Akuutti parisuhdekriisi ja minä hajoan...
Oltiin eilen sukulaisen häissä 500km päässä ja lapsi oli mukana. Kävin pitkän päivän uuvuttamana ja tosi kovista liitoskivuista kärsivänä (raskaana viimeisellä kolmanneksella) pienen lapsen kanssa nukkumaan n. klo 21. Mies jäi vielä valvomaan, mutta oletin hänen tulevan ehkä puolilta öin, koska meillä on ollut todella, todella selkeä sopimus, että lapsen ollessa mukana, ei ryypätä. Muutenkaan alkoholi on minulle ihan punainen vaate , enkä siedä sitä saunakaljaa enempää missään tilanteessa lasten ollessa läsnä.
Kuinka ollakaan heräsin kamalaan metakkaan puolilta öin ja rauhoitettuani lapsen takaisin uneen yritin jatkaa itsekin unia, mutta uni ei tullut. Valvoin sitten valvolmistani, kuunnellen enemmän ja vähemmän kamalaa musiikin huudatusta ja känniläisten ääniä aamu kuuten saakka. Aika monta kertaa mietin, että missähän oma mies mahtaa olla ja laitoin hänelle viestiäkin, johon hän ei reagoinut mitenkään.
Kuuden jälkeen mies sitten suvaitsi saapua huoneeseen, aivan kamalassa kännissä ja täysin välittämättä nukkuvasta lapsesta. Olin aivan järkyttynyt ja shokissa, koska tuo alkoholittomuus lapsen läsnäollessa on minun elämässäni yksi todella perustavaa laatua olevista periaatteista.
Mietin tilannetta hyvin pienen hetken ja kun vaihtoehtoina olisi ollut vieraassa paikassa, valmiiksi huonokuntoisena ja vielä valvotun yön jäljiltä lapsen hoitaminen yksin, kun mies olisi nukkunut ensin humalaansa ja sen jälkeen krapulaansa koko päivän, päätin ottaa ja lähteä lapsen kanssa suorilta tein kotiin. Sinne jääminen ja sukulaisten edessä tilanteen kohtaaminen oli vaan täysin mahdoton vaihtoehto, sen verran isosta shokista oli kyse.
Olen luonnollisesti edelleenkin päivän mietittyäni ihan shokissa ja järkyttynyt mieheni käytöksestä, varsinkin kun hän lähtöpäätökseni kuultuaan alkoi lapsen edessä riehumaan ja tökkimään minua todella voimallisesti ja yritti estää kulkemiseni ja lapsen ottamisen syliin (!!!), mutta mitä tekee mies: Otti ensimmäisen kerran yhteyttä noin puoli tuntia sitten ja ilmoitti vaan, että hakee auton pihasta ja menee muualle majailemaan määrittämättömäksi ajaksi ja lopettaa kesäloman kesken ja palaa viikolla töihin. Ei siis puolikastakaan sanaa omasta käytöksestäkään, saati kysymystä miten minä tai lapsi voidaan tai mitään muutakaan. Ei siis yhtään mitään, mitä normaali ihminen tekisi mokattuaan todella pahasti!
Mitä ihmettä on oikeasti tapahtunut? Mistä tulee näin äärimmäisen raju käytöksen muuttuminen? Onko mies oikeasti halunnut eroa jo pitkään ja onkin nyt helpottunut, kun sai siihen syyn vai mitä ihmettä? Minä en ymmärrä yhtään ja tämä on ihan painajaista!!
Minä olen ihan sekaisin ja vuorotellen rauhoitun ja olen täydellisen analyyttinen ja toisaalla taas itken ihan hysteerisesti ja tajuan, että tähän voi oikeasti päättyä kaikki, ihan kaikki. Olen tietysti sekaisin jo valvomisestakin, mutta olen myös henkisesti ihan lukossa. Hyperventiloin ja minua pyörryttää, en ole pystynyt syömään koko päivänä mitään, kun oksettaa pelkkä ajatuskin, enkä saanut käytyä edes lapsen kanssa iltapesulla, enkä tehtyä iltapalaa. Miten minä selviän edes tulevasta yöstä, saati sitten tulevista päivistä?
EI HERRAJUMALA MINUSTA TUNTUU ETTÄ MINÄ KUOLEN TÄHÄN PAIKKAAN!!!
Kommentit (345)
voi ap, kun näitä vastauksia lukee niin ei voi olla huomaamatta, että näiden vastailijoiden parisuhteet on vielä pahempia versioita kun miehesi tempaus. Heidän mielestä on ok että mies hieman tönii ja paiskoo puolisoaan kännissä, ei kanna vastuutaan (riittähän se heidän mielestään että perheessä on äiti, joka saa toimia äitinä myös miehelle kun mies saa tehä mitä lystää..), tulee aamulla kännissä kotiin meukkaamaan..
nämä mammat täällä kun eivät tiedä oikeasta kahden aikuisen parisuhteesta yhtään mitään. Jos mies olisi käyttäytynyt kuin miehen kuuluu, niin hän olisi ensiksikikin keskustellut sinun kanssa, että hän haluaakin nyt juoda ja juhlia aamuun asti ja te olisitte voineet päästä asiasta yhteisymmäryykseen siitä miten se onnistuu. Ja totta kait hän olisi vastannut soittoyrityksiin/viesteihin, sillä vastuullisena puolisona hän tajuaa, että sinullahan voi vaikka käynnistyä synnytys etukäteen...
eikä sinulla ole mitään anteeksipyydettävää, kyllä AIKUINEN mies kantaa itse vastuun omista mokistaan. Jos hänen tyylinsä on tuollainen, että ilmoittaa vaan tyynesti majailevansa jossain muualla ja lopettavansa lomansa niin menköön.
voi ap, nyt rauhoitut... sinä selviät tästä kyllä, ero ei ole mikään maailmanloppu.
valitettavasti kuulostaa tosiaankin siltä, että miehesi on joko "seonnut" tai suunnitellut jo lähtöä vähän pidempään. Älä ainakaan missään tapauksessa rupea nöyristelemään miehen edessä, anoen häntä käyttäytymään kuten isän ja miehen kuuluisi, vaan käyttäydy sinä kun aikuinen vastuunsa tunteva ihminen käyttäytyy. Jatka elämääsi niin normaalisti kuin mahdollista, ottamatta kantaa miehen ratkaisuihin. Hän kuulostaa "tyypilliseltä" sellaiselta mieheltä, joka voi tehdä niinkuin haluaa välittämättä toisesta ja toisen tunteista. Eikä hänen käytös kyllä kerro hyvää hänen isyystaidoistakaan.
voimia sinulle. usko vaan sinä tulet pärjäämään, surtava tietysti on se tosiasia että mies ei kykene todelliseen miehen käytökseen. Ikävää, että se selvisi sinun kannalta vasta tässä vaiheessa.
Minunkin mielestä on ihan selvää, että minä en ala anelemaan mieheltä kunnollista käytöstä. Enhän minäkään käyttäydy kuin kunnollinen ja vastuuntuntoinen äiti, vaan koska joku pyytää, vaan siksi koska se kuuluu asiaan ja lapset ansaitsevat sen! En voisi koskaan, hetkeksikään unohtaa lasten parasta ja olen valmis jättämään alkoholin vaikka iäksi ja täysin, jos lasten hyvinvointi sitä vaatisi. Siitä minun mielestä vanhemmuudessa on kyse, että TÄYTYY olla valmis uhraamaan itsensä viimeistäkin piirtoa myöten, silloin kun tilanne sen vaatii. Miten ihmeessä mies sitten pystyi tuosta noin vaan mitään ilmoittamatta ja varoittamatta unohtamaan kaikki vastuunsa ja velvollisuutensa ja heittämään vapaalle?
ap
Onko se vastuuntuntoisen äidin tekoja? Miehesi teki virheen, kyllä. Ei ollut kivasti tehty ei, mutta loppujen lopuksi mitään todella pahaa ei tapahtunut. Silti sinä olet valmis eroamaan ja syytät siitä yksin miestä. Missä on sinun vastuuntuntosi? Kuinka voit sanoa itseäsi hyväksi äidiksi jos heti ekan kriisin tullessa ainoa vaihtoehto on ero? Vaikutat tosi minäminäminä ihmiseltä. Sinun _kasvosi_ ja ylpeytesi ovat tärkeämpiä kuin omien lastesi perhe.
olisin varmaan minäkin mennyt kaverille yöksi. Olisin todella loukkaantunut siitä, että minut jätettiin virheeni vuoksi toiselle paikkakunnalle. Suuttua tietysti saa, mutta menikö tuo hieman yli?
Sinuna lähettäisin viestin, jossa kertoisin pelästyneeni ja hermostuneeni tilannetta ja siksi tehneeni noin. Pyytäisin myös miehen kotiin.
vaan ihan suhteen alusta asti molempien yhteisistä arvokysymyksistä! Entä jos olisikin vaan toisen säännöistä kyse, eikö niistä silti tule pitää kiinni, eikä mennä muuttelemaan yksipuolisesti? Miten teidän miehet selviää työelämästä, jossa muiden sanelemia sääntöjä pitää noudattaa jatkuvasti?? Ei noin munattomia tyyppejä ole olemassakaan!!
Se on totta, että olen valmis antamaan anteeksi, koska jokainen meistä mokaa joskus. On kuitenkin aivan eri asia "vaan" vetää perseet, kun käyttäytyä uhkaavasti (varsinkin kun tietää minun todella traumaattiset taustat) ja olla millään tavalla pyytämättä anteeksi aivan selvästi ja tietoisesti tekemäänsä täyskäännöstä asiassa, joka oli minulle (ja vielä eiliseen saakka tietääkseni myös miehelle!!!) tärkeä!
Minä saatan kuulostaa nyt pirttihirmulta ja psykopaatilta ja vaikka miltä, mutta olen ihan oikeasti todella kauhuissani, koska tuo miehen käytös tuo mieleen kaiken edellisen pahan ja nyt mietin, että onko mies todellakin muka vaan jotenkin kummassa sulautunut minun arvoihini, vaikka on sisimmältään jotain aivan muuta... Valitettavasti vaan sekin olisi miehen ihan omalla vastuulla, jokaisen TÄYTYY osata sanoa, jos yhteiset sopimukset ei miellytä, ei toinen muuten voi tietää mitään!
Ja mikä ihme hyvä vaimo-myytti se on, että miehen kyllä pitää saada ryypätä häissä (oli muuten minun sukulaisen häät), vaikka vaimo elää samalla raskasta aikaa ja ryyppääminen tarkoittaa, että vaimo huolehtii vielä jälkikasvustakin yksin. Kuitenkin miehen täytyy saada ryypätä, koska kyllähän MIEHEN TÄYTYY SAADA NAUTTIA ELÄMÄSTÄ HELVETTI!
ap
Jos miehesi kerran lähti, niin kaikkihan on sitten hyvin? Mitä ruikutat
Olet juuri niitä psykopaatteja, jotka jostain ihmeen syystä joutuu väkivaltaisiin tilanteisiin jokaisen miehen kanssa.
Johtuukohan mistä?
itselleen apua. Tuollainen suhtautuminen ja reagointi ei ole normaalia etkä voi yrittää hallita aikuista ihmistä omien pelkojesi perusteella.
Itse en käy viihteellän usein (ed. kerrasta n. vuosi), mies hieman useammin (pari kertaa vuodessa) joten mitään bilettäjiä emme ole, mutta silti ymmärrän, että joskus voi mennä överiksi.
Ap: n mies on ryypännyt siten että lapsi ei näe, hyvä. Okei,ehkä tuli humalassa äänekkäästi huoneeseen, mutta ihan tosiaan se on niiiiin paha, että ap on valmis uhraamaan koko parisuhteen ja rikkomaan perheen???
Tässä vaiheessa ap on kehittänyt kohtauksen ja lähtenyt lapsen kanssa kotiin. Jos olisin miehesi, en todellakaan tulisi pyytämään anteeksi sitä, että halusin juhlia häissä ja ottaa hieman alkoa!
Nyt yrität ap rauhoittua ja huomenna otat yhteyttä neuvolapsykologiin jos teillä on sellainen. Jos et pysty käsittelemään menneisyytesi asioita niin elämästäsi tulee aika vaikeaa.
voi ap, kun näitä vastauksia lukee niin ei voi olla huomaamatta, että näiden vastailijoiden parisuhteet on vielä pahempia versioita kun miehesi tempaus. Heidän mielestä on ok että mies hieman tönii ja paiskoo puolisoaan kännissä, ei kanna vastuutaan (riittähän se heidän mielestään että perheessä on äiti, joka saa toimia äitinä myös miehelle kun mies saa tehä mitä lystää..), tulee aamulla kännissä kotiin meukkaamaan..
nämä mammat täällä kun eivät tiedä oikeasta kahden aikuisen parisuhteesta yhtään mitään. Jos mies olisi käyttäytynyt kuin miehen kuuluu, niin hän olisi ensiksikikin keskustellut sinun kanssa, että hän haluaakin nyt juoda ja juhlia aamuun asti ja te olisitte voineet päästä asiasta yhteisymmäryykseen siitä miten se onnistuu. Ja totta kait hän olisi vastannut soittoyrityksiin/viesteihin, sillä vastuullisena puolisona hän tajuaa, että sinullahan voi vaikka käynnistyä synnytys etukäteen...
eikä sinulla ole mitään anteeksipyydettävää, kyllä AIKUINEN mies kantaa itse vastuun omista mokistaan. Jos hänen tyylinsä on tuollainen, että ilmoittaa vaan tyynesti majailevansa jossain muualla ja lopettavansa lomansa niin menköön.
Lähes kaikki muut vastaukset taidankin jättää omaan arvoonsa. Niitä vastauksia lukiessani tunnen yhä vahvemmin mitä en elämältäni ja parisuhteelta ikinä halua.
ap
voi ap, nyt rauhoitut... sinä selviät tästä kyllä, ero ei ole mikään maailmanloppu.
valitettavasti kuulostaa tosiaankin siltä, että miehesi on joko "seonnut" tai suunnitellut jo lähtöä vähän pidempään. Älä ainakaan missään tapauksessa rupea nöyristelemään miehen edessä, anoen häntä käyttäytymään kuten isän ja miehen kuuluisi, vaan käyttäydy sinä kun aikuinen vastuunsa tunteva ihminen käyttäytyy. Jatka elämääsi niin normaalisti kuin mahdollista, ottamatta kantaa miehen ratkaisuihin. Hän kuulostaa "tyypilliseltä" sellaiselta mieheltä, joka voi tehdä niinkuin haluaa välittämättä toisesta ja toisen tunteista. Eikä hänen käytös kyllä kerro hyvää hänen isyystaidoistakaan.
voimia sinulle. usko vaan sinä tulet pärjäämään, surtava tietysti on se tosiasia että mies ei kykene todelliseen miehen käytökseen. Ikävää, että se selvisi sinun kannalta vasta tässä vaiheessa.
Minunkin mielestä on ihan selvää, että minä en ala anelemaan mieheltä kunnollista käytöstä. Enhän minäkään käyttäydy kuin kunnollinen ja vastuuntuntoinen äiti, vaan koska joku pyytää, vaan siksi koska se kuuluu asiaan ja lapset ansaitsevat sen! En voisi koskaan, hetkeksikään unohtaa lasten parasta ja olen valmis jättämään alkoholin vaikka iäksi ja täysin, jos lasten hyvinvointi sitä vaatisi. Siitä minun mielestä vanhemmuudessa on kyse, että TÄYTYY olla valmis uhraamaan itsensä viimeistäkin piirtoa myöten, silloin kun tilanne sen vaatii. Miten ihmeessä mies sitten pystyi tuosta noin vaan mitään ilmoittamatta ja varoittamatta unohtamaan kaikki vastuunsa ja velvollisuutensa ja heittämään vapaalle?
ap
Vanhemmuudessa ei ole kysymys marttyyriudesta ja itsensä uhraamisesta, ihan naurettava ajatuskin.
Vanhemmuus on sitä, että opastat lapsesi elämään tätä elämää oman yhteiskuntanta ja perheensä normien mukaan. Se ei tarkoita ylikliinistä täydellistä pikku perheidylliä, vaan sitä, että ollaan ihmisiä keskenämme.
Kerrohan mulle millä lailla se lapsenne olisi kärsinyt isänsä juomisesta noissa juhlissa? Ihan oikeasti?
Niin, ei mitenkään. Mä ymmärrän kyllä miehen käytöksen, pettymyksen, kiukun kun kiva ilta pyyhkäistiin pois, ja akka alkoi käyttäytyä kuin idiootti. Mä luulen kuten joku muukin sanoi, että miehesi on hyvin kyllästynyt elelemään elämäänsä sinun normiesi mukaan. Suoraan sanottuna mun mielestäni olisi ihan törkeää, jos mä en saisi juhlia ihan rauhassa, jos mieheni ei juhlisi, vaan lähtisi lastemme kanssa nukkumaan.
Ehkä se on ihan onni, että miehesi pääsee noin tiukkapipoisesta pirttihirmusta eroon. En ainakaan itse haluaisi elää sinun kaltaisesi ihmisen kanssa.
Aika monella näyttää olevan alkoholiongelmainen mies noin kommenttien perusteella. Jos on sovittu, ettei lapsen läsnäollessa olla humalassa niin silloin EI YKSINKERTAISESTI OLLA HUMALASSA KUN LAPSI ON PAIKALLA. Ja musta on täysin saivartelua sanoa, ettei mies ryypännyt samassa tilassa, jossa lapsi nukkui, koska mies kuitenkin meni lapsen ja äidin luo möykkäämään ympäripäissään. Olisi jäänyt johonkin pöydän alle nukkumaan sen krapulansa pois.
Suhtaudun kännäämiseen aika samalla lailla kuin sä, ja olisin kyllä myös räjähtämispisteessä, jos mies käyttäytyisi noin. Toisaalta ymmärrän, että halusit heti pois, mutta oli se toisaalta aika radikaali ratkaisu. En tunne teitä enkä tiedä toimisiko teillä, mutta itse pyytäisin ehkä pahimman sauhun laskeuduttua omaa osuuttani, eli pientä ylireagointia, anteeksi. Jo siksikin, että saisi puheyhteyden avattua. Fiksu mies kyllä tajuaisi viimeistään toiminnastasi, että oma käytöksensä oli törppöä - etenkin kun teillä oli sopimus siitä, ettei viinan kanssa läträtä ainakaan lapsen mukana ollessa.
Ihan oma juttunsa on vielä se tuuppiminen, jota on varmasti lähes mahdotonta saada nollattua :( Sympatiahali sulle ja voimia!
Eikö sille miehellesi vähempi viinan tinttaaminen olisi riittänyt? Tuollaisen ylilyönnin olisin vielä omalle miehelleni antanut anteeksi,mutta olisin kyllä pitänyt huolta, että koko päivää ei krapulassa nukuta!
Mutta sen sijaan sä olet raskaana ja mies käy suhun käsiksi! Sitä en sietäisi. Ja nyt sitten äijä ilkeää häipyä omille teilleen? Joo, anna mennä vaan, ansaitset parempaa kuin tuollaisen kännissä riehuvan ääliön.
Mutta siltä varalta, että joku oikeasti on noin tiukkapipoinen kuin ap:n teksi kertoo, niin ihan oikeasti, relaa vähän. Onpa hirveetä jos mies yhden kerran vetää kunnon kännit sukulaistensa kanssa. Ja eihän tuossa ap:n tarinassa lapsi siitä mitään tiennyt eikä kärsinyt. Tuommoisessa tilanteessa kannattaisi vaan laskea sataan ja antaa miehen rauhassa nukkua känninsä ja krapulansa pois, ja antaa asian olla. Kotona voisi sitten keskustella yhteisistä pelisäännöistä, ja kertoa että miehen käytös loukkasi. Nyt nolasit sekä itsesi että miehesi tuolla älyttömällä vouhkaamisella.
voi ap, kun näitä vastauksia lukee niin ei voi olla huomaamatta, että näiden vastailijoiden parisuhteet on vielä pahempia versioita kun miehesi tempaus. Heidän mielestä on ok että mies hieman tönii ja paiskoo puolisoaan kännissä, ei kanna vastuutaan (riittähän se heidän mielestään että perheessä on äiti, joka saa toimia äitinä myös miehelle kun mies saa tehä mitä lystää..), tulee aamulla kännissä kotiin meukkaamaan..
nämä mammat täällä kun eivät tiedä oikeasta kahden aikuisen parisuhteesta yhtään mitään. Jos mies olisi käyttäytynyt kuin miehen kuuluu, niin hän olisi ensiksikikin keskustellut sinun kanssa, että hän haluaakin nyt juoda ja juhlia aamuun asti ja te olisitte voineet päästä asiasta yhteisymmäryykseen siitä miten se onnistuu. Ja totta kait hän olisi vastannut soittoyrityksiin/viesteihin, sillä vastuullisena puolisona hän tajuaa, että sinullahan voi vaikka käynnistyä synnytys etukäteen...
eikä sinulla ole mitään anteeksipyydettävää, kyllä AIKUINEN mies kantaa itse vastuun omista mokistaan. Jos hänen tyylinsä on tuollainen, että ilmoittaa vaan tyynesti majailevansa jossain muualla ja lopettavansa lomansa niin menköön.
Lähes kaikki muut vastaukset taidankin jättää omaan arvoonsa. Niitä vastauksia lukiessani tunnen yhä vahvemmin mitä en elämältäni ja parisuhteelta ikinä halua.
ap
luvan juhlia!??! En todellakaan usko!! Olet oikeasti hysteerinen ja tiukkapipoinen! JA KUKAAN ei ole missään viestissä hyväksynyt sitä että miehesi tuuppi sinua. Mutta siltäkin olisi vältytty jos olisit vain antanut ukkosi tulla nukkumaan ilman helvetillistä draamaa!! Minun mieheni ei koskaan juo saunakaljaa enempää lasten läsnä ollessa, mutta jos tilanne olisi ollut tuo niin kuin ap:llä niin olisin antanut miehen mennä nukkumaan ja se siitä. Ja ihan selvennykseksi niin EN kuulu niihin jotka hyväksyvät ja ymmärtävät jos miehet käy vieraissa/huorissa, ryyppäävät jatkuvasti, pahoinpitelevät tms, mutta nyt olen sitä mieltä että ap on sekaisin.
Toivon, että sosiaaliviranomaiset tajuavat, että lasten on parempi olla isänsä hoivasssa, kun epävakaasti käyttäytyvän äitinsä.
Jos lapset kuitenkin saavat jäädä äidilleen, niin ristin käteni ja itken lasten vuoksi.
Sen syntymättömän lapsen takia sinun pitää rauhoittua. Se lapsi on aivan riippuvainen sinusta, äidistä... Kohtelet syntymätöntä lastasi huonosti, jos et nyt osaa rauhoittaa mieltäsi ja hengittää kunnolla. Nousee sen pienen stressitasokin.
Onko sinulla itselläsi alkoholisti-isä tai alkoholisti-äiti, kun suhtaudut alkoholiin noin voimakkaasti? Minusta ylireagoit, vaikka ei alkoholi ja lapset kuulukaan yhteen. Olihan lapsellasi raitis aikuinen siinä lähellä, sinä. Hän ei olisi varmaan nähnytkään isäänsä humalassa, jos sinä et olisi herättänyt häntä niin aikaisin ja repäissyt kotimatkalle? Sinun olisi syytä myös pyytää mieheltäsi anteeksi. Sinä huolehdit vain omista "kasvoistasi" sukulaistesi edessä lapsesi ja syntymättömän lapsesi ja avioliittosi onnen kustannuksella.
Nyt vaan yrittämään keskustelua miehesi kanssa. Ehdotan että ensimmäiseksi pyydät itse anteeksi lapsellista reaktiotasi.
- Ei ole alkoholistivanhempia, mutta todella kamala, väkivaltainen suhde taustalla ja tähän väkivaltaan liittyi aina alkoholi.
- Minä en todellakaan herättänyt lasta, vaan sen teki mies rymyämällä huoneeseen ja metelöimällä ja alkamalla huutamaan, kun yritin häntä poistaa huoneesta.
- Minulla on tietääkseni oikeus säilyttää omat kasvoni, sen vuoksi minä en ala pyytämään mieheltäni anteeksi. Miksei miehen pitäisi pyytää anteeksi minun kasvojeni "tahrausta"?
Onko siis todellakin niin, että teidän mielestä miehet on heikkoja ja vaan tuosta noin vaan sortuvat viinaan ja tekevät tyhmyyksiä porukan paineesta? Miten ne IKINÄ selviäisivät edes raskaudesta sitten??
ap
p.s. Minua ei edes haittaa olla tiukkapipoinen, koska mieluummin sellainen kun elämänsä liian kevyesti ottava
1. Ei ole miehesi syy, että sinulla on trauma alkoholista. Hän ei ehkä tajua sitä ollenkaan kunnolla, kuten ei kukaan voi todella toisen traumoja tajuta. Se ei tee hänestä huonoa, ja sitä jonka pitäisi muuttua.
2. SINÄ yritit heittää miehen ulos yöpaikastaan. Eli SINÄ aiheutit sen mekkalan. Mietitkö hetkeäkään miltä miehestäsi tuntui, kun sinä yritit heittää häntä ulos? Mihin hänen olisi pitänyt mennä?
3. Mä en tajua koko tätä "kasvojen menetys"- lässytystä. Siis yksinkö se mies siellä ryyppäsi? Menettikö kaikkien muidenkin ryypänneiden miesten puolisot kasvonsa? Idiootiksi teit itsesi ainoastaan siinä hetkessä, kun teit tuon typerän dramaattisen poistumisen.
Kuten todettu, ehkä se on miehellesi hyvä, jos pääsee kaltaisestasi ihmisperkeleestä eroon. Lapsenne vain käy sääliksi, jos joutuvat kanssasi elämään.
Yritä nyt ymmärtää, että miehesi ei tehnyt oikeasti mitään pahaa.
kyllä se ap valitettavasti on niin, että monet miehet alkuun esittävät olevansa samaa mieltä sellaisista asioista, jotka ovat toiselle tärkeitä. Mun ex esimerkiksi tuomitsi hyvin ankaraan sävyyn uskottomuuden, mutta arvaa vaan tekikö sitä itse?
Ja samoin kuin sinulle, minulle oli valtava järkytys tajuta, että mies todellisuudessa oli aivan erilainen kuin hän oli antanut ymmärtää, valehteli kaikesta jne vaikka minulle tärkeimpiin arvoihin juuri kuului rehellisyys, avoimuus ja uskollisuus.
Ja kyllä todellakin jos ajattelee jostain asiasta toisin, muuttaa mielensä (vaikkapa sen alkon käyttämisen suhteen) niin on osattava se kertoa toisellekkin. Asioista pitää keskustella etukäteen, eikä toimia yhtä typerästi kuin sinun miehesi, vaikka kuinka ajattelisi että ompa kiva ryypätä.
Mielestäni se suurin järkytys tässä ei ole niinkään se, että mies ryyppäsi, vaan se, että hän oli kykenemätön vastuulliseen toimintaan eli kertomaan puolisolleen mitä aikoo/haluaa tehdä ja toimi näin ollen erittäin tyhmästi ja itsekkäästi.
Sinä rupeat riehumaan ja otat nukkuvan lapsen sängystä kesken unien?
Mies suuttuu ja alkaa tökkimään sinua?
Pakko sanoa, että kuulostaa vähän siltä, että koko tilanne lähti sinusta itsestäsi.
Vai onko miehellä a-ongelma? Onko mies väkivaltainen? Mitä mieltä hän on yleensä alkoholista? Onko päätös yhteinen, että lasten läsnäollessa ei oteta lainkaan vai onko se sinun määräys?
Jos olisit käskenyt miehen petiin niin miten tilanne olisi jatkunut? Olisiko mies todennäköisesti rauhoittunut ja alkanut nukkumaan?
Jos pelkäsit kasvojen menetystä niin todennäköisesti teit sen nyt ihan itse. Jos itse olisin vieraana samoilla häissä ja kuulisin että olet marttyyrina lähtenyt kotiin aamuyöstä niin kyllä naurattaisi. Ei aikuinen ihminen hoida asioita noin vaikka miten vituttaisi.
Eikö sille miehellesi vähempi viinan tinttaaminen olisi riittänyt? Tuollaisen ylilyönnin olisin vielä omalle miehelleni antanut anteeksi,mutta olisin kyllä pitänyt huolta, että koko päivää ei krapulassa nukuta!
Mutta sen sijaan sä olet raskaana ja mies käy suhun käsiksi! Sitä en sietäisi. Ja nyt sitten äijä ilkeää häipyä omille teilleen? Joo, anna mennä vaan, ansaitset parempaa kuin tuollaisen kännissä riehuvan ääliön.
Saan ihan yllättävän paljon voimaa teidän vastauksista ja on ihanaa huomata, että on muitakin, jotka vaativat itseltään ja puolisoltaan normaali kulmakapakkakäyttäytymistä parempaa.
ap
Sen syntymättömän lapsen takia sinun pitää rauhoittua. Se lapsi on aivan riippuvainen sinusta, äidistä... Kohtelet syntymätöntä lastasi huonosti, jos et nyt osaa rauhoittaa mieltäsi ja hengittää kunnolla. Nousee sen pienen stressitasokin.
Onko sinulla itselläsi alkoholisti-isä tai alkoholisti-äiti, kun suhtaudut alkoholiin noin voimakkaasti? Minusta ylireagoit, vaikka ei alkoholi ja lapset kuulukaan yhteen. Olihan lapsellasi raitis aikuinen siinä lähellä, sinä. Hän ei olisi varmaan nähnytkään isäänsä humalassa, jos sinä et olisi herättänyt häntä niin aikaisin ja repäissyt kotimatkalle? Sinun olisi syytä myös pyytää mieheltäsi anteeksi. Sinä huolehdit vain omista "kasvoistasi" sukulaistesi edessä lapsesi ja syntymättömän lapsesi ja avioliittosi onnen kustannuksella.
Nyt vaan yrittämään keskustelua miehesi kanssa. Ehdotan että ensimmäiseksi pyydät itse anteeksi lapsellista reaktiotasi.
- Ei ole alkoholistivanhempia, mutta todella kamala, väkivaltainen suhde taustalla ja tähän väkivaltaan liittyi aina alkoholi.
- Minä en todellakaan herättänyt lasta, vaan sen teki mies rymyämällä huoneeseen ja metelöimällä ja alkamalla huutamaan, kun yritin häntä poistaa huoneesta.
- Minulla on tietääkseni oikeus säilyttää omat kasvoni, sen vuoksi minä en ala pyytämään mieheltäni anteeksi. Miksei miehen pitäisi pyytää anteeksi minun kasvojeni "tahrausta"?
Onko siis todellakin niin, että teidän mielestä miehet on heikkoja ja vaan tuosta noin vaan sortuvat viinaan ja tekevät tyhmyyksiä porukan paineesta? Miten ne IKINÄ selviäisivät edes raskaudesta sitten??
ap
p.s. Minua ei edes haittaa olla tiukkapipoinen, koska mieluummin sellainen kun elämänsä liian kevyesti ottava
1. Ei ole miehesi syy, että sinulla on trauma alkoholista. Hän ei ehkä tajua sitä ollenkaan kunnolla, kuten ei kukaan voi todella toisen traumoja tajuta. Se ei tee hänestä huonoa, ja sitä jonka pitäisi muuttua.
2. SINÄ yritit heittää miehen ulos yöpaikastaan. Eli SINÄ aiheutit sen mekkalan. Mietitkö hetkeäkään miltä miehestäsi tuntui, kun sinä yritit heittää häntä ulos? Mihin hänen olisi pitänyt mennä?
3. Mä en tajua koko tätä "kasvojen menetys"- lässytystä. Siis yksinkö se mies siellä ryyppäsi? Menettikö kaikkien muidenkin ryypänneiden miesten puolisot kasvonsa? Idiootiksi teit itsesi ainoastaan siinä hetkessä, kun teit tuon typerän dramaattisen poistumisen.
Kuten todettu, ehkä se on miehellesi hyvä, jos pääsee kaltaisestasi ihmisperkeleestä eroon. Lapsenne vain käy sääliksi, jos joutuvat kanssasi elämään.
Yritä nyt ymmärtää, että miehesi ei tehnyt oikeasti mitään pahaa.
Ymmärrän, että pelästyit miehesi käytöstä. Onko hänellä aikaisemmin ollut taipumusta väkivaltaan? Ehkä kyse ei ole siitäkään, hän vaan oli humalassa ja koitti selvittää tilannetta miten parhaiten taisi ja järkyttyi siitä, että olit ajamassa häntä huoneesta pois.
Voihan olla, että hänellä vahingossa ns. lähti mopo käsistä. Hän oli ajatellut ottaa vaan yhden oluen, mutta muiden seurassa alkoikin juomaan enemmän ja enemmän, koska muutkin tekivät niin. EIhän se tietysti ole oikein, mutta virheitä sattuu. Sitten kun oli jo humalassa niin ajatteli, että sama se, otanko vielä pari lisää jne.
Eihän tuo toki ole oikein sinua kohtaan kun joudut yksin hoitamaan lapsen ja olet raskaanakin. Teillä on raskaat ajat edessä kun vauva syntyy pian, ja ehkä miestäsi stressaa se ja etsi jotain purkautumiskeinoa tunteilleen? Viinahan se miesten yleisin purkautumiskeino taitaa olla. Lapsi oli kuitenkin hyvässä hoidossa sinulla, joka olit selvin päin.
Mielestäni mies teki ehdättomasti väärin ja oli ajattelematon. Sinä taas vähän ylireagoit lähtemällä kotiin. Ehkä olisit voinut jäädä ja jutella miehen herättyä asian selväksi? Tehty, mikä tehty, mutta keskustelkaa nyt ihmeessä, ennen kuin eroon päädytte. vauvakin tulossa ja kaikkea. Kyllä tilanne varmasti rauhoittuu ja mieskin näkee sinun puolesi asiasta ja tajuaa, että tarvitset nyt hänen tukeaan. Koitahan jaksaa!
alkoholia. jos et olis nostanu metakkaa niin ei lapsenne olis asiasta kärsiny yhtään. toki miehea käyttäydy todella hirveesti kun rupes sun meuhkaamises jälkeen mesoon. silti sä oot älytön tiukkis. ehkä sun vanhempas ei ole osanneet käyttäytyä alkon kans ku olit pieni, mutta meillä normaaleilla ihmisillä alkon käyttö tollasessa tilanteessa ei haittaa lapsia. etenkin kun menit lapsen kaa jo ajoissa nukkuun.