Nyt mä ymmärrän kunnolla, miksi joitakuita ahdistaa käydä neuvolassa!

sulla ja mulla taitaa olla aika erilaiset käsitykset harjoittelusta.

En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että mun pitäisi jotenkin nöyrtyä.

Ap

Tai sitten et. Näitäkin on...

neljän lapsen äiti ja edelleen koen että harjoittelen vanhemmuutta. Vai kuvitteleeko ap että kun lapsi syntyy niin hupsista keikkaa, sitä on heti täydellinen vanhempi ilman mitään kokemusta.

otteeseen sanoa, musta harjoittelu on sitä, ettei tarvitse ottaa vastuuta, vaan sitä, että on olemassa joku ylempi taso, joka vastaa. Lapsesta taas pitää olla vastuussa, oli se sitten ensimmäinen tai neljäs.

Aivan yhtä hyvin voi sitten sanoa, että harjoittelen tätä elämää, tai että harjoittelen työtäni.

Kyllä mä olen ihan riittävän hyvä vanhempi, vaikka olenkin sitä ensimmäistä kertaa. Joskus on jotain kysyttävää, ja onneksi mulla on sukulaisia, ystäviä ja se ihana neuvolan th, jotka tarvittaessa neuvovat. Yleensä terveen ja iloisen vauvan kanssa on aika selvät sävelet.

Musta vanhemmuus ei ole mitään salatiedettä, vaan se perustuu paljolti vaistoon. Ainakin näin terveen ja tyytyväisen vauvan kanssa.

Ap

Th on uransa huipulla ja kokee suunnatonta riemua kun pääsee kiusaamaan tuoreita vanhempia kokemuksen syvällä rintaäänellä. :D

sulla ja mulla taitaa olla aika erilaiset käsitykset harjoittelusta.

En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että mun pitäisi jotenkin nöyrtyä.

Ap

No, ymmärrät ehkä sitten, kun se aika tulee;-) Tai sitten et. Näitäkin on...

mitä tarkoitat sillä, että pitää nöyrtyä. Koska et varmaankaan kuvittele, että tietäisit jotain tavastani olla vanhempi tämän avauksen perusteella?

Mun mielestä siihen, että ollaan nöyriä elämän yllätyksellisyyden edessä ei kuulu se, että täysin kritiikittä niellään kaikki terveydenhoitajan sanomiset. Ja tämä avaus käsitteli nimenomaan terveydenhoitajaa ja hänen sanomisiaan.

Ap

Ehkä terkkarin ei olisi tarvinnut sanoa sitä noin suoraan, mutta ei minusta vanhemmankaan tarvitse olla noin tiukkapipoinen.

Mä en mitenkään suuttunut tai pahastunut mistään, totesinpa vain, että ihanaa, kun meidän oma th:mme ei takerru pikkuasioihin.

Ap

Mä en harjottele mitään vanhemmuutta lapseni kanssa. Mä OLEN sen äiti. Lapseni ei ole harjoituskappale. Enkä aio NÖYRTYÄ mihinkään. Sorry.

sanoa, että pari ensimmäistä vuotta uudella työpaikalla menee uuden työn harjoitteluun, vaikka olisikin kokenut ja valmistunut työntekijä. Eikä siinä ole mitään pahaa. Eikä siinä, että tuoreen perheenjäsenen kanssa joutuu harjoittelemaan asioita. En ymmärrä, miksi näet tuon noin negatiivisena. Ei kukaan sinua ole vähätellyt tai kritisoinut, ei kukaan edes kuvittele, että voisit olla kokenut vanhempi alle vuoden kokemuksella.



Eikä niitä valmiita vanhempia oikeasti ole, meidän kaikkien pitää harjoitella aina uusia juttuja, murkkujen kanssa, tai uudenlaisten vauvojen.

Ehkä terkkarin ei olisi tarvinnut sanoa sitä noin suoraan, mutta ei minusta vanhemmankaan tarvitse olla noin tiukkapipoinen.

Mä en mitenkään suuttunut tai pahastunut mistään, totesinpa vain, että ihanaa, kun meidän oma th:mme ei takerru pikkuasioihin. Ap

ajatuksesta, että sinulla olisi vielä jotain harjoiteltavaa.

Ehkä terkkarin ei olisi tarvinnut sanoa sitä noin suoraan, mutta ei minusta vanhemmankaan tarvitse olla noin tiukkapipoinen.

Mä en mitenkään suuttunut tai pahastunut mistään, totesinpa vain, että ihanaa, kun meidän oma th:mme ei takerru pikkuasioihin. Ap

Minä luulin, että pahastuit tuosta ajatuksesta, että sinulla olisi vielä jotain harjoiteltavaa.

Mä en pahastunut, enkä myöskään kuvittele olevani kaikkitietävä vanhempi. Mä vaan ihmettelen terveydenhoitajan asennetta vanhempia kohtaan. Olen myös huolissani siitä, miten tuommoinen lillikanvarsiin takertuminen syö neuvolan arvovaltaa ja tehtävää.

Ap

vaikka lapsi jo kaksi vuotta. Eikä hän ole mikäään harjoituskappale vaan harjoituksen väline. Vähän niinkuin lusikka on väline jolla opetellaan syömään.



Ja miksi harjoitteluun tarvitsisi olla joku ylempi taho, etkö ole kokaan itse päättänyt opetella itsenäisesti jotain taitoa, esim neuloa sukkaa tms. Sitä kun voi ihan itsenäisesti harjoitella ja vain itselleen vastuuta kantaen.



t. 7 tuhatta

Kuka muka senlapsen vanhempi on, ellemme me?



Vanhemmuus ja siihen sisältyvät asiat ovat tietysti asia erikseen. Siitä opitaan koko ajan lisää sitä mukaa kuin lapsi kasvaa. Mutta minäkin älähdän tuosta sanasta "harjoitella". Ei eka lapsi tosiaan ole mikään harjoittelukappale vaan lapsi, johon vanhemmat (jotka siis todellakin ovat vanhempia eivätkä mitään harjoittelijoita)tutustuvat ja reagoivat oman ja lapsen temperamentin mukaan erilaisiin haasteisiin.



Pitääkö lapseton neuvolan terkka itseään jotenkin valmiimpana vanhempana kuin minua, kahden lapsen äitiä? Vai onko hän vain valmiimpi vanhempi kuin yhden lapsen äiti? Vai ylipäätään valmiimpi vanhempi kuin yksikään äiti?



Lapset ovat yksilöitä ja erilaisia tilanteita tulee vastaan. Se on elämää. Ihan samalla tavalla teemme työtämmekin. Esim.olen opettaja ja oppilasaines on vuosittain erilaista. En silti koe harjoittelevani opettajana, vaikka uusia asioita opin päivittäin. Olen valmis opettaja, mutta ammatistani opin uutta joka päivä. Olen myös valmis ihminen enkä mikään harjoittelukappale, ja ihmisenä olemisestakin opin uutta. Huimaa!



10 lapsen äiti ei ole valmiimpi vanhempi kuin minä enkä minä kahden lapsen äitinä ole valmiimpi vanhempi kuin ap. Ap on täysin suvereenisti oman lapsensa vanhempi, ja th käytti typerää ilmaisua.



T. Ohis

Emme ole täydellisiä, vaan teemme virheitä, joista kyllä opimme, mutta kun elämäntilanteet tulevat sitten taas eteen vähän erilaisina.



Olen opettaja ja työskentelen murkkuikäisten parissa, ja kyllä joidenkin vanhemmille olisi ollut hyväksi, etteivät olisi kuvitelleet olevansa oman lapsensa asiantuntijoita. Aika ikäviä lapsi ja vanhempi -suhteita siellä taustalla on.



Kahden lapsen äiti. Elämän harjoittelija.

Minäkään en ymmärrä sitä, jos lapsella on kaikki hyvin, miksi pitää viisastella tavallisille ihmisille. On ihan eri juttu, jos edessä on vanhemmat, jotka eivät tajua miten lapsesta pidetään huolta. Kuulostat järkevältä ihmiseltä, etkä ole varmasti ansainnut vähättelyä. Yritä unohtaa väsynyt th ja nauti kesästä!

Meillä oli lastenneuvolan terkka lomalla ja naapurikunnasta toinen terveydenhoitaja tuuraamassa. Ihan mukavan oloinen ihminen, mutta herran jestas millainen tapa suhtautua! Jäi jankuttamaan jostain ihan naurettavista pikkuasioista, koska toki neuvolan terveydenhoitaja tietää paremmin lapsemme tarpeet kui me vanhemmat. Särähti korvaan myös se, että koska olemme ensimmäisen lapsen vanhempia, me HARJOITTELEMME vanhemmuutta.

Minusta tuommoinen lillukanvarsiin tarttuminen vesittää neuvolan arvokasta tehtävää. Onneksi seuraavalla kerralla on taas oma tuttu terkka!

Vai väitätkö tosiaan että tiedät kaiken vanhemmuudesta kun sinulla on ensimmäinen lapsi (joka ilmeisesti vielä vauva)?

Minäkin harjoittelen vielä, vaikka 4 lasta joista 2 jo pian aikuisia ; )

Jotenkin aina teidän esikoisen vanhempien kanssa saa olla niin tarkkana mitä uskaltaa suustaan päästää (olen toki itse ollut ihan samanlainen).

Neuvoa teitä ei ainakaan saa vahingossakaan...

mulla on oikeus kunnioittavaan kohteluun. Ja ennen kaikkea terkan kannattaisi miettiä, millaiset asiat hänen työssään oikeasti ovat tärkeitä.



Ei tämä käynti nyt mitenkään hetkauttanut minun tai perheemme elämää suuntaan tai toiseen, mutta käy kyllä sääliksi niitä perheitä, joilla neuvola ei ole samalla tavalla tuki kuin minulle, vaan taho, joka kyttää.



Neljän lapsen äidille sen verran, että en käsittääkseni maininnut missään viestissäni, että tietäisin vanhemmuudesta kaiken. Mä otan kyllä mielelläni vastaan neuvoja sellaisissa asioissa, joissa ne ovat tarpeen.



Ap

Onko vauvasi vielä pieni? Hormonihuuruja?

Kun saat kokemusta ja itsevarmuutta niin et jaksa enää korvaasi lotkauttaa jonkun kommenteista.

Itselläni on kolme lasta ja kyllä voin sanoa, että harjoittelua tämä kasvatus on alusta loppuun. Kun katsoo ajasta taakse päin niin huomaa, että moni asia olisi voitu tehdä toisin.



Eipä tule turhasta se sanonta mitä monet sanovat, että vasta kolmannesta lapsesta osaa kunnolla nauttia. Itsekin olen aina ollut rento äiti ja nauttinut lapsista mutta kyllä se itsevarmuus vain kasvaa kokemuksen myötä.

Mä en mitenkään suuttunut tai loukkaantunut, korkeintaan mua ärsytti terkan asenne. Mä luulen, että sä oot ymmärtänyt mun avauksen ihan väärin, tai sitten sulla itselläs on nyt jotenkin semmoinen olo, että on kiva torailla jonkun kanssa.



Tässä ei ole kyse mun itseluottamuksen puutteesta vanhempana, vaan oikeastaan ihan päinvastaisesta asiasta: siitä, että kritisoin terveydenhoitajan turhia neuvoja.



En tiedä, mistä olet saanut tuon käsityksen, että en nauttisi lapsestani. Varmasti monia asioita voi tehdä toisin, huonommin tai paremmin, aivan sama. Pääasia, että tällä hetkellä olen tyytyväinen tapaani olla äiti.



Ap

ap:n pointin. Ylipäänsä neuvolan asenne äitejä kohtaan on muuttunut jotenkin epäluuloiseksi, ja kuvitellaan ettei nainen osaa olla äiti ja puoliso jos hänelle ei joka kerta anneta läjää esitteitä miten vauvaa pitäisi hoitaa, mitä ruokaa ihmisen noin yleensä ottaen pitäisi syödä ja miten huomioida oma mies (=muistaa antaa). Miten ihmeessä äidit esimerkiksi 80-luvulla on saaneet pidettyä sen lapsensa edes hengissä, kun ei heidän koko elämäänsä ole ensin kokonaisvaltaisesti kartoitettu kaikenlaisilla kyselylomakkeilla, ja sitten keskusteltu siitä kerran kuussa?

ap:n pointin. Ylipäänsä neuvolan asenne äitejä kohtaan on muuttunut jotenkin epäluuloiseksi, ja kuvitellaan ettei nainen osaa olla äiti ja puoliso jos hänelle ei joka kerta anneta läjää esitteitä miten vauvaa pitäisi hoitaa, mitä ruokaa ihmisen noin yleensä ottaen pitäisi syödä ja miten huomioida oma mies (=muistaa antaa). Miten ihmeessä äidit esimerkiksi 80-luvulla on saaneet pidettyä sen lapsensa edes hengissä, kun ei heidän koko elämäänsä ole ensin kokonaisvaltaisesti kartoitettu kaikenlaisilla kyselylomakkeilla, ja sitten keskusteltu siitä kerran kuussa?

jotkut tarvitseekin oikeasti opastusta ihan perustaidoissa, mutta me ei kuuluta siihen joukkoon. Oma th:ni ymmärtääkin tämän, ja myös sen, että eri perheissä on erilaisia toimintatapoja.

Mä oon ollut havaitsevinani tällä palstalla, että monet kokevat neuvolan just tällaisena kuin itse tänään koin. Sen takia tein tämän aloituksen.

Nyt meen tekemään ruokaa!

Ap

ne varmaan tuntuu tylsiltä, mutta puheessa äiti voi sanoa kaikkeen, että asiat on Ok, mutta kyselylomakkeesta voi nähdä, että nyt pitää kiinnittää äidin jaksamiseen huomiota.



Se on vain niin, että ikinä emme saa tietää, kuinka monta kauhurtarinaa on jäänyt lööpeistä pois, koska neuvola on osannut kysyä ja äiti on osannut kertoa ajoissa, että kaikki ei ole nyt hyvin.



Mullakin on kokemusta maailman urpoimmasta tädistä, joten tiedän, että niitä on myös joka lähtöön. Mutta niille lomakkeille on kyllä tilauksensa, vaikkei ne täydellisiä olekaan. jos on urpo täti, niin niihin voi olla esim. helpompi vastata. Ja saada sitä kaipaamansa apua.