sinua kohtaan. Tuntuu tosi oudolta, että monet vastaajat ovat oikeasti sitä mieltä, että kyllä ne äijät saavat juhlia=juoda niin, että millään muulla ei oo mitään väliä. Mitä jaettua vanhemmuutta se on ?
Anna miehesi nyt hoitaa itse asia loppuun. Teki mitä teki, anna tehdä ihan itse omat päätöksensä. Sinä pelästyit, petyit, pakenit, suojelit lastasi ja itseäsi. Ei siinä ollut mitään väärää. Miksi siis pyytää anteeksi? Saat olla väsynyt ja tilanteesta ahdistunut. Mutta mene pienen viereesi nukkumaan levollisella mielellä, hän on siinä ja maailman tärkein, nyt.
Voimaa ja rauhaa, anna ajan kulua, asiat ratkeavat aina tavalla tai toisella.
T. Saman kokenut, samasta selvinnyt.
kyllä se ap valitettavasti on niin, että monet miehet alkuun esittävät olevansa samaa mieltä sellaisista asioista, jotka ovat toiselle tärkeitä. Mun ex esimerkiksi tuomitsi hyvin ankaraan sävyyn uskottomuuden, mutta arvaa vaan tekikö sitä itse?
Ja samoin kuin sinulle, minulle oli valtava järkytys tajuta, että mies todellisuudessa oli aivan erilainen kuin hän oli antanut ymmärtää, valehteli kaikesta jne vaikka minulle tärkeimpiin arvoihin juuri kuului rehellisyys, avoimuus ja uskollisuus.
Ja kyllä todellakin jos ajattelee jostain asiasta toisin, muuttaa mielensä (vaikkapa sen alkon käyttämisen suhteen) niin on osattava se kertoa toisellekkin. Asioista pitää keskustella etukäteen, eikä toimia yhtä typerästi kuin sinun miehesi, vaikka kuinka ajattelisi että ompa kiva ryypätä.
Mielestäni se suurin järkytys tässä ei ole niinkään se, että mies ryyppäsi, vaan se, että hän oli kykenemätön vastuulliseen toimintaan eli kertomaan puolisolleen mitä aikoo/haluaa tehdä ja toimi näin ollen erittäin tyhmästi ja itsekkäästi.
Minäkin tunnen miehiä (jostain syystä en muuten yhtään naista...) jotka yhtäkkiä ihan mitään ilmoittamatta kääntävätkin kelkkansa yhteisistä sopimuksista ja vielä kehtaavat väittää, että kun se vaimo oli niin kamala. Ihan kuulkaa omasta vapaasta tahdostaan mies on kertonut kannattavansa samoja arvoja kanssani ja vielä pitkään seurustellut ennen avioitumista ja lapsia, että olisiko nyt ollut miehen työ ilmoittaa aikoja sitten, jos alkaa ns. hihna kiristää?
Miettikää mitkä teidän elämässä on teille tärkeitä arvoja? Uskollisuus? Avoimuus? Rehellisyys? Alkoholittomuus? Tasa-arvo? Taloudellinen tasavertaisuus?
Entä jos teidän puoliso yhtäkkiä kääntäisi täysin kelkkansa ja antaisi ymmärtää, ettei hän oikeasti ollut koskaan samaa mieltä kanssanne, vaan muka oli vuosikausien ajan painostettuna tuota mieltä?
En hetkeäkään usko, että olisin niin helvetin ihana ja huippu vaimo muuten, että mies jaksaisi ja haluaisi elää missään liekassa kanssani. Jos ei kelpaa, niin sopii lähteä, mutta ihan hiton myöhäistä on alkaa nyt kiukuttelemaan, kun on jo paskonut housuunsa!
ap
p.s. Minä en ole mitään eroa ollut ottamassa, havahduin tilanteen mahdollisuuteen vasta kun mies sanoi lähtevänsä kotoa ja palaavansa lomalta töihin! Lisäksi MINÄ EN riehunut huoneessa, vaan yritin kuiskaamalla ja kevyesti ohjaamalla siirtää miestä huoneesta pois (ja kyllä hitossa siellä niitä nukkumapaikkoja oli muitakin!), koska jos ja kun lapsi miehen käytökseen lopulta heräsi, niin se totta helvetissä oli todella pelottavaa! Sitä ilmettä, mikä lapsella oli, kun hän katsoi omaa isäänsä (joka ihan itse vetäs ne kännit ja tuli sinne huoneeseen heilumaan!) ei voi muulla sanalla kuvata, kun kauhu.
on täysi paska. Sä toimit täydellisesti ja hienosti säilytit kasvosi, miehesi oli täysi paska ja ihan tahallaan sai lapsennekin kasvoille kauhun ilmeen.
Nyt sitten vaan odottelemaan, että mies ottaa yhteyttä ja matelee takaisin kotiin, sinä voit sitten itkeä ja vaatia ja pakottaa miehen lupaamaan ettei IKINÄ ENÄÄ tee mitään tuollaista, ja tietysti aina aika ajoin riitojen yhteydessä ottaa esiin kuinka paskasti se silloinkin kerran häissä teki.
Vai kannattaisiko sitä kuitenkin erota? Kyllähän nyt on ihan selvää, että miehesi on täysi paska ihminen, joka on nyt täysin pettänyt kaiken mitä on koskaan luvannut ja täysin romuttanut kaikki yhteiset arvonne.
Ja onneksi sä ap olet vaan realisti ja aika täydellinen, et suinkaan yhtään ylireagoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että millaisia miestä puolustavia vastauksia suurin osa, mitä ihme deekuja tää av on pullollaan. Voimia aloittajalle tilanteeseen.
muualle punkkaamaan ja lopettaa lomansa kesken kertoo siitä, että tämä kohtuuton hysteerinen kohtaus ei varmasti ole ensimmäinen eikä viimeinen laatuaan ja miehellä on mitta totaalisen täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin sinä, lähtenyt lapsen kanssa kotiin ja antanut miehen ihan itse selvittää oma tilanteensa. Miehesi näytti vastuuttoman puolensa itsestään, juhlahumussaan unohti senkin asian, että sinä olet sidottuna pieneen nukkujaan ja teidän toiseen yhteiseen lapseenne. Olisit varmasti ollut levollisempi, jos hän olisi illan mittaan vastanut viesteihisi ja osoittanut ymmärrystä sinua kohtaan. Tuntuu tosi oudolta, että monet vastaajat ovat oikeasti sitä mieltä, että kyllä ne äijät saavat juhlia=juoda niin, että millään muulla ei oo mitään väliä. Mitä jaettua vanhemmuutta se on ?
Anna miehesi nyt hoitaa itse asia loppuun. Teki mitä teki, anna tehdä ihan itse omat päätöksensä. Sinä pelästyit, petyit, pakenit, suojelit lastasi ja itseäsi. Ei siinä ollut mitään väärää. Miksi siis pyytää anteeksi? Saat olla väsynyt ja tilanteesta ahdistunut. Mutta mene pienen viereesi nukkumaan levollisella mielellä, hän on siinä ja maailman tärkein, nyt.
Voimaa ja rauhaa, anna ajan kulua, asiat ratkeavat aina tavalla tai toisella.
T. Saman kokenut, samasta selvinnyt.
Miten te ämmät voitte vetää noin suoria yhtäläisyysviivoja, että jos joku KERRAN örveltää, niin silloin on kaikki pilalla, ja mikään ei merkitse mitään, ja miehet vaan saa sikailla jne. jne.
IHan oikeasti?
Selvää on, että jos tuollainen olisi ap:n miehellä TAPANA, olisi asia aivan eri. Mutta nyt oli kysymys yhdestä ylilyönnistä. Sitenkö toivoisitte itseännekin kohdeltavan, että kun kerran lipsuu, niin turpaan vaan niin että tukka lähtee??
Niin ja tämä voi nyt tulla isona yllätyksenä, mutta miehetkin on aika herkkiä. Ja kun eivät aina osaa näyttää tunteitaan, ovat helposti humalassa tunteellisia. Mun mieheni ainakin saa tosi isoja hellyyspuuskia silloin harvoin kun on juonut, ja jos mä silloin olen hänelle tosi tyly, hän loukkaantuu tosi syvästi. Ap. ei oikeasit tunnu tajuavan miten isolla asialla miestään uhkasi, miten ison hylkäyksen hänelle teki, kun repi lapsen sängystä ja lähti menemään
Että millaisia miestä puolustavia vastauksia suurin osa, mitä ihme deekuja tää av on pullollaan. Voimia aloittajalle tilanteeseen.
Millaisia puusilmäisiä mustavalkoisia idioottiämmiä täällä on, jos yksi ylilyönti tekee ihmisestä deekun?
odottaa että vaimolla höyry laskee.
Pliis ap, tee niinkuin hän sanoo. Pelastat itsesi, lapsesi ja avioliittosi.
Sen, joka lopussa pyysi ap:ta koeohjattavaksi tms.
Lapset: Äiskä; kui te erositte iskän kaa?
Ap: Kun iskä veti kerran lärvät yksissä häissä vaikka ei ollut kysynyt lupaa.
Lapset: ???
minä olisin toiminut ihan samoin. Känniääliön ei tarvitse tulla herättämään minua eikä lasta. Kännääminen ei ole itse tarkoitus. Valitettavan monet eivät osaa juhlia ilman alkoa.
Itse olen pienenä (alle 3v) nähnyt isäni kerran kännissä örveltämässä. Muistan vieläkin(kohta 50v) sen pelon tunteen mikä minulla oli. Isäni ei sentään riehunut, mutta oli kova ääninen, haisi oudolta, puhui outoja ja myöhemmin oksensi. Kyllä lapsi muistaa ja kärsii umpikännissä olevasta vanhemmastaan vaikka toinen vanhempi oloisikin selvinpäin.
Tätä miehesi käytöstä että menee muualle ja keskeyttää lomansa en ymmärrä. Olet ilmeisesti onnistunut löytämään itsellesi raukan ja vastuuttoman miehen.
Oma mieheni on ollut myös kännissä ja minä kans, mutta samassa tilassa ei lasten kanssa silloin olla. Omat lapseni ovat myös nähneet kännisiä, mutta se on aivan eriasia kuin nähdä oma vanhempi kännissä. Se on pelottavaa...