Perhepäivähoitajat on ilkeitä lapsille

Nähty sijaisena ja opiskeluaikoina päiväkoteja, joissa kulissit ulos näennäisesti kunnossa, mutta niin törkeää meno seinien sisällä aikuisten kesken ja suhteessa lapsiin ettei taatusti pikkupilttien vanhemmat sitä uskois. Kuvittellaan että kaikki on hyvin.

Täällä yks pph. Kyllä siinä työinto katoaa kun kakarat on kun hevon perseestä. ei mitään sääntöjä, kaikki vaan heti mulle! Äitit ei käy töissä,vaan hilluu millon missäkin. Alan vaihto tarpeen.

Mulla on ikää 24 ja lapsena olin vain perhepäivähoidossa. Pääasiassa olin koko lapsuuteni 2-6 vuotiaana kolmella "vakituisella hoitajalla", plus kaksi tai kolme tuuraajaa hetkellisesti. Kaikki kolme "tätiä" oli todella rakkaita ja hoitopäivistä on ainoastaan positiivisia muistoja. Tulin heidän kanssaan hyvin toimeen, yksi heistä haki minua kesällä jopa uimaan omalla ajallaan lastensa kanssa kun oli tullut kuulemma ikävä. Ainoastaan yhdestä "lomittajasta" on huonoja muistoja, hänellä olin hoidossa vain viikon, mutta ne ikävät muistot tuolta viikolta on kirkkaana mielessä vieläkin.

En tietenkään tiedä millaista perhepäivähoidossa nykyään on, mutta itsellä on vain hyviä kokemuksia omasta lapsuudesta. Yksi täti taitaa itseasiassa vieläkin käydä meidän äidillä kahvilla säännöllisesti, sen verran läheisiksi tultiin aikoinaan...

Mun kokemukset perhepäivähoidosta omalla kohdallani on kaameet. Inhosin koko aikaa!! Hoitajan oma lapsi pääsi päikkäreiden ajaksi sänkyyn ja mut nukutettiin patjalla, hoitajan lapsi sai tehdä asioita jotka meiltä muilta oli kielletty. Ja olin siis 4-5v, ja muistan sen tunteen kun olin ihan paskana. Äiti sanoi että otti meidät pois sieltä kun itkettiin sinne menoa joka aamu, ja varmaan osan ajasta olen unohtanutkin mutta sitä tunnetta ei unohda. Päiväkodissa oli sitten kivaa, olla yksi muista ja hoitotädit oli kaikille samanlaisia. Omaa lasta en IKINÄ olisi laittanut perhepäivähoitoon, mutta en pelkästään omasta kokemuksesani johtuen vaan koska perhepäivähoidossa on olevinaan kodinomainen ympäristö, mutta se ei kuitenkaan ole ikinä koti ja siellä on samat säännöt kuin päiväkodissa. Eikä hoitajan huomiota joka tapauksessa riitä kaikille, ja serkkuni oli pph ja huomasin kyllä miten stressaavaa oli täysin yksin olla vastuussa vieraista lapsista, ja lapsilla ei tosiaan ollut kodinomainen ympäristö, vaan sama meno kun vieraan tädin talossa olisi hoidossa. Kun kaverit sanoo että laittavat lapsensa perhepäivähoitoon sen perusteella ettei muutos ole niin iso kotoa päiväkotiin, niin tekis mieli kysyä että miten sille lapselle on merkitystä missä se on hoidossa, kun se ei kuitenkaan saa olla kotona ja oman vanhemman kanssa, JA päiväkodissa menon on tasapäisempää eikä siellä vaan hoitajilla ole yhtä vaativaa duunia mitä pph:lla, koska heillä on KOLLEGOJENSA tuki, kun taas pph stressaa yksin KAIKESTA. Joten jokainen äiti jolla on useampi lapsi ja joka hoitaa heitä kotona, voi miettiä, että miltä tuntuu olla PPH ja hoitaa vieraitten ihmisten lapsia pikkurahasta ilman ketään toista aikuista kenen puoleen kääntyä kun veetuttaa? Mielikuva iloisesta pph:sta antamassa keinussa vauhtia ihanille kullanmuruille mureni siinä vaiheessa kun olin viikon serkkuni luona kun siellä oli ne muksut. Vaikka serkku lapsista pitikin, niin ymmärsin miltä niistä lapsista tuntui kun ne oli omakotitalossa jossa tavallaan oltiin kuin kotona, mutta kuitenkaan ei saatu tehdä mitään kuten kotona ja ei ymmärtäneet, miksi ei saanut mennä siihen yhteen vessaan mutta toiseen sai, ja miksi hoitajan lapset sai mennä ulos kun muut meni nukkumaan. :(

Ja on varmaan iha kivojakin perhepäivähoitopaikkoja, mutta mun mielestä kodinomaisen ilmapiirin luominen on harhaa joka ei toteudu oikeasti missään vieraan ihmisen kotona.

Mun lapsi on ollut pph:lla ja olimme todella tyytyväisiä, aivan mahtava hoitaja!! Vanhempi jo, omat lapset aikuisia. Kaikesta näki että tekee työtä sydämellään, mutta silti se oli työtä ja myös muuta elämää on = akut latautuu eikä ole ihan burnoutissa.. Pph:n luona ei mitään kiellettyjä huoneita ollut, paitsi ehkä toinen vessa joka taisimolla vain pph:n omassa käytössä. Ihana leikkihuone tehty lapsille ja kaikille kunnolliset nukkumatilat. Lapsi juoksi joka aamu ovelle innoissaan, kertonee jotain. Nyt lomalla kyselee, että koska mennään "Maijan" luo.. Verrattuna 21 lapsen ryhmään tuo paikka on ollut lottovoitto!! Syksyllä alkaisi sitten pk ja hirvittää... Harmi kun pph:lla lapset ovat niin pieniä, meilläkin poika alkaa tarvita ikäistään seuraa, kun isommat ovat yksi toisensa jälkeen vaihtaneet tarhaan ja syksyllä pph:lle tulee vaan 1-2 vuotiaita.

Olen ollut ppt:na kolme vuotta. Olen todella pitänyt työstäni ja ryhmässä ollut tähän asti myös oma lapseni, nyt hän aloitti eskarin joten minulla nyt neljä vierasta. Olen lähihoitaja ja opiskellut myös korkeakoulussa. Tällä alalla on paljon ihania ja tunnollisia ihmisiä, jotka eivät paljon kiitosta saa. Meidän kunnassa meillä hoitajilla paljon yhteistä toimintaa. Työhömme kuuluu että paljon touhuamme lasten kanssa, teemme toimintasuunnitelmat, teemat joka kuukaudelle, se auttaa paljon arjessa ja tuo ideoita. Olemme se syli ja turva kun vanhemmat töissä. Mutta puistossa kun olemme on ainut hetki päivästä että näen työkavereitani, tällöin annan lasten touhuta vapaasti toisten hoitajien lasten kanssa, toki silmällä pitäen. Mutta jos näkee vain tämän hetken pph:n päivästä ,näkee todella vähän. Saattaa näyttää että emme lasten kanssa mitään tee, mutta juttu tuokio työkaverin kanssa antaa voimia jatkaa taas touhua lasten ehdoilla pitkän iltapäivän. Tietenkään lapsille ei saa puhua rumasti puistossa ja heitä on valvottava. Tämä on rankkaa työtä, olen tehnyt tätä koska lapset ovat mahtavia ja työ heidän kanssaan palkitsevaa. Ovat kaikki läheisiä ja rakkaita. Tämän vuoden jälkeen lopetan, palkka on niin pieni ja kulukorvaukset myös, sekä haluaisin jaksaa enemmän myös omieni kolmen lapsen kanssa. Vanhin lähestyy murrosikää. Huomaan että iltoihin ei paljon voimia ole. Työ vie mehut, mutta silti palkitsevaa ja hyvää aikaa ollut. Haluan myös jatkaa opintojani ja nyt on se aika. Kodin ulkopuolella omalla alallani palkka on pienemmällä tuntimäärällä ja vaivalla 400 euroa parempi. Pph:t suurin osa tekee kutsumustyötään suurella sydämellä, Älkää tuomitko liian helposti...itse lopetan syistä joita edellä mainitsin ja olen tosiaan väsynyt, tätä työtä ei saa tehdä väsyneenä ilman motivaatiota. Uskon että tämä työ on kuitenkin antanut eniten mitä mikään työ tulee antamaan ja työ myös ollut rankinta verrattuna kaikkiin työpaikkoihin missä ken ollut. Arvostan kaikkia jotka tätä alaa jaksavat tehdä ja tekevät sitä hyvin, rakkaudella ja arvostaen, näitä on enemmistö. Kyselyssä 95% vanhemmista erittäin tyytyväisiä, päiväkotiin 75%.