OLEN JÄRKYTTYNYT! Asiaa häistä ja käytöstavoista!
Olen ihmeissäni. Häät oli pienet ja kivat, mutta nyt kun kateltiin lahjoja, niin ei saatu miehen isänpuolen suvulta juuri mitään lahjaksi. 8 aikuista ihmistä, joilta saatiin muutama kymppi ja mummolta hänen omat vanhat käyttöastiat, jotka ei todellakaan ole mitään antiikkia.
Olen haavi auki, mieliala vaihtelee järkyttyneestä huvittuneeseen ja surulliseen! Itse on majoitettu tätä mummoa, kannettu heille kukkia, muistamisia ja lahjoja heidän lapsilleen! En odottanut mitään suurta, mutta tämä järkytti että ravintolahäihin, jotka ovat tietenkin jotain maksaneet, tullaan koko porukalla tyhjin käsin.
Järkytys :/ :( :'(
Kommentit (104)
SINÄ joka sanoit että viette vaan kortin niin oot kyllä varmaan aika vittumainen ämmä, ihme että oot edes kutsun saanut? Taidat olla se käly/miniä josta kukaan ei tykkää.....
Kunpa oltaisiin tulossa juuri Teidän häihin nyt elokuussa :)
MUTTA vuonna 2013. ;)
Jos ei kerran lahjaa ole varaa hankkia niin sitten pitää olla myäs menemättä. Ei ne häät tule millään 2 viikon varoitusajalla vaan yleensä niistä on kyllä tiedetty useampi kuukausi.
Minä olen nähnyt jumalattomasti vaivaa häiden ja VIERAIDEN viihtyvyyden eteen ja toivon että sitä jokainen osaa jollakin lahjalla arvostaa ja haluaa kunnioittaa täten myös juhlaa.
just. siis häät on lahjojen takia? kannattaa ainakin kysyä hääparilta ensin. olisin tosi surullinen, jos joku jättäisi tulematta jos ei olisi varaa lahjaan. me oikeasti halusimme juhlia ystävien ja sukulaisten kanssa, emme rahastaa ihmisiä häänäytelmän katsomisesta.
Jotenkin itse olin lukevinani "miehen ISÄNPUOLEN", eli vaikka väärin onkin kirjoitettu, tarkoitetaan miehen isän puolen sukua, ei isäpuolen.
Sanoitkin tuossa heti alussa oleellisen: Miehesi ISÄPUOLEN suku. Toki voi olettaa isä/äitipuolen ostavan vähän kunnollisen lahjan jos on läheiseksi tullut.. Mutta ei sillä isäpuolen suvulla ole teihin yhtikäs mitään sidoksia... Olisit myynyt illalliskortteja jos raha merkitsee. Me toivoimme omissa häissäme, että ei tulisi lahjoja. Kaikki tarpeellinen löytyi jo omasta takaa.
mutta siltikin...minä koen lahjat vaivaannutavina, haluan vain iloisia ihmisiä
Sanoitkin tuossa heti alussa oleellisen:
Miehesi ISÄPUOLEN suku.
Toki voi olettaa isä/äitipuolen ostavan vähän kunnollisen lahjan jos on läheiseksi tullut..
Mutta ei sillä isäpuolen suvulla ole teihin yhtikäs mitään sidoksia...Olisit myynyt illalliskortteja jos raha merkitsee.
Me toivoimme omissa häissäme, että ei tulisi lahjoja. Kaikki tarpeellinen löytyi jo omasta takaa.
Ei isäpuolen vaan suku sulhasen isän puolelta ! Näin ymmärsin ja ap tarkensi sulhasen äidin puolen suku oli ok. Eli ihan sulhasen omasta isästä tai lähinnä hänen suvustaan oli kysymys. Edelleen sanon: unohda tämä asia, paitsi ehkä näiden henkilöiden juhlapäivänä voit pikkasen tinkiä lahjakustannuksista, vai mitä ?
Suomen kielessä sen voi kirjoittaa isänpuolen suku tai isän puolen suku. Ap kirjoitti selvästi ISÄNPUOLEN suku. Ettekö osaa lukea, vai eikö vaan äly riitä???
Katkerat palstamammat täällä ruikuttavat vaikka itse samassa tilanteessa vetäisivät sellaiset herneet nenään että hyvä ettei sinne koko palko uponnut.
Minusta on kyllä todella junttia olla tuomatta mitään lahjoja hääparille, etenkin nuorelle joka tarvitsisi yhteisiä astioita ja muuta yhteisen elämän aloittamiseen. Varsinkin jos on huomattavan varakas ja lähisukua. Hääpari kuitenkin kestitsee ja tarjoaa ruoan yms, kyllä kuuluu hyviin tapoihin tuoda muutakin kuin pelkkä prisman onnittelukortti.
Minusta muutenkin olisi kiva saada häissä ihan materiaalilahjoja, niin olisi sitten muisteltavaa myöhemmällä iällä että "nämä sain siltä ja siltä silloin häälahjaksi".
Jos ei kerran lahjaa ole varaa hankkia niin sitten pitää olla myäs menemättä. Ei ne häät tule millään 2 viikon varoitusajalla vaan yleensä niistä on kyllä tiedetty useampi kuukausi. Minä olen nähnyt jumalattomasti vaivaa häiden ja VIERAIDEN viihtyvyyden eteen ja toivon että sitä jokainen osaa jollakin lahjalla arvostaa ja haluaa kunnioittaa täten myös juhlaa.
just. siis häät on lahjojen takia? kannattaa ainakin kysyä hääparilta ensin. olisin tosi surullinen, jos joku jättäisi tulematta jos ei olisi varaa lahjaan. me oikeasti halusimme juhlia ystävien ja sukulaisten kanssa, emme rahastaa ihmisiä häänäytelmän katsomisesta.
Minä ANNAN ja oletan joskus myös SAAVANI. Minulle on itsestään selvyys että vies ihmisten juhliin lahjan, koska se kuuluu käytöstapoihin. Se että olettaa saavansa lahjan ei edelleenkään (kuten useat ovat yrittäneet täällä selittää) tarkoita mitään suurta, se voi olla vaikka ruukkunistutettu siemen ja joku runo, jossa viitataan että kasvakoot tämä kukka kuin rakkautenne tms. Ja ei oo kallis lahja, mutta siinä on ajatusta. Eli mielestäni miellän lahjan AJATUKSEKSI hääparia varte?, josta näkee että hei tuo tyyppi oikeasti välittää kun jaksoi nähdä vaivaa. Minä järjestän hääni VIERAILLENI tavoitteeni on että vieraat viihtyvät ja ovat tyytyväisiä kun tulivat.
t. 20
Komppaan teitä niin täysin!
Meillä omat lapset kasvatetaan juuri kuten kirjoititte! Kunnioitetaan toisen juhlaa! Jos ei ole varaa tai halua antaa esim ikkunanpesua ilmaiseksi, pysytään kotona.
Kunnioituksen puutehan näkyy näistä provokatiivisista ja ilkeistä kommenteista täällä!
Ap
Se jäi vielä sanomatta, että itse muistan esim. hääparia kortilla, jos en pääse jostain syystä häihin paikalle tai lahjalla, jos pari on läheisempi. Olin itse kieltämättä näreissäni siitä, että olimme läsnä erään ystäväni häissä elokuussa 2009 ja he eivät muistaneet meitä edes kortilla seuraavassa kuussa omien häidemme aikaan. Heillä oli pätevä este, ei siinä mitään, mutta edes kortin lähettäminen olisi ollut kaunis ele ja kustannusarvioltaan n. 5 euroa (pariskunnalla n. viisi vuotta lääkärinuraa takana, eli ei ainakaan pitäisi olla siitä kustannuksesta kiinni). Tämä siksi, että toivoin jotain vastinetta sille, että vietin aikaani askarrellen niitä kauniita (halvatun) kutsukortteja.
Yhteenvetona, jollain tavalla muistaminen on yleisesti ottaen odotettavaa ja mielestäni kortin lähettäminen olisi kaunis ele, jos ei pääse paikalle.
Minusta on kyllä todella junttia olla tuomatta mitään lahjoja hääparille, etenkin nuorelle joka tarvitsisi yhteisiä astioita ja muuta yhteisen elämän aloittamiseen. Varsinkin jos on huomattavan varakas ja lähisukua. Hääpari kuitenkin kestitsee ja tarjoaa ruoan yms, kyllä kuuluu hyviin tapoihin tuoda muutakin kuin pelkkä prisman onnittelukortti.
Komppaan teitä niin täysin! Meillä omat lapset kasvatetaan juuri kuten kirjoititte! Kunnioitetaan toisen juhlaa! Jos ei ole varaa tai halua antaa esim ikkunanpesua ilmaiseksi, pysytään kotona. Kunnioituksen puutehan näkyy näistä provokatiivisista ja ilkeistä kommenteista täällä! Ap
Se jäi vielä sanomatta, että itse muistan esim. hääparia kortilla, jos en pääse jostain syystä häihin paikalle tai lahjalla, jos pari on läheisempi. Olin itse kieltämättä näreissäni siitä, että olimme läsnä erään ystäväni häissä elokuussa 2009 ja he eivät muistaneet meitä edes kortilla seuraavassa kuussa omien häidemme aikaan. Heillä oli pätevä este, ei siinä mitään, mutta edes kortin lähettäminen olisi ollut kaunis ele ja kustannusarvioltaan n. 5 euroa (pariskunnalla n. viisi vuotta lääkärinuraa takana, eli ei ainakaan pitäisi olla siitä kustannuksesta kiinni). Tämä siksi, että toivoin jotain vastinetta sille, että vietin aikaani askarrellen niitä kauniita (halvatun) kutsukortteja. Yhteenvetona, jollain tavalla muistaminen on yleisesti ottaen odotettavaa ja mielestäni kortin lähettäminen olisi kaunis ele, jos ei pääse paikalle.
Onneksi itse olen saanut hyvän tapakasvatuksen äidiltäni (vanhaa karjalaista sukua) vaikka hän olikin vain sihteeri ja isä bussikuski.
tyhjin käsin. Se on alkeellisin käytötapa, että vie lahjan. Niin kuin jos saa kutsun tupaantulijaisiin, valmistujaisiin ym. Jos on niin köyhä, miksi vaivautua edes paikalle. Ja kun idea ei ole edes siinä että lahjan tarvitsisi olla jotain kallista, kukin omien mahdollisuuksien mukaan.
Mutta kuten tämänkin ketjun vastaukset osoittaa täällä elää niin edelleen niin minäminä keskeinen, metsäläinen kansa, joka ei kykene katsomaan omaa napaansa pidemmälle. Kyse on yksinkertaisimmista käytöstavaoista!
Ymmärrän ap:n ihmetystä enemmän kuin hyvin!
Ei ole olemassa sellaista hyvää käytöstä, joka edellyttää lahjaa hääparille, rippilapselle, ylioppilaalle tai edes synttärisankarille. Etiketin mukaan riittää "muistaminen", joka voi olla kukka, kortti, tavara, esitys tai raha tai jotain muuta.
Eikä ole olemassa sellaistakaan sääntöä, että köyhälle sopii tulla tyhjin käsin, varakkaalta vaaditaan isompi lahja. Ei kai häissä kukaan oleta, että muistaminen tapahtuu vero% mukaan? Niin paitsi siis ap, jonka mielestä juuri heille pitää antaa paljon, jos sattuu olemaan töissä.
Jos järjestätte häät vain lahjojen toivossa, laittakaa siitä jo kutsuun merkintä. Silloin suurin osa ymmärtää olla tulematta. Jos taas haluatte juhlia sitä, että menitte naimisiin, niin älkää tehkö budjettia sen varaan, että muut ilonne maksavat vaan sen mukaan, mihin teillä itsellänne on varaa.
Vastasin juuri eilen kieltävästi elokuiseen hääkutsuun. Kaaso ilmoitti, että tilille on syytä silti maksaa noin 150 e, koska häämatkakassa on vielä aika tyhjä, ja meidän kohdallamme häälahjalistassa on lahja-arvioksi tuo summa laitettu. Kiitokset morsiamelle, hyvin olet tutkinut varallisuutemme.
Katkerat palstamammat täällä ruikuttavat vaikka itse samassa tilanteessa vetäisivät sellaiset herneet nenään että hyvä ettei sinne koko palko uponnut.
Minusta on kyllä todella junttia olla tuomatta mitään lahjoja hääparille, etenkin nuorelle joka tarvitsisi yhteisiä astioita ja muuta yhteisen elämän aloittamiseen. Varsinkin jos on huomattavan varakas ja lähisukua. Hääpari kuitenkin kestitsee ja tarjoaa ruoan yms, kyllä kuuluu hyviin tapoihin tuoda muutakin kuin pelkkä prisman onnittelukortti.
Minusta muutenkin olisi kiva saada häissä ihan materiaalilahjoja, niin olisi sitten muisteltavaa myöhemmällä iällä että "nämä sain siltä ja siltä silloin häälahjaksi".
en kyllä kehtaisi mennä häihin jos en veisi lahjaa tai rahaa, vaikka kuinka olis kutsussa sanottu ettei tarvitse tuoda mitään. Nuori aviopari tarvii aina rahaa, Laittakoon vaikka hyväntekeväisyyteen jos todellakaan eivät rahaa halua.(epäilen kyllä sitä suuresti )
Ei ole olemassa sellaista hyvää käytöstä, joka edellyttää lahjaa hääparille, rippilapselle, ylioppilaalle tai edes synttärisankarille. Etiketin mukaan riittää "muistaminen", joka voi olla kukka, kortti, tavara, esitys tai raha tai jotain muuta. Eikä ole olemassa sellaistakaan sääntöä, että köyhälle sopii tulla tyhjin käsin, varakkaalta vaaditaan isompi lahja. Ei kai häissä kukaan oleta, että muistaminen tapahtuu vero% mukaan? Niin paitsi siis ap, jonka mielestä juuri heille pitää antaa paljon, jos sattuu olemaan töissä. Jos järjestätte häät vain lahjojen toivossa, laittakaa siitä jo kutsuun merkintä. Silloin suurin osa ymmärtää olla tulematta. Jos taas haluatte juhlia sitä, että menitte naimisiin, niin älkää tehkö budjettia sen varaan, että muut ilonne maksavat vaan sen mukaan, mihin teillä itsellänne on varaa. Vastasin juuri eilen kieltävästi elokuiseen hääkutsuun. Kaaso ilmoitti, että tilille on syytä silti maksaa noin 150 e, koska häämatkakassa on vielä aika tyhjä, ja meidän kohdallamme häälahjalistassa on lahja-arvioksi tuo summa laitettu. Kiitokset morsiamelle, hyvin olet tutkinut varallisuutemme.
Kuulostat semmoiselta, joka vie pikkulapsen juhliinkin vain kortin... Mieti sitä pikkutytön/pojan naamaa ja pettymystä. Sun lapset saa varmaan joulunakin vaan lämmintä mieltä?
Ainut missä komppaan sua niin on tuo 150e juttu, en ikinä kehtais pyytää tollaista tai edes laittaa lahjalistaa, vaikka hääkutsussa tulemmekin toivomaan muistamista matkakassan kartuttamisella (siihen ei ole mitään raharajaa ja tuokin on vain ehdotus, muistamisen voi tehdä muutenkin, tosin silloin odotan jotain missä on ajatusta, kuten aikaisempi kukka ideani. Tai vaikka valokuva albumi yhteisistä kuvista tms... Tosin jos kyseessä joku pikkuserkunserkku jpoka on anopin vaatimuksesta kutsuttu (!) niin sille se nyt on ihan se ja sama mutta lähimmältä suvulta odotan muuta.) Onneks meidän suvut ei ole niin juntteja että eivät muistaisi mitenkään. Varmaan saadaan anopilta jotain astioita joita ei tarvita, muttaku se välttämättä haluaa..
-20
Vastasin juuri eilen kieltävästi elokuiseen hääkutsuun. Kaaso ilmoitti, että tilille on syytä silti maksaa noin 150 e, koska häämatkakassa on vielä aika tyhjä, ja meidän kohdallamme häälahjalistassa on lahja-arvioksi tuo summa laitettu. Kiitokset morsiamelle, hyvin olet tutkinut varallisuutemme.
Näistä kyllä pitääkin kieltäytyä.
Onneksi tämäkin oli Prrrvoosta ja olikin aika hyvä!
Pisteet sulle.
Kun hän täytti pyöreitä, hän pysy mahdolliset muistamiset ohjaamaan lastensiraalan tilille Meillä ei ole onneksi sairasta lasta. Eli se ei ollut siis syynä.
Hän sai nimensä sairaalan seinälle lahjottajien listaan. Se vasta hieno lahja onkin! Ja ilo siitä ei katoa.
Lahjat ei todellakaan ole pääasia. Puhuin tavoista, että itse tapaan viedä aina lahjan.
Jos on köyhä niin okei! Meillä oli lapsiperheitä ja opiskelijoita, joille oli iso kustannus kun ylipäätään pääsivät paikalle, sen ymmärrän. Toivotimme sydämellisesti tervetulleeksi.
80v mummolla on sen verran omaisuutta että pystyy muutaman kympin lahjan tuomaan kippojensa sijasta.
Huvittavaa että nämä 8 henkilöä asuvat isosti Eirassa Helsingissä ja saneeraavat toista huvilaa muualla, joten rahassa löytyy.Kyse on täysin ilkeilystä ym. Todella loukkaavaa.
Ei vanhojen ihmisten tekemistä ole soveliasta arvioida samalla mitalla kuin vertaistensa. Se on osa sitä kunnioitusta, että vaikka itse arvostelisi vanhan ihmisen tekemiset kelvottomasti motivoituneeksi, niin heitä ei pistetä siitä tilille. Etenkin, kun kyse ei ollut suorasta vinoilusta, vaan välillisestä - tai epäilyksestä sellaisesta.
Ja vaikka on tapana, että annetaan lahja, joka tasoltaan vastaa hääjuhlaa, ei ole hyvätapaista olettaa niin. Toiset eivät myöskään osaa arvioida häiden kustannuksia ja sitä, miten paljon heidän tulotasollaan hääpari olettaa olevan kohteliasta panostaa lahjaan.
Sanoitkin tuossa heti alussa oleellisen:
Miehesi ISÄPUOLEN suku.
Toki voi olettaa isä/äitipuolen ostavan vähän kunnollisen lahjan jos on läheiseksi tullut..
Mutta ei sillä isäpuolen suvulla ole teihin yhtikäs mitään sidoksia...
Olisit myynyt illalliskortteja jos raha merkitsee.
Me toivoimme omissa häissäme, että ei tulisi lahjoja. Kaikki tarpeellinen löytyi jo omasta takaa.