Tyttöjen äidit: haluaisitteko myös pojan

Tuli kuitenkin toinen tyttö ja vielä kolmaskin. Kolmatta odottaessa tuntui vahvasti, ettei sukupuolella ole väliä. Eikä sillä olekaan, meillä on kolme ihanaa lasta enkä haikaile, että jonkun heistä olisi pitänyt olla poika.

toisen lapsen sukupuolella ei olisi niin väliä. Mutta ehkä mieluummin tyttö kuitenkin.

Minulla on aina ollut vahva tunne, että ensimmäinen lapseni on tyttö ja toinen poika. Esikoinen on tyttö, toista ei ole vielä tulossa. Oikeasti sukupuolella ei ole väliä.

En osaisi olla pojan äiti. Myös villeys pelottaa. Olen tyttöjen kanssa kuin kotonani.



T. Kahden tytön äiti

poika tietysti olisi kiva, mutta ei välttämätön :P Kolme tytärtäni tosin lähes vaativat pikkuveljeä...



Saas nähdä, laitetaanko 4. lapsi alulle :D

Nämä äidit, jotka haikailevat tyttöä eivät taida ymmärtää että ei se äitinä oleminen tarkoita että tyttärestä tulee oman itsensä jatke tai että eletään uudestaan jotain menetettyä lapsuuttaa tai että tytön kautta pääsee ostelemaan kauniita mekkoja kun itse kulkee kulahtaineissa epänaisellisissa vaatteissa. Lapset on lapsia ja yksilöitä, sukupuoleen on turha tuijottaa. Jotkut naiset vierastavat poikia, koska eivät ole tutustuneet miten ihania pienet miehenalut ovat. Samoin varmaan miehillä, jotka toivovat poikaa oman itsensä jatkeeksi. Ensin pitää käsitellä omat traumansa, ettei ole mitään odotuksia tai toiveita lapsiensa suhteen.

mutta pakko kommentoida tätä, että "myös villeys pelottaa". Oma kokemukseni on että tytöt ne vasta onkin villejä ja itsepäisiä :)



Mutta sehän riippuu ihan mihin on tottunut ja millainen luonne on lapsella.



t. 3 pojan äiti joka taas eilen järkyttyi vieraina olleiden 5-7v tyttöjen rasittavuudesta, villeydestä ja itseppäisyydestä ja valituksesta.

Samaa juttua ihmettelen, että kuinka joku voi kirjoittaa että "poikien villeys pelottaa"... Itse poikien äitinä monesti katson kauhulla joidenkin tyttölasten (toki joskus myös poikien) kitinää, valitusta, jatkuvaa levotonta käytöstä ja tottelemattomuutta. Todellakin osa tytöistä villimpiä kuin omat poikani. Uskon että tuo villeys (mitä lie se sitten tarkoittaakin) on kyllä ihan persoonakysymys sekä kasvatuskysymys enemmän kuin sukupuolikysymys.

Kolme ihan kauhean villiä kauhukakaratyttöä meillä! Kaikki tuntemani poikalapset on aina niin ihanan söpöjä "äitinpoikia", kun taas nuo meidän tytöt juoksee kuin päättömät kanat aina joka paikassa. Ja se tytöistä lähtevä ääni! Välillä tuntuu kuin niitä olisi tripla määrä täällä.

Mutta tosiaan, eihän se riipu sukupuolesta.



En toivo poikaa enempää kuin tyttöä. Ei väliä sukupuolella.

t. Kolmen jo lähes aikuisen tytön äiti

Toki jotkut heidän tyttökavereistaankin ovat äänekkäitä, mutta silti sanoisin, että pojista lähtee keskimäärin enemmän ääntä. Tämä pätee niin tuttavapiiriin kuin esim. koululuokkiinkin.

kysyttäisiin isiltä: Hei sinä tyttöjen isä, haluaisitko vielä pojan?



Veikkaan että jokainen haluaisi.

sillä, että sanotaan vain "pojat on poikia".

Pojille sallitaan todella paljon enemmän kaikkea mitä tytöille. Henk. koht. en millään voi ymmärtää sitä. Ei ne pojat ole syntyjään sen villempiä kuin tytötkään.

Pelkään etten osaisi kasvattaa ja pitää kuria. Nyt yksi empaattinen ja rauhallinen tyttö ja toinen haaveissa.

Eka oli tyttö ja kun odotin tokaa, oletin automaattisesti että siitäkin tulee tyttö. No tuli poika. Tosi hyvä juttu, mutta oikeasti ei ollut mitään väliä kumpi tuli.

Poika tuomitaan heti villiksi ja pahaksi kun kerran tekee jotain "villiä". Tytöltä sitä ei ikäänkuin huomata koska eihän se voi olla totta kun kerta on kiltti ja suloinen tyttö.



Tytöt on usein kieroja ja ilkeitä ja saavat paljon anteeksi vain sillä että ovat tyttöjä. Huomaan myös että jos lasten kesken tulee riitaa tms niin automaattisesti syytetään poikaa vaikka aloittaja ja provosoija on hyvinkin saattanut olla tyttö.



Ongelma on tyttöjen äidit, joilla on kamalia ennakkoluuloja poikia kohtaan. se on todella sääli.

Monessa perheessä on 2 tyttöä ja sitten se miehen kaipaama poika. Voi kun vanhemmat tajuaisivat tehdä sitten vielä neljännen lapsen sillä noista kahden tytön jälkeen tulevista pojista kehkeytyy usein neitimäisiä tai homoja. Tai sitten pikkuhirviöitä vailla rajoja.

2 rauhallista suloista ja empaattista poikaa jo on. Pelkään että en osaisi kasvattaa tyttöä.

Mä en ikinä voisi kuvitella että mun miehelle lasten sukupuolella olisi jotain väliä. Uskon vakaasti että tää sukupuoli asia on ihan naisten omaa asia.



En ikinä voisi kuvitella että minun miehelleni tyttölapsi olisi jotenkin pettymys. Ei kyllä itsellenikään poika olisi.

Meillä mies on toivonut molemmissa raskauksissa jopa enemmän tyttöä kuin minä. No kaks isän tyttöä saatiinkin sitten! Myös tuttavapiirin miehet toivovat usein tyttöä, kun ovat helpompia.