Oletko lähtöisin ns. paremmasta piiristä?

Suvussa on ns. vanhaa rahaa, perittyä omaisuutta ja "perittyjä" (eli itsestäänselviä) asemia erilaisissa hallituksissa ja johtoryhmissä. Myös tuttava- ja ystäväpiirimme koostuvat tuosta verraten sisäsiittoisesta porukasta. Sieltä on poikaystävänikin, hän, jonka kanssa minun toivotaan menevän naimisiin. Melko vanhanaikaista siis. Itse kuitenkin tällä hetkellä ostelen omat tomaattini omalla palkallani.

suvussa on maanviljelijöitä, pienyrittäjiä ja perusduunareita pääasiasa. Koulutustaso on suvussa ollut aika matala ja olin lähimmän sukuni ensimmäinen maisteri valmistuessani. Kuitenkin ilmapiiri on ollut aina enemmän porvarillinen kuin vasemmistolainen - liekö johtuen maanomistajuudesta ja yrittäjyydestä.



Olen tehnyt sosiaalisen nousun naimalla tohtorin, muuttamalla kaupunkiin pieneltä maaseutupitäjältä ja kouluttautumalla itsekin maisteriksi.



Olenkin usein miettinyt, kuinka erilaisen lapsuuden elinpiirin lapsemme kokevat verrattuna omaani. Miehen kohdalla ero ei ole yhtä suuri.

tuntuu jotenkin hurjan vanhanaikaiselta käyttää aikaa tällaiseen. mitä väliä sillä on, mistä "luokasta" joku on. on muitakin tapoja hahmottaa maailmaa ympärillään, oletteko huomanneet?

tuntuu jotenkin hurjan vanhanaikaiselta käyttää aikaa tällaiseen. mitä väliä sillä on, mistä "luokasta" joku on. on muitakin tapoja hahmottaa maailmaa ympärillään, oletteko huomanneet?

ja tavallaan jokainen on oman onnensa seppä. Mutta mielestäni oman perhetaustan ja suvun merkitystä usein myös vähätellään. Kyllä se tausta vaikuttaa aina jonkin verran siihen, millainen olet, miten jäsennät maailmaa ja kuinka helposti pääset eteenpäin elämässäsi. Ja usein se tausta paistaa läpi ihmisestä esim. yliopistossa tämän huomaa. Siinä ei siis ole mitään pahaa suuntaan eikä toiseen, mutta tällaisen havainnon olen elämässäni tehnyt.

tuntuu jotenkin hurjan vanhanaikaiselta käyttää aikaa tällaiseen. mitä väliä sillä on, mistä "luokasta" joku on. on muitakin tapoja hahmottaa maailmaa ympärillään, oletteko huomanneet?

ja tavallaan jokainen on oman onnensa seppä. Mutta mielestäni oman perhetaustan ja suvun merkitystä usein myös vähätellään. Kyllä se tausta vaikuttaa aina jonkin verran siihen, millainen olet, miten jäsennät maailmaa ja kuinka helposti pääset eteenpäin elämässäsi. Ja usein se tausta paistaa läpi ihmisestä esim. yliopistossa tämän huomaa. Siinä ei siis ole mitään pahaa suuntaan eikä toiseen, mutta tällaisen havainnon olen elämässäni tehnyt.

Kyllä se näkyy jollain tapaa läpi, mitä henkistä tai aineellista perintöä on suvulta saanut. Olen akateeminen, vaikkei siltä tunnu, ei kummempia sukujuuria, paitsi ehkä jossain 1600-luvulla hetken vähän hienompaa. Korven asukkeja toisen vanhemman suvussa, toisen vanhemman isoisä tosin oli ylipiston käynyt, mutta kuoli sodassa ja se vaikutti hänen lastensa koulutuksiin ym.