Mua niiiiin kaduttaa omakotitalon ostaminen! Sisältää avautumisen...
Ostettiin miehen kanssa pari vuotta sitten talo. Ja nyt kaduttaa... haluaisin myydä tämän ja vaihtaa takaisin rivitaloon. Mies ei halua myydä, hän viihtyy hyvin tässä. Mä näen vain hukkaan valuvat eurot ja loputtoman "to do" -listan.
Taloa pitää koko ajan huoltaa. Meidän talo ei ole mikään hirmu vanha, mutta silti lista on loputon; maalausta, terassin ja portaiden käsittelyä, sokkelin kunnostamista - puhumattakaan pihasta. Siellä saisi olla kyykkimässä ja rapsuttamassa koko ajan.
Ja entäs talvi? Jos on satanut lunta, nouset aamulla tuntia ennen töihin lähtöä kolaamaan, että saat auton ulos tallista ja tielle. Rivitalossa sai samaan aikaan juoda aamukahvia ja katsoa ikkunasta, kun ammattimies teki hommat koneella.
Ja sitten se raha. Talo nielee ihan hirveästi rahaa. Jos joku väittää, että samalla rahalla asuu omakotitaloa ja osaketta, niin on kyllä meidän kokemusten mukaan ihan väärässä. Talossa on ihan järjettömän kallis kotivakuutus verrattuna osakkeeseen. Lisäksi rahat menee lämmitykseen, jätehuoltoon, tontin vuokraan, kiinteistöveroon jne. Osakkeessa tuon kaiken sai hoidettua vastikkeella, joka oli huomattavasti huokeampaa.
Tätä menoa jatketaan 20 vuotta, kunnes lapset muuttaa pois ja huoamataan, että talo on liian iso meille kahdelle. Sitten vaihdetaan pienempään rivariin. Ja mietitään, että onpas ihanan helppoa ja huoletonta asumista.
Mä en suostu antamaan periksi. Pitää vissiin vain jatkaa miehen taivuttelua ja toivoa, että sekin tajuaa, mikä virhe me on tehty.
Kommentit (307)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 10:28"]Me asutaan nyt rivarissa ja muutetaan omakotitaloon. Se on totta, että asuminen rivarissa on helppoa. Mutta me ei haluta helppoa, vaan halutaan tekemistä. Meidänkin rivarissa olisi paljon mitä taloyhtiön tulisi korjata, mutta kaikessa säästetään vaikka pitkällä aikavälillä korjaamattomat työt kasaantuvat ja joskus tulee sitten kertapaukku. Me ei haluta olla osana taloyhtiötä jossa ei ymmärretä huoltotoimenpiteiden tärkeyttä, eikä sitä että jokainen asukas vuorollaan tulee käännyttää ymmärtämämään miksi jokin toimenpide tulee tehdä. Rivarissa asuminen on siis helppoa, jos ei halua ajatella mitään asioita itse vaan olettaa että joku muu hoitaa ja itse maksaa vaan osansa laskusta. Rivarissa asuminen on helppoa, jos ei halua miettiä kattojen korjauksia tai ulkoverhoilun maailailua, riittää että ilmaantuu taloyhtiön kokoukseen äänestämään jos sitäkään.
Me itse vaan nimenomaan halutaan itse tehdä töitä, suunnitella ja toteuttaa ja vaikuttaa rakennusmateriaaliin ja urakoitsijan valintaan yms. Osakkaana rivarissa olet koko ajan toisten vietävissä, ja usein uuden osakkaan rooli on seurata sivusta kun taloyhtiön jäärät päättävät mielivaltaisesti asioita "koska näin on tehty ennenkin".
Minä luulen siis, että on paljon ihmisiä jotka haluavat elämältään sitä että töiden jälkeen voi istahtaa sohvalle. Minä taas haluan kolata pihaa, puuhata kasvimaalla ja kierrellä tontilla tsekkailemassa paikkoja, korjata vinksallaan olevia paikkoja.. touhuta ylipäätään. Tuntuu nytkin hullulta istua illat sohvalla kun ei ole muuta tekemistä töiden päälle, pitäisi aloittaa joku harrastus. Nyt aloitetaan, nimittäin omakotialon kunnostus. :D
[/quote]
Äh, nää on just näitä ketkä ei vielä siel omakotitalossa asu. Muistathan tulla muutaman vuoden kuluttua kertoo kuulumisia. :D
Omakotitalo on usein yli 100m2 - samankokoisen kerrostaloasunnon vastike voi olla
helposti 500 euroa - kesät talvet.
Ei omakotiasuminen maksa niin paljon ollenkaan, ja myös kerrostalossa/rivarissa on ne mahdolliset remontit aina joskus edessä.
Totuus on että esim kerrostalon putkiremppa maksaa neliöhinnoiltaan moninkertaisesti
ok-taloon verrattuna(jopa 10x enemmän) ja aikataulua et milloinkaan pysty itse mistään määräämään.
Omakotiasumista ei voita mikään ;)
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
koko ajan on pakko kuoputtaa?i.
Teistä en tiedä mut meidän pohalta ei ruohot leikkaanu eikä lehdet haravoidu itsestään. Jotain niille vähille pusikoillekin pitää tehdä tai tulee julkisivulautakunta valittamaan. Ja korjailla aitoja, maalata vajaa, asentaa pihavaloja ym. Koko ajan jotain.
Voihan sitä taloa ostaessa arvioida sen työmäärän. Me rakennettiin itse ja tobntti valittiin siten, että se on pelkää kalliota, ei siis ruohon leikkaamista. Istutukset ovat laatikoissa, ja lumitöitä on n.5metrin matka auton leveydeltä.
Usein ajamme ne lumet vain lyttyyn.
Tehtiin kerralla niin hyvin, ettei tarvitse koko aikaa korjata.
Nämä asiat ovat ihan omia valintoja.
Rakennutimme juuri omakotitalon.. Kyllä tässä on niin halpaa ja helppoa asua ettei missään.
650neliön tontti uudella alueella joten puustot eivät vallanneet eli ei haravoimista. Kolaamista 5m x 3m tallista tai katoksesta tielle, tänä talvena kerkesin kerran kolaamaan. Maalämpö,aurinkokennot ja oma tontti, asuin kustannukset vuodessa noin 1000e luokkaa..
voi tätä uusavuttomuuden määrää.
Laiskoja ja saamattomia pleikkaria vain pelaavat
En jaksanut lukea tätä ja varmasti joku muukin on tämän jo sanonut. Kerrostalossa joku muu hoitaa ne asiat jotka joudut omakotitalossa tekemään itse. (huoltoyhtiö) Tuli monelle kaupunkilaiselle yllätyksenä kun 2000-luvulla muutettiin innolla omakotitaloihin.
Hei !
Kuleppa totuus, maksat kaikekesta tuosta lystistä asut vaikka minälaisessa kojussa ,muodossa tai toisessa.
Se on totuus että, omassa maksaa omasta ja toisen kojussa maksat toisen omistamasta näin se vaan on.
Ilmaiseksi ei saa mitään muuta rupia takamukseen ja herppeksen huuleen .
Meillä omakotitaloa ja pihaa hoitaa huoltoyhtiö, jonka kanssa meillä on sopimus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä omakotitaloa ja pihaa hoitaa huoltoyhtiö, jonka kanssa meillä on sopimus.
Mitä tuollainen maksaa ja mitä sisältää? Ihan vaan mielenkiinnosta.
Itse olen jaksanut vielä ajaa kesällä nurmet ja kolata talvella lumet. Ei ole oikeastaan yhtään mitään tällaiselle hyväkuntoiselle uroksolle.
Omakotialon ylläpito ja käyttö maksaa nyt 15 vuotta vanhassa talossa keskimäärin noin 400€/kk ja meillä on se parjattu sikakallis sähkölämmitys. Tosin mitään suurempia remontteja ei ole tarvinnut tehdä eikä ihan lähivuosiin vielä tarvi tehdä. Talo pitäisi kohta puoliin maalata ulkoa, mutta se nyt ei kovin montaa satasta maksa.
Me muutimme omakotitalosta pois, koska ei aikaa jäänyt muuhun kuin talon pitoon. Nyt asumme tilavassa rivarissa kaupungissa. Piha on iso ja ympäristö maaseutumaista, mutta hyvät kulkuyhteydet ja lyhyet matkat vaikka pyörällä mennä töihin. Nautin tästä paljon.
Ainoa, mikä haittaa, on typerät naapurit. Suurin osa on onneksi ok, mutta mulla menee heti hermot kitisijöihin tai sellaisiin, jotka valittavat talon normaalista ylläpidosta.
Muutettiin reilu vuosi sitten kerrostalosta maalle omakotitaloon. Eilen piti käydä asioilla kaupungissa, mutta halusin sieltä vain äkkiä pois omaan rauhaan! Miten rakastankaan luontoa ja omaa pihaa ja rauhaa. Totta on, että työtä riittää, mutta minä pidän puutarhan kuopsuttelusta ja lumitöistä. Oma piha on oma kuntosali. Koskaan aikuisiällä en ole viettänyt näin paljon aikaa ulkona kuin nykyään!
Hei, meillä lapset ja mies osallistuvat kaikki talon hoitoon. Kivaa tekemistä yhdessä. To do lista on ihan itsestä kiinni, kuinka painajaisen siitä tekee. Ei kaiken tarvitse olla ihan justiinsa, riittää että pitää huolen asioista. Lapset oppivat elämään ja selkeästi nauttivat omasta pihasta. Silti ehditään tekemään niitä "kaupunki" juttujakin, mihin ei itse tarvitse panostaa. Vietämme mielestäni laatuelämää perheen kesken. Jos ei mitään halua tehdä eikä itse viitsi panostaa, niin kerrostalo asuminen on juuri heille. On vain aika vaikea yhdistelmä saada "maalaiselämän virikkeet" ja silti elää "kaupungin" iloissa. Mitä kustannuksiin tulee, niin kyllä jokainen ymmärtää, että ei omaa rauhaa ja maata saa ilmaiseksi. Ja onhan ne olleet tiedossa jo taloa ostettaessa. Se kun kuuluu myyntiin selvittää niitä ostajalle.
Ostaisinko talon yksityiseltä ihmiseltä. Kyllä ja ostin. Ei mitään ongelmaa. Sujui itse asiassa paremmin kuin ystäväni kaupat, jossa välittäjä vain sotki asioita ja olennaisia talonhoidon neuvoja ei osattu antaa tai neuvoa/kertoa. Mielestäni oli turvallista ostaa omistajalta, saimme paljon arvokasta tietoa talostamme. Nautimme koko perhe tästä asumisesta, rauhallisesta mutta kuitenkin palveluiden lähellä. Ulkoilemme paljon yhdessä, meillä on pieni kasvimaa, kaunis kukkapuutarha ja ihana omakotitalo. Ja lumenluonti aamuvarhaisella on mitä parasta kuntoilua. Hyvä, että vaihtoehtoja on kaikille. Meille tämä on loisto vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea tätä ja varmasti joku muukin on tämän jo sanonut. Kerrostalossa joku muu hoitaa ne asiat jotka joudut omakotitalossa tekemään itse. (huoltoyhtiö) Tuli monelle kaupunkilaiselle yllätyksenä kun 2000-luvulla muutettiin innolla omakotitaloihin.
Miten voi tulla yllätyksenä ? Eikös se ole ihan perus juttu. Kenen ajattelit hoitavan sinun oman talon asiat? Kivaa on omistaa, mutta mitään ei viitsittäisi tehdä. Aktiivinen elämä perheen kanssa on enemmän kuin sata sirkus/eläintarhan keikkaa tai kahviloissa istumista.
Ollaan luovuttu sekä omakotitalosta että kesämökistä. Olen todella tyytyväinen, kun työleirit ovat taaksejäänyttä elämää. Nuorempana jaksoi, nyt ei enää. Lumityöt eivät rasittaneet, mutta kaikenlainen muu kyllä. Kaiken lisäksi taloa lämmitettiin sähköllä. Tyhmyyttämme mentiin ostamaan moinen ja kiesus niitä sähkölaskuja!
Totuus on se, että myyntihinta esim. asunnosta ei vastannut asuntolainaa+korkoja+remonttikuluja.
Mutta jokainen tavallaan.
Me on asuttu ok-talossa 10 vuotta. Viimein oon saanut miehen pään käännettyä ymmärtämään miten paljon mukavampaa ja meidän näköistä elämä olis kerrostalossa. En halua edes rivitaloon. Nyt on suunnitelmana tehdä fiksailut loppuun ens kesään mennessä ja myydä koko roska pois. Hyvä puoli on se että meillä on mahdollisuus saada ihan kivasti tästä voittoa.
Alun perin suostuin ok-taloon koska mies niin sitä halusi. Luulin että hän on myös intona pihatöistä ja lumitöistä ja talon laittelusta, mutta eipä se niin ihanaa ollutkaan. Aika aikaa kutakin, vuoden päästä asutaan helposti kerrostalossa ja on helppo jättää koti mm. matkojen ajaksi, lähteä talviaamuina auratulta pihalta töihin ja tulla reissusta kesällä eikä kasvanut nurmi odota. Jeeeeeee!!!!
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ostaisi omakotitaloa. Arvo vain tippuu, ja jatkuva työleiri vie hermot.
Miten niin tippuu? Rakensimme talon markka-aikana ja tuli maksamaan n 250 000 mk ja tontti maksoi 30 000mk. Pääkaupunkiseudulla j nyt täsät on myyty reilulla 300 000 eurolla vastaavanlaisia taloja.
Selitätkö arvon tippumisen?
Muutitteko Keski-Pohjanmaalta etelään?
Kyllähän siitä ok-talosta työtä on, ei se sovi, jos on peukalo keskellä kämmentä ja kovin kiireinen elämä, ja jos et tykkää puuhata koko ajan jotain.
Ja tulee rivareissakin eteen sellaiset kuin remontit, vaikka niitä ei itse tarvitsisi tehdä, mutta kyllä niihin rahaa menee. Ja varsinkin, jos rakennus on tehty päin persettä ja olet jo huoneiston haltijan kirjoissa. Rivaritkaan ei ole home- ja kosteusvauriovapaita, on tullut huomattua, kun etsittiin kotia. Eikä rivari välttämättä ole toimiva vaihtoehto, jos elämäntilanne on sellainen.
Meillä oli ongelma se, että tarvitsemme oman 24 h auki olevan kuntosalin harrastusten takia, ja minulla on tarvetta työhuoneelle. Ja vierashuonekin tarvitaan, miehen sukulaisten vierailuille. Ei viitsi vanhoja ihmisiä lattialle laittaa tai häätää lapsia huoneistaan.
Mies halusi viisi vuotta sitten ok-taloon, mun vaihtoehto oli rivari tai paritalo. Laitoin ehdoksi, että talon pitää olla yhdessä tasossa, kuntotutkimus rakenteista tehdään ja sijainti mieluummin hiekkatontilla, ei jatkuvaa maalausta, ja pihatien pitää olla lyhyt että on helppo luoda (mulla selkävika), ja lumien pitää mahtua tontille. Laitoin lisäehdoksi, että mökki myydään, koska kahta taloa on jo raskasta hoitaa. Katseltuamme pitkään sekä rivareita että paritaloja, ja totesin että paritalossa on paha riidellä korjauksista, ja rivarissa harvoin neliötä enemmän huoneita, päädyin sitten siihen, että me todella tarvitaan melko iso asunto ja autotallin sisältävä tontti, ja sitä ei rivareista kovin usein löydy. Ostettiin sitten iso 80-luvun laajennettu tiilitalo kuntotutkimuksen jälkeen. Sekä sähköt että putket on nyt tehty, ja katto uusittu ja talo on terve. Vielä pitää tehdä pintaremppaa 80-luvun asuisissa oleskelutiloissa, mutta maalaus ja tapetointi on pikkujuttu mulle.
(Ei me sitä mökkiä sitten kuitenkaan myyty, vaan vanhuudenpäiviä ajatellen purettiin se 50-luvun jatkuva projekti eli vaarintölli kuukausi sitten, ja siihen nousee ensi kesänä uusi hirsimökki.)
Mutta eihän tämä ilmaista ole. Talo kuluu siinä missä autokin.
Koko lapsuuteni (19v) ok-talossa asuneena olen erittäin tyytyväinen kerrostaloasumiseen. Rivari olisi ehkä ihanne, koska lapsi voisi ulkoilla pihalla omatoimisesti. Puistoon tms lähteminen on aina oma riesansa. Olisi myös mukavaa voida nauttia aamukahvia terassilla, parveke ei aja samaa asiaa.
Ok-talon pihatyöt, takan lämmitys ja muut hommat eivät kiinnosta yhtään. Kerrostalossa on ihanan huoletonta ja itse pidän siitä, että asutaan lähellä kaikkea ja ympärillä on ihmisiä. Omakotitalossa olin aina peloissani iltaisin, vaikka naapuri olikin vieressä eikä asuttu missään metsän keskellä. Silti se yksinäisyys oli ahdistavaa. On myös vapauttavaa vääntää pattereista lämpöä eikä alkaa talviaamuna lämmittää saman tien takkaa.
Ennen tätä kerrostaloa asuttiin puolisen vuotta 100v vanhassa omakotitalossa, joka lämpesi kahdella uunilla ja parilla pienellä patterilla. Helvetillinen homma kantaa puita sisään ja lämmittää taloa. Sitten se pihan kolaaminen jne...
Ei ole kyllä kylppärin laatoituksen uusiminen ihan yhden viikonlopun homma ja miten ihmeessä voi olla noin pieni kiinteistövero ?
Vanha ketju, mutta meille nyt ajankohtainen. Muutto rivarista vanhaan omakotitaloon tulossa. Toivon, että asumismuoto sopii meille, eikä tule ap.n kaltaista katumusta jälkikäteen. Emme omista mökkiä ja sellaisestakin olemme haaveilleet vuosia. Appivanhempien mökillä kun olemme, teemme jatkuvasti hommia, nyt saamme oman mökin korvikkeen, pihan ja tekemistä, teinejä ei tarvitse raahata viikonloppuisin maalle (jos saisikaan), koti ei jää nuorison vastuulle, ei tarvitse pakata ja purkaa autoa, eikä varsinkaan istua autoöetkassa perjantai-iltaisin. Ja kun kaipaa veden äärelle, on aika kyläillä anoppilassa:)