Periytyykö skitsofrenia?

Itse olen masennuksen sairastanut mutta nykyisin psyykkisesti täysin terve paranoidisen skitsofreenikon tytär. Elämä ei ole säästänyt kolhuilta mutta alttiudestani huolimatta en ole sairastunut, enkä myöskään ole ollut psykoottinen. Masennukseni johtui elämäntilanteistani eikä skitsofreenisestä äidistäni. Odotan esikoistani ja olen täysin huoletta taudin periytymisen suhteen. Alttius hyvin moneen muuhunkin, myös fyysiseen, sairauteen periytyy. Samalla tavoin voisit hätäillä oman sukusi sydänkohtauksista tai vastaavasta. Mikäli haluaa lapsia on älytöntä olla tekemättä niitä tuollaisen pienen sairastumisen mahdollisuuden takia. Myös skitsofreenikoille itselleen on tervehdyttävää nähdä " normaalia" elämää ympärillään.

Saattaa tietysti olla pelottavaa jos ei ole joutunut tällaisia asioita kohtaamaan, mutta elämä nyt vain on sellaista, kaikki eivät ole psyykkisesti terveitä. Itse olen oppinut monta asiaa äitini skitsofrenian takia, muun muuassa sen, että erilaisiakin ihmisiä tulee arvostaa, eikä elämää kannata pelätä.

Ja kyllä, minulla oli onnellinen lapsuus, vaikka äitini oli sairastunut jo ennen syntymääni.

nuorella aikuisella ennen 30 vuotta.

Näin myös tuntemillani skitsofreenikoilla. Taudin oireita on tullut siinä kahdenkymmenen vuoden korvilla.

Siis teratologinenhan keskittyy kai enemmän muihin sikiövaurioihin, mutta heiltä kun kyselin niin antoivat suoran numeron johonkin perinnöllisyystiedotukseen, jossa ihan työkseen vastaavat tällaisiin kyselyihin. minulla ei ole numeroa tallessa, muuten kirjoittaisin sen tähän. en muista ihan varmasti mitä minulle sanottiin, mutta muistelisin sen menneen jotenkin näin: jos minun isoisälläni on ollut skitsofrenia, niin minulla on vähän kohonnut riski saada se (en muista kuinka paljon kohonnut, oli kuitenkin hyvin pieni luku). Minun lapseni kohdalla riski on jo sama kuin muullakin väestöllä, eli olikohan se 2 %. En ole noista luvuista varma, soita itse ja kysy. Mutta joka tapauksessa minunkin riskini sairastua oli tosi pieni. Tässä tapauksessa kai minua voisi verrata sinun lapseesi-minun isoisälläni oli skitsofrenia, ja sinun lapsesi isoisällä on myös, jos oikein ymmärsin. En ole sairastunut skitsofreniaan enkä varmaan sairastukaan, olen jo 33 vuotta ja käsittääkseni se tulee viimeistään siinä parikymppisenä jos on tullakseen. Joten en kyllä usko miehellesi enää sitä mistään ilmaantuvan. Meidänkään suvussa ei muilla ole kuin isoisälläni oli. Hänen lapsillaan ja lapsenlapsillaan siis ei. Ja ympäristö tosiaan vaikuttaa paljon skitsofrenian puhkeamiseen, psykologina asiasta myös vähän tiedän. Käsittääkseni sekä geenit että' ympäristö vaikuttaa yhdessä, ja ainakin lasten kasvuolosuhteisiinhan voit vaikuttaa antamalla rauhallisen kodin. Tiivistettynä: soita teratologiseen ja kysy sitä perinnöllisyysnumneroa niin saat faktatietoa. Ja ota rauhallisesti, riski sairastua on tosi pieni. Ja jos nyt kuitenkin sairastuisi, niin hyvinhän ne lääkkeet vaikuttaa tehoavan, kun et itsekään olut apestasi osannut edes epäillä tällaista.

Itse haluan ainakin antaa lapselleni mahdollisimman hyvän elämän.. En haluaisi tehdä lasta, jos tietäisin sairauden mahdollisuudesta. toivon sulle parasta. Ja tosiaan, monet mielenterveydelliset ongelmat, saattavat tulla ihan muutenkin..

ei mikään siloteltu perhe-elämä on lapsella (aina muutenkin) suuri tuki. Usein skitsofreniaa sairastavan perhe javuorovaikutus-suhteet perheenjäsenten kesken ovat erikoiset tai sairaat. Eli normaali perhe-elämä ja hyvä parisuhde ovat hyvinkin enneltaehkäiseviä tekijöitä. Ei ole tosiaankaan sanottu että lapsesi tai edes miehesi sairastuisivat ko. sairauteen. Skitsofrenia muutenkin usein puhkeaa murrosiässä tai aikuisiän kynnyksellä. Eli ei kannata murehtia tätä asiaa etukäteen, mutta hyvä että se on nyt sinulla tiedossa. Yritä ehdottomasti päästä asian yli ja löytää uudelleen avoin suhtautumistapa mieheesi ja tämän vanhempiin.



Ja miksi skitsofrenia on niin vaiettu asia? No omakin reaktiosi jo kertoi sen eli olit tosi järkyttynyt kuullessasi asiasta ja olisit mahdollisesti jättänyt lasien hankinnan ko. miehen kanssa!! Eli ihmisten asenteet, mielensairaudet ovat aina olleet suuri häpeä ja mielisairaille ei vieläkään anneta samaa ihmisarvoa kuin muille. Siksi! Skitsof. on vakava sairaus kuten jo totesitkin. Ja kautta historian mielisairaat on eristetty kauas ihmisistä ja kaupungeista mielisairaaloihin kun häpeä tms on ollut suuri. Ei hulluja ole haluttu tavallisten ihmisten keskuuteen ei vieläkään. MM. Nikkilän sairaala. Vasta viimevuosina nämä vanhat laitokset on purettu ja potilaat päästetty avohoitoon ja muiden ihmisten pariin. Ihmiset tarvitsevat lisää tietoa mielensairauksista että ymmärrys ja ihmisarvo saataisiin heillekin. Ota asioista selvää, anna anteeksi ja yritä ymmärtää. Lapsiasi et kai enää vaihtaisi " terveempiin" mistään hinnasta. Onnea ja rakkautta teille! Olkoon tämä vahvistukseksi.

alttius skitsofreniaan periytyy voimakkaammin isältä pojalle, mutta prosenttilukuja en muista, aika voimakas yhteys on kuitenkin.



Huomionarvoisa seikka on, että skitsofreenikon lapsella on ylipäätään suurempi alttius sairastua mihin tahansa mielenterveysongelmaan johtuen kasvuympäristöstään. Kyseeseen tulee myös hyvin herkästi ainakin vääristyneet käsitykset parisuhteesta ja vanhemmuudesta.



Eli masennus, paniikkihäiriö jne, ovat mahdollisia uhkakuvia myös perheessänne.

Edelleen: kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti. Aivan kuka tahansa. Itse olen sairastunut psyykkisesti mutta parantunut. Sairastuminen on toki ikävää ja kärsimystä, mutta se myös opettaa paljon. Kukaan ei voi suojella lapsiaan kärsimykseltä vaikka sitä tietysti toivookin. Itse uskon että oman sairastumiseni tehtävänä oli kasvattaa minut vahvemmaksi ihmiseksi.



Se, että olen skitsofreenikon tytär, ei aiheuttanut sairastumistani. Sen aiheutti useita vuosia opiskelu- ja työelämässä kertynyt stressi, ja eräs vaikea ihmissuhde. Olin vakavasti masentunut, mutta en harhainen, itsetuhoinen tai psykoottinen.



Minulla oli onnellinen lapsuus ja rakastava perhe. Minä olen onnellinen ja tasapainoinen aikuinen huolimatta äitini sairaudesta. Olen korkeasti koulutettu, minulla on hyvä parisuhde ja odotan lasta. Skitsofreenikon tai skitsofreenikon omaisen elämä ei välttämättä ole tuskaa ja kärsimystä, vaan voi olla myös onnellista. Tietysti meilläkin on ollut vaikeita hetkiä, mutta niin on jokaisessa perheessä.



T: 53

Vierailija:

skitsofreenikon lapsella on ylipäätään suurempi alttius sairastua mihin tahansa mielenterveysongelmaan johtuen kasvuympäristöstään. Kyseeseen tulee myös hyvin herkästi ainakin vääristyneet käsitykset parisuhteesta ja vanhemmuudesta.

Eli masennus, paniikkihäiriö jne, ovat mahdollisia uhkakuvia myös perheessänne.

Itse olen sairastanut psykoosin. Toipumisen jälkeen olen elänyt

ihan normaalia elämää ja saanut apua tuohon häiriöön.

Minulla on takanani hyvä turvallinen lapsuus ja se on varmasti

edesauttanut sitä, ettei minulla on ns. tarvetta paeta todellisuutta

mielisairauteen esim. pysyvästi.

Älä ap turhia pelkää. Jos suvussa on sairautta ja ovat vaivojensa

kanssa selvinneet, niin miksi turhaan murehdit? Tiedän useita skitsofreenikkoja, jotka selviävät hyvin sairautensa kanssa.

Mielisairauksia voi tulla kelle tahansa. Lapsesi voi sairastua

myös muulla tavalla. Sairauksia nyt vaan on olemassa ja sille ei

kukaan voi mitään.

tavat, sairaukset yms.. SINÄ VOIT vanhempana vaikuttaa niiden ilmenemismuotoihin. Isäni oli alkoholisti, äitini absolutisti, minä sieppailen silloin tällöin... olisin voinut ottaa kummantahansa " geenit" mutta itse koin kultaisen keskitien parhaimmaksi!



Älä mene kirjallisuus paskaan... siinä syytettään vain vanhempia. Sinulla on kaikki kortit kädessä, tehdä lapsestasi hyvä, fiksu ihminen. Rakastamalla ja tukemalla häntä.

En voi muuta sulle sanoa, kun ettäs kehtaat !!!

Haloo? Skitsofreenikot on niitä, jotka ei jaksa käydä töissä eikä edes työkkärissä. On niitä oikeitakin hulluja myös, osa vapaalla ehkä jopa työelämässä, osa jossain sairaalassa.



T: yks sellane laiska skitson papereilla

jos toisella vanhemmalla on skitsofrenia, toisen polven jälkeläisillä vielä pienempi riski. Ympäristö vaikuttaa paljon. Alttius mt-ongelmiin periytyy. Ympäristö muokkaa sitä, miten geenit tulevat ilmi. On huomattavasti todennäköisempää, että skitsofreniaa ei tule - varsinkin normaaliperheessä.



Suomalaisilla on aika ankea lista sairauksia ja alttiuksia muutenkin, ja jos näiden takia jättäisi hankkimatta lapsia, niin aika harva voisi lisääntyä.