Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä imettämiseen kaivataan!
09.06.2012 |
Laskettuaika on ensi viikolla ja imettämisen epäonnistuminen tälläkin kertaa pelottaa. Toinen lapsi siis tulossa ja esikoisen kohdalla imettäminen loppui ennen kuin kunnolla alkoikaan. Nyt haluaisin imettää ja stressaan imettämistä jo etukäteen. Tiedän, että stressistä ei ole ainakaan mitään hyötyä, joten haluaisin suunnitella asian hyvin, jotta sitten voisin heittäytyä tilanteeseen paremmin.
Esikoisen kohdalla kävi näin:
Poika roikkui kiinni tississä ensimmäiset kaksi vuorokautta lähes koko ajan, ja rinnan päät menivätkin molemmat ihan verille. Lisäksi poika oli pieni ja nännini isot, joten vauva ei mielestäni saanut hyvää otetta rinnasta, vaikka kätilöt sanoivatkin otteen olevan ihan hyvä. Siinä vaiheessa kokeilin rintakumia, muttei poika imenyt sen kanssa ollenkaan, joten annoimme lapselle pullosta lisämaitoa jo sairaalassa. Kotiin päästyämme vauva kieltäytyi rinnasta jo kokonaan. Sain pumppaamalla herumaan tavittavan määrään maitoa, jonka annoimme sitten pullosta. Ajattelin, että opettelemme imemään rintaa sitten, kun rinnat ovat vähän parantuneet, eikä imettäminen ole enää ihan niin kivuliasta. Ajatuskin imettämisestä sai minut jäykistymään, kun ajattelin edessä olevaa kipua ja ajattelin vauvankin vaistoavan sen. Kyyneleet valuivat meillä molemmilla jo imetysyritysten ensimmäisillä sekunneilla. Poikamme joutui kuitenkin takaisin sairaalaan reilun viikon ikäisenä ja sai nenämahaletkun. Huoli lapsen henkiin jäämisestä sai maidontulon lakkaamaan kokonaan, ja kun poika kuukauden iässä oli taas kunnossa, ei herumista saatu enää käynnistettyä lääkkeilläkään.
Pojan isä on ollut kuulemma samanlainen tissitakiainen, joten pelkään, että tämän toisenkin kanssa kaikki lähtee menemään samalla lailla kieroon. Tuttina olo pelottaa, ettei rinnat pääsoso niin huonoon kuntoon kuin viimeksi. Toisaalta tutin antaminen huolettaa, kun sen sanotaan vaikeuttavan imemään oppimista.
Olen menossa synnyttämään isoon yliopistolliseen sairaalaan, jonka imeysohjauksesta en ole kuullut paljoakaan hyvää. Lehtien mukaan tarjolla taitaa olla käytäväpaikkoja ruuhkan takia, joten odotukset eivät ole korkealla. Kertokaa te vinkkinne! Kiitos!
Kommentit (27)
ennen kuin ne tottuvat rasitukseen. Käytin ekoina viikkoina Lansinoh-lampaanrasvavoidetta nänneille (apteekista), se oli aivan ykköstuote mun imetyksen onnistumiselle. Ja söin Panadolia maksimiannoksilla, jotta imetys sattuisi vähemmän. Se sattui silti ihan h-sti, niin että kyynelet tuli silmistä, ekojen minuuttien ajan. Sitten särky vaimeni mutta tuntui koko ajan imetyksen ajan, vaikka imuote oli ihan priima. Liikaa ei voi imettää ekojen viikkojen aikana, on normaalia, että vauva on tissitakiainen eikä muualla olisikaan kuin nännissä kiinni. Mun neuvo on siis, että koita särkylääkkeiden ja voiteen avulla sinnitellä ne ekat viikot ja imetä mahdollisimman paljon, sitten se kyllä helpottaa.
Minäkin luulin aiemmin, että imetyksen alkaessa nännit väistämättä kipeytyvät. Mutta kuopuksen kohdallapa näin ei käynytkään, vaikka hän viettikin ensimmäiset päivänsä suurimmaksi osaksi rinnalla. Hänellä on ilmeisesti ollut niin hyvä imuote, ettei piktäkestoinenkaan imetys ole aiheuttanut vahinkoa. Sen sijaan vanhemmilla vauvoilla, joiden imetys sai alkuun nännit verillä, imuote ei kai ole alkuun ollutkaan ihan täydellinen, vaikka minä ja otteen tarkistaneet kätilöt olemme niin luulleetkin. Ei siis kannata tyytyä kipuun imetyksen ensi päivinä, sen ei tarvitse kuulua asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoli tuntia per rinta oli ohje naikkarilla kun sain esikoisen.
Kylmät kaalinlehdet hoitavat rintoja. Naikkarilla niitä on osastolla jaossa.
Seuraa nieleekö vauva. Kun lopettaa nielemisen, niin alkaa tuttina olo. Imun saa hyvin katki, kun laittaa pikkurillin vauvan suuhun.
Pulloruokinta ei häiritse kaikkien vauvojen imetystä. Mulla on kaksi imetettyä lasta, ja nyt kaksoset jotka saavat rintamaitoa niin paljon kuin riittää ja pullosta lisää. Tyttökaksonen saa noin puolet korviketta ja poikakaksonen enemmän kuin puolet, ja molemmat osaavat syödä sekä rinnasta että pullosta hyvin. Pulloina anti-colic-pullot, tavallisilla saa heittää vesilintua. Anti-coliceissa on hyvä tuttipää eikä mene vauvan vatsaan niin ilmaa kuin tavallisilla tuttipulloilla. Kaksoset nyt nelikuisia, ja imetän niin pitkään kuin maitoa riittää. Vanhempia lapsia imetin yli vuoden. Eli tällä kokemuksella: osittainen pulloruokinta ei häiritse kaikkia vauvoja.
Minä olen imettänyt kaksi lasta, molempia 13 kk. Eli hiukan on kokemusta, vaikkei enempää lapsia olekaan.
Itse aloitin voitelemaan rinnanpäitä Bepanthen -salvalla jo joitakin viikkoja ennen synnytystä. Bepanthenit myös laitokselle mukaan. Sitä ei tarvitse puhdistaa rinnasta ennen imetystä. Ja joka ikisen imetyksen jälkeen Bepanthenia rintoihin.
Heti synnytyksen jälkeen tietysti imetin salissa niin kauan kuin vauva halusi, ja sen jälkeen sairaalassa kolmen tunnin välein yötä päivää. Tietysti välissäkin, jos vauva halusi, mutta minimi tuo kolme tuntia. Ei minulta kummallakaan kerralla maitoa kunnolla alkanut tulla ennen kuin kolme vrk synnytyksestä, mutta siltikin vain imetin, sillä se vaikuttaa maidon nousuun sekä vauvan imuhaluihin.
Kotona sama juttu, eli parit alkuviikot vähintään kolmen tunnin välein imetys. Vähän myöhemmin sitten voi imettää lapsentahtisesti, kun maitoa varmasti tulee kunnolla.
Joskus muistaakseni oli rinnanpäät kipeänä, mutta sitkeästi imetin vain. Rinnat kyllä "vahvistuivat" ajan myötä. Ensimmäisen lapsen kohdalla sain myös rintatulehduksen, mutta siihenkin parasta on imettäminen (ja antibiootit, kun kuumeen lykkäsi...)
Kaikki vauvat ovat joskus "tissitakiaisia" sillä vavoilla on tiheän imun kaudet, jotka ennakoivat kasvupyrähdyksiä ja ruuan tarpeen lisääntymistä. Silloin he "tilaavat" lisää maitoa roikkumalla tissillä ns. koko ajan. Silloin vain pötkötellään muutama päivä ja imetetään :) Niitä tulee eri kausina, ja se kuuluu asiaan.
En minä ainakaan ole tutiksi joutunut, nälkäänsä ovat syöneet. Kumpikin vieroitti itse itsensä juuri samassa iässä, eli 13kk vanhana. Ilmeisesti tavalliseen maitoon siirtyminen korvasi äidinmaidon tarpeen, ja läheisyyttä meiltä on saanut aina kummaltakin vanhemmalta yllin kyllin. Ilmeisesti siitä syystä "turhalle" tissillä roikkumiselle ei ollut tarvetta.
Minä olen imettänyt kaksi lasta, molempia 13 kk. Eli hiukan on kokemusta, vaikkei enempää lapsia olekaan.
Itse aloitin voitelemaan rinnanpäitä Bepanthen -salvalla jo joitakin viikkoja ennen synnytystä. Bepanthenit myös laitokselle mukaan. Sitä ei tarvitse puhdistaa rinnasta ennen imetystä. Ja joka ikisen imetyksen jälkeen Bepanthenia rintoihin.
Heti synnytyksen jälkeen tietysti imetin salissa niin kauan kuin vauva halusi, ja sen jälkeen sairaalassa kolmen tunnin välein yötä päivää. Tietysti välissäkin, jos vauva halusi, mutta minimi tuo kolme tuntia. Ei minulta kummallakaan kerralla maitoa kunnolla alkanut tulla ennen kuin kolme vrk synnytyksestä, mutta siltikin vain imetin, sillä se vaikuttaa maidon nousuun sekä vauvan imuhaluihin.
Kotona sama juttu, eli parit alkuviikot vähintään kolmen tunnin välein imetys. Vähän myöhemmin sitten voi imettää lapsentahtisesti, kun maitoa varmasti tulee kunnolla.
Joskus muistaakseni oli rinnanpäät kipeänä, mutta sitkeästi imetin vain. Rinnat kyllä "vahvistuivat" ajan myötä. Ensimmäisen lapsen kohdalla sain myös rintatulehduksen, mutta siihenkin parasta on imettäminen (ja antibiootit, kun kuumeen lykkäsi...)
Kaikki vauvat ovat joskus "tissitakiaisia" sillä vavoilla on tiheän imun kaudet, jotka ennakoivat kasvupyrähdyksiä ja ruuan tarpeen lisääntymistä. Silloin he "tilaavat" lisää maitoa roikkumalla tissillä ns. koko ajan. Silloin vain pötkötellään muutama päivä ja imetetään :) Niitä tulee eri kausina, ja se kuuluu asiaan.
En minä ainakaan ole tutiksi joutunut, nälkäänsä ovat syöneet. Kumpikin vieroitti itse itsensä juuri samassa iässä, eli 13kk vanhana. Ilmeisesti tavalliseen maitoon siirtyminen korvasi äidinmaidon tarpeen, ja läheisyyttä meiltä on saanut aina kummaltakin vanhemmalta yllin kyllin. Ilmeisesti siitä syystä "turhalle" tissillä roikkumiselle ei ollut tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Halusin imettää omassa rauhassa. Niinpä tein kanssa niin, että vetäydyin rauhalliseen paikkaan, missä ei ole suorituspaineita.
- Minulla on matalat nännit, isot rinnat ja lyhyt selkä, joten perinteisimmät imetysasennot eivät sopineet. Etsin minulle parhaiten sopivat imetysasennot, jossa voi olla rennosti ja rinta pääsee hyvin tyhjenemään. Isot tyynyt auttoivat tässä paljon.
- Ylenmääräisestä stressaamisesta pääsin, kun varasin kivaa lukemista imetysten ajaksi. Huomio kiinnittyi siihen eikä pähkimiseen, heruuko vaiko eikö. Tämä oli minulle ehkä kaikkein tärkein keksintö.
- Kehitin itselleni rennon rauhallisen mielenmaiseman, johon keskityin aina kun alkoi hermostuttaa. Lämmin rantakallio lempijärveni rannalla, aurinko paistaa, linnut laulaa, perhonen lepattelee...
- Pitää huolehtia siitä, että syö, juo ja nukkuu riittävästi ja saa liikuntaa päivittäin.
- Minullakin oli rinnanpäät vereslihalla muutaman viikon synnytyksen jälkeen. Joka kerran imetyksen aloitus sattui kuin olisi talikolla törkännyt... Annoin rinnoille paljon ilmakylpyjä, käytin bepanthenia, myöhemmin selvisin maitotippojen levittämisellä ja kuivahtamisella.
- Sain synnäriltä keskimmäisen lapsen synnyttyä nenäsuihketta, joka edisti herumista. Se antoi minulle luottamuksen siihen, että maitoa kyllä tulee.
- Esikoiseni poltti päreensä lähes välittömästi hörpättyään etumaidot ja huomattuaan, ettei heruminen alkanut heti. Kun lapsi on kärsimätön, huomasin että hän ihmi kronglaamatta ollessaan puoliunessa.
Menestystä sinulle, usko itseesi, ja vaikka imetys ei onnistuisikaan, ei se ole mikään maailmanloppu!
En oikein osaa muuta sinulle neuvoa, kuin että luota itseesi ja siihen että kaikki menee niin hyvin kuin menee. :) Olet varmasti hankkinut paljon tietoa imetyksestä ja miettinyt asioita etukäteen, joten olet varautunut niin hyvin kuin voit. Sen enempää et voi tässä vaiheessa tehdä.
Sitten kun itse imetystilanne tulee, teet parhaasi koska haluat lapsellesi parasta. Seuraat vaistojasi, saat toivottavasti ohjausta ja tukea, katsot kuinka käy ja miten siitä edetään. Ikinä ei voi etukäteen tietää, onko vaikka rintakumi tosi hyvä apu vai ihan turha, tai onko lisämaito välttämätöntä lapselle vai enemmän haitaksi. Sinä ja vauva tiedätte sitten, ja toivon että kaikki menee hienosti.
Se, että viimeksi ei mennyt, ei missään tapauksessa tarkoita etteikö nyt menisi. Kerroit, että esikoinen oli todella hanakka imemään, ja se on tosi hyvä juttu! Imetyksen ja maidontuotannon käyntiin lähteminen vaativat kunnon imua, ja on hienoa kun lapselle maistuu tissi. Ehkäpä viimeksi vauva turhautui ekoina päivinä, kun maito ei vielä ollut noussut kunnolla ja hän ei ahkerasta imemisestä huolimatta saanut niin paljoa maitoa kuin halusi. Silloin kannattaa mielestäni imetyksen jälkeen antaa lisämaitoa hörpyttämällä. Eli ensin se tärkeä imetys, ja sitten tarvittaessa lisäravintoa vielä päälle. Hörpytyksen ei pitäisi häiritä imetystä niin kuin pullon antaminen, ja kun masu saadaan täyteen niin imettää ei tarvitse 24h. Sitten kun maito nousee, se yleensä riittää hyvin eikä lisämaitoa enää tarvita.
Tuttia ei minusta ihan vastasyntynyt tarvitse, kun tissiä saa kuitenkin imeä muutaman tunnin välein tai useamminkin ja usein vauva nukahtaa tissille tai syliin. Anna tutti vasta sitten kun sinulla on varma olo imetyksen sujumisesta, jos tuntuu että vauva sitä edes tarvitsee.
Mieti nyt jo etukäteen, miten toimit jos rintasi taas kipeytyvät ja iho menee rikki. Tai siis mitä teet jo ennen sitä, ettei pääse pahaksi. Lansinohia jo ennaltaehkäisevästi, rintakumeja varulta paria eri kokoa, tarvittaessa sitä lisämaitoa... kun olet miettinyt nämä etukäteen, tiedät miten toimia. Uskon että viimeksi juuri tuo kipu oli se minkä takia kaikki meni pieleen, ja kun nyt tällä kertaa pystyt välttämään nännien rikkoutumisen niin imetys sujuu hienosti. :)
Minusta kaikista huolettavista asioista pitää erottaa ne, joille voi tehdä jotakin, ja ne joille ei. Teet kaiken mitä voit etukäteen tehdä imetyksen eteen, ja siitä eteenpäin hyväksyt että kaikkeen et vaan voi vaikuttaa. Kun olet tehnyt parhaasi niin se riittää. Aina ei voi onnistua, mutta nyt ei ole mitään syytä odottaa ettetkö onnistuisi. Toivon sinulle stressitöntä, iloista loppuodotusta ja paljon onnea pian saapuvasta perheenjäsenestä. Iloitse vauvasta, hän on varmasti maailman ihanin onnistui se imetys tai ei. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi alkoi imeä rintakumilla, kun lypsin sinne kumin kärkeen vähän maitoa ensin niin että vauva sai heti hyvää makua suuhun. Kuukauden kuluttua rinnat kestivätkin jo ilman kumia imettämisen ja vauvankin suu ja imuote oli isompi.
Bapanthenia parempi on apteekista saatava Lansinoh-voide. Sitä laitoin jatkuvasti; ennen imetystä, heti imetyksen jälkeen, muutenkin vähintään tunnin välein ja aina kun mahdollista, olin ilman rintaliivejä jotta nännit sai ns. olla vapaana. Näillä keinoilla minun nännit ei mennen rikki vaikka arat alkuun olivatkin. Tyttö oli kova syömään. Ja kotona 3pv synnytyksestä vasta varsinainen maidon tulo alkoi. Ennen sitä tuli vain hyvin pieniä määriä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensimmäisten päivien liian ahkera imettäminen. Vauva oli siis tunteja yhteenmenoon kiinni rinnassa ja heräsi heti, kun rinnan otti pois suusta. Välillä saattoi nukkua noin kymmenisen minuuttia ilman rintaa suussa. Hoitajan ratkaisu tähän oli tutti, jonka avulla lapsi sitten nukkuikin parikin tuntia putkeen. Kauanko suurinpiirtein imetitte kerralla?
ap
Ne pelasti mut. Ei sen maidon keräämisen takia, vaan koska niiden avulla nännit saa ilmakylpyjä ja nänneihin voi laittaa rasvaa vaikka ois rintsikat eikä rasva ja verillä olevat nännit hinkkaudu rintsikoihin. Osta maidonkerääjät valmiiksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikissa tapauksissa nänninpäät todella kipeät kahtena ekoina viikkoina. Varaudu siihen, älä pelkää sitä vaan se on aivan normaalia. Imuotteen paratuessa ja tissin heruessa jatkossa paremmin nännit palautuvat normaaleiksi suhteellisen nopeasti. Maidon heruminen parantuu alun jälkeen, vauva on siksi alussa kuin takiainen. Näin sen kuuluukin olla. Rento ja iloinen mieli, tsemiä!
Mulla on kolme lasta. Ekaa imetin 4kk ja lopetin, toista imetin 2kk. Luulin, ettei maito riitä. Kolmannen kohdalla puhuin neuvolassa ja sairaalassa, että haluan imettää. Vauva sai kerran lisämaitoa (imettyään rintaa kolme tuntia) ja hanakasti vaan imetin. Nyt vauva on 10kk ja tissiä syö yhä. Luulen, että suurin ongelma imetyksen suhteen on ollut mun pään sisällä. Muutama viikko alussa oli vähän hankalaa, mutta sinnikkäästi yritin. Mahdollisimman vähän lisämaitoa sairaalassa oli myös varmasti eduksi tämän onnistumisen kanssa. Tokan kanssa nimittäin lähti siinä jo homma menemään pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensimmäisten päivien liian ahkera imettäminen. Vauva oli siis tunteja yhteenmenoon kiinni rinnassa ja heräsi heti, kun rinnan otti pois suusta. Välillä saattoi nukkua noin kymmenisen minuuttia ilman rintaa suussa. Hoitajan ratkaisu tähän oli tutti, jonka avulla lapsi sitten nukkuikin parikin tuntia putkeen. Kauanko suurinpiirtein imetitte kerralla?
ap
Tai jopa pidempään. Muutaman kuukauden iässä kuitenkin lapsi alkaa olla tehokas imijä, ja vetäisee eväät n. kymmenessä minuutissa ja lopettaa sitten. Toki sekin on melko yksilöllistä, mutta yleensä näin.
T: kakkonen
Mitä enemmän vauva imee, sitä paremmin maidon tuotanto käynnistyy. Parin tunnin syöttövälit on liian pitkät.
Tuttia ja lisämaitoa on syytä välttää, jollei lapsella ole verensokerin kanssa ongelmia. Silloin on lisämaito tarpeen, muuten selviät lähtökohtaisesti omalla maidolla.
Nännit menevät helposti alkuvaiheessa rikki, jos vauvan imuote ei ole optimaalinen. Kätilöiden pitäisi osata se katsoa, mutta itsekin voit varmistua, että alahuuli on kaksinkerroin. Nänni on itse asiassa vauvan nielussa, joten siihen ei kohdistu mitään hankausta tms. jos ote on oikea.
Nännejä voi hoitaa äidinmaidolla, Lansinohilla, Bepanthenilla ja maidonkerääjillä, jotka pitävät nännit kosteina imetysten välillä.
ensimmäisten päivien liian ahkera imettäminen. Vauva oli siis tunteja yhteenmenoon kiinni rinnassa ja heräsi heti, kun rinnan otti pois suusta. Välillä saattoi nukkua noin kymmenisen minuuttia ilman rintaa suussa. Hoitajan ratkaisu tähän oli tutti, jonka avulla lapsi sitten nukkuikin parikin tuntia putkeen. Kauanko suurinpiirtein imetitte kerralla?
ap
ennen kuin ne tottuvat rasitukseen. Käytin ekoina viikkoina Lansinoh-lampaanrasvavoidetta nänneille (apteekista), se oli aivan ykköstuote mun imetyksen onnistumiselle. Ja söin Panadolia maksimiannoksilla, jotta imetys sattuisi vähemmän. Se sattui silti ihan h-sti, niin että kyynelet tuli silmistä, ekojen minuuttien ajan. Sitten särky vaimeni mutta tuntui koko ajan imetyksen ajan, vaikka imuote oli ihan priima. Liikaa ei voi imettää ekojen viikkojen aikana, on normaalia, että vauva on tissitakiainen eikä muualla olisikaan kuin nännissä kiinni. Mun neuvo on siis, että koita särkylääkkeiden ja voiteen avulla sinnitellä ne ekat viikot ja imetä mahdollisimman paljon, sitten se kyllä helpottaa.
ensimmäisten päivien liian ahkera imettäminen. Vauva oli siis tunteja yhteenmenoon kiinni rinnassa ja heräsi heti, kun rinnan otti pois suusta. Välillä saattoi nukkua noin kymmenisen minuuttia ilman rintaa suussa. Hoitajan ratkaisu tähän oli tutti, jonka avulla lapsi sitten nukkuikin parikin tuntia putkeen. Kauanko suurinpiirtein imetitte kerralla?
ap
Tai jopa pidempään. Muutaman kuukauden iässä kuitenkin lapsi alkaa olla tehokas imijä, ja vetäisee eväät n. kymmenessä minuutissa ja lopettaa sitten. Toki sekin on melko yksilöllistä, mutta yleensä näin.T: kakkonen
Lapsi tilaa maitoa imemällä paljon, vaikkei rinnasta mitään aluksi tulisikaan. Minullakin nousi maito vasta kotona ja nänninpäät olivat aivan rikki; Lansinoh jeesaa. Jos lapsi vaikuttaa nälkäiseltä tai rintasi huutavat hoosiannaa, anna lisämaitoa hörpyttämällä älä pullosta! Pullo tuhoaa melko varmasti imetysyrityksesi, siitä tulee maitoa helposti hörps vaan ja imetysote voi häiriintyä. Hörpyttäminen on siis sitä, että pikkukupista tai vaikka tuttipullon korkista annetaan lapsen juoda korviketta tai lypsettyä äidinmaitoa. Sairaalassa pitäisi tietää tästä ja osata näyttää. Rintakumia en oppinut itse ikinä käyttämään.
Minäkin imetin 13 kk, alun lisämaidot eivät vaikuttaneet mitenkään kun sitkeästi vaan imetti sen lisäksi. Tsemiä. Imetystukiliiton sivuilta saa vinkkejä, mutta siellä on aika fanaattista porukkaa. Kannattaa ottaa rennosti. Pääasia on, että vauva ja äiti voivat hyvin.
Suosittelen Minni Niemelän Imetysopasta. Sitä saa kirjastostakin. Moni aiemmin imetyksessä epäonnistunut on onnistunut toisella kertaa tuon kirjan avulla.
Hyviä neuvoja oletkin saanut tähän alkuvaiheeseen, mutta suosittelen kirjan lukemista jo senkin vuoksi että tiedät mitä karikkoja saattaa olla edessä, kun imetys jatkuu pidempään.
Minulla oli onni synnyttää Tammisaaressa ja olen ikuisesti kiitollinen siellä saamastani tuesta. Minua neuvottiin hienosti ja ennen kaikkea rohkaisiin luottamaan itseeni. Ja sain olla sairaalassa niin kauan että imetys alkoi sujua. Vauvalle laitettiin 3. päivänä lonkkalasta, jonka kanssa jouduin etsimään uudet imetysasennot. Kuudentena päivänä olin vihdoin valmis lähtemään kotiin, vasta siinä kohti tuntui että pärjään vauvan kanssa.
Miehen tuki on myös tärkeä, pistä mieskin lukemaan se kirja ettei sabotoi sinun imetystäsi oman tietämättömyytensä vuoksi! Miehen kuuluu tukea ja kannustaa vaimoa, ei olla siinä kyttäämässä että tuleeko sitä maitoa ja nyt minä annan kyllä korviketta kun vauva huutaa.
enää vaan Lansinohia.
Mulla oli myös imetyksen ekat 3 viikkoa yhtä tuskaa kun rinnat olivat ihan rikki ja lapsi söi tiheästi ja kauan. Maitoa ei alussa kai herunut ja tyttö tosiaan oli enemmän tissillä kuin nukkui, saattoi syödä kaksikin tuntia ja nukkua sitten tunnin. Ensi kerralla aion pyytää lisämaitoa tuollaisessa tilanteessa koska sekin varmaan hankaloitti maidon nousua etten saanut levättyä pitkän synnytyksen jälkeen.
Täytyy myös panostaa alusta asti siihen että rinnat pysyisivät ehjinä. Aion kokeilla ainakin maidonkerääjiä, jos olisi apua.
Minulla ainakin imetys sujui sitten takkuisen alun jälkeen hyvin kunhan muistin syödä ja juoda kunnolla, varsinkin jos unohdin juoda niin tuntui että maitoa ei tullut kunnolla.
Epäröin tehdä aloitusta tästä aiheesta, koska odotin pelkkää av:maista kettuilua.
Mulla on yksi maidonkerääjä jo olemassa, jota käytin imettäessä/pumpatessa toisessa rinnassa aluksi, koska maitoa tuli. Mutta nyt siis hommaan toisen.
Tuosta hörppyyttämisestä olin jo päättänytkin. Tuttipullolle ei kakkosta opeteta ennen kuin imettäminen todellakin sujuu.
Kuulostaa kyllä tutulta nuo teidän muidenkin ongelmien syyt. Meilläkin poika oli alle 3 kiloinen ja unelias. Kotiinlähtöpäivänä hän sai myös lonkkavaljaat, mutta mä en saanut pyynnöistä huolimatta juurikaan opastusta imetysasentoihin. Maaten sain imetettyä sairaalasängyssä, mutta kotoa puuttui motorisoitu sänky, joka sen mahdollisti. Valjaat tuntuivat olevan hoitajille uusi kokemus, sillä lastamme (lähinnä vaipan- ja vaatteidenvaihtoa) kävi katsomassa useampi osaston hoitaja. Mut kyllä lähetettiin kotiin parin tuntia valjaiden saamisen jälkeen. :(
Onko joku saanut niihin imetysaikoihin jotain rajoja? Poika siis oli välillä kiinni rinnassa kuusikin tuntia yhteenmenoon ennen sitä tuttia. Koko ajan yritin herätellä poikaa syömään, muttei poika tahtonut pysyä hereillä. Rinnat pääsivät niin huonoon kuntoon, että neuvolassa minua kiellettiin imettämään toisesta rinnasta verenvuodon takia. Ymmärrän kyllä, että rinnat kipeytyvät, mutta toivoisin, etteivät rinnanpäät pääsisi tällä kertaa ihan niin huonoon kuntoon.
Olisikohan joku tuttimalli paras vaihtoehto imettämisen kannalta, jos(!) sellaiseen joudun taas turvautumaan? Vai onko tutin antaminen teidän mielestä ihan ehdottomasti listalla, jota ei kannata tehdä. Moni lapsihan oppii kyllä imemään tutista huolimatta (ainakin lähipiirissä), mutta itse en siihen helpolla haluaisi ryhtyä.