MIKSI tuntuu olevan niin "väärin" jos lapsi nukkuu vieressä tai samassa huoneessa?
Kuuluuko tämä niihin samoihin "kilpailuihin", kuin kauanko kukakin on imettänyt ja sitten jaetaan "hyvä äiti pisteitä". Tuntuu että jos esim. 3v nukkuu äidin tai isän välissä tai sänky samassa huoneessa jne. Sitä ihmetellään jne. Onko oikeasti 3v niin iso, vai miksi sitä ihmetellään? Mitä huonoa opetat sillä lapselle tai teetkö joitain suurtakin vahinkoa? Meillä poika JOSKUS tulee viereen. Olen alkanut miettiä yleisesti näitä "hyvä äiti kilpailuja", kun tuntuu että kaikkeen laitetaan mikä on oikein ja mikä väärin. Kauanko sinun tulisi imettää, kauanko hoitaa lapset kotona, milloin lapsi omaan huoneeseen jne. Näihin ei voi antaa yhtä oikeaa vastausta, mutta silti vanhemmat tuntuvat ikään kuin kilpailevan näillä asioilla. Pönkitetäänkö sillä jotenkin omia päätöksiä tai omaa huonoa omatuntoa äitiydestä. En ymmärrä, kun kyse ei ole kuitenkaan oikeasti vakavista asioista..
Kommentit (50)
on täysimetystä 6kk asti ja osittaisimetystä 2-vuotiaaksi asti tai pidempäänkin jos äiti ja lapsi haluaa jatkaa. Ja WHO on tarkentanut suosituksen koskevan myös teollisuusmaita!
Itse en ole lähipiirinin taaperoita imettäneiltä kuullut tuon kaltaisia puheita. Kukin tietysti kokee nämä asiat omalla tavallaan, arvelen, että tuossa saattaisi olla kyse siitä, että nämä tuntemasi taaperoa/leikki-ikäistä imettänet kokevat siitä jonkinlaista (minusta täysin aiheetonta!) häpeää koska ison lapsen imetystä paheksutaan nykyään länsimaissa. Ja sitten nämä äidit jotenkin puheissaan mukautuvat tähän ryhmäpaineeseen ja myötäilevät paheksujien mielipiteitä.
WHO:n suositus kaksi vuotta, THL:n suositus Suomessa yksi vuosi.
Näissä tuttavissani on mukana mm. yksi lastenpsykiatri, ja muutkin ovat ihan fiksuja ja koulutettuja ihmisiä, joten enpä usko, että ryhmäpaineesta kauheasti viis veisaavat. Omassa tuttavapiirissäni muutenkin on kaikilla tapana tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu.
se imetys sitten muuttuu lapsen tarpeiden tyydyttämisestä omien tarpeiden tyydyttämiseksi? Onko olemassa joku tarkka raja, vai onko se liukuva?
Mä kyllä oletan, että lapsi sitten lopettaa itse sen imemisen, kun ei enää tissiä kaipaa. Ei vauani nytkään ota rintaa joka kerta, kun sitä tarjoan.
kun se lapsi ei saa siitä maidosta enää mitään hyötyä verrattuna muuhun ravintoon (12kk). Tämä on kuitenkin vain minun ja WHO:n mielipide, eikä mikään estä sinua tekemästä toisin :)
Siinä taannoin kohua herättäneessä Time-lehden artikkelissa se nelivuotias poika ilmoitti myös, ettei aio luopua tissistä koskaan. Ihan yhtä hyvin voi kysyä, missä menee raja pedofilian ja normaalin äidin ja lapsen läheisyyden välillä, mutta ei nyt mennä siihen. E
WHO ei todellakaan kehota lopettamaan imetystä 1-vuotiaana, vaan kehottaa imettämään ainakin siihen asti.
Musta on outoa, että vuoden ikään imettäminen on hyvä juttu, mutta jo puolentoista vuoden ikäisen imettäminen on hormonihöyryissä tapahtuvaa äidin tarpeiden tyydyttämistä.
Jos lapsi ei saa maidosta mitään "hyötyä", miksi sitten antaa lehmänmaitoa?
Mä en ihan hirveästi muuten antaisi painoa nelivuotiaan sanomisille, mä sanoin nelivuotiaana, etten koskaan muuta äidin ja isän luota pois, serkkuni taas halusi samassa iässä mennä isänsä kanssa naimisiin.
että rintamaidolla ei ole ravitsemuksellista merkitystä 1v täyttäneille.
Et voi sellaista löytää, koska WHO suosittelee imetystä väh 2-vuotiaaksi!
hammashoitolaan. Eivät saisi laukoa tuollaisia asiattomia kommentteja, kun STM:n imetyssuositus on väh vuoden ikään. Ja ravintoaineet ei todellakaan katoa siitä maidosta yhtäkkiä, edes myöhemminkaan. Sokerilitkuksi muuttuminen on myytti.
sitä ihmettelinkin kun yleensä jokapuolella sanotaan että suositellaan imetystä vah. vuedan ikään asti, ja sit yhtäkkiä se onkin huono juttu :D Ensimmäinen kerta kun mistään kuulen että siitä voisi olla jotain haittaa.
ottamatta kantaa imetyskeskusteluun, joka tässä yhtäkkiä alkoi.
Niin, minusta kukin nukkuu, missä tykkää, kunhan nukkuu. eli jos perhe kykenee nukkumaan perhepetissä, niin siitä vain. Tai jos ei kykene niin sitten ei nuku. Kunhan jokainen saa tarpeellisen määrän unta ja lapset voivat hyvin. Ei se sen kummmempaa ole.
Jos ahistaa muitten utelut/kyselyt. Sanot vaan, että on lapsella oma sänky. Tarviiko sitä sen kummemmin perustella/selitellä?
Itse olin nuorempana paljon ehdottomampi niin nukkumisen kuin imetyksenkin suhteen - ja monen muunkin asian. Tänä päivänä olen sitä mieltä, että mikä ei vahingoita lasta, on ok. Ei ne enää rippikouluiässä välissä nuku kuitenkaan.
ja nuorin 4, niin ei todellakaan mieti tällasia. Ihan sama missä nukkuu, kunhan nukkuu, ja vanhemmatkin saa nukkuu. Kasvatus on todella pitkä projekti, joten miksi stressata itseään mitäänsanomattomilla pikku jutuilla? Luota itseesi kasvattajana. Se on TEIDÄN perhe ja TEIDÄN tavat, toiset sitten taas tekee toisin
että rintamaidolla ei ole ravitsemuksellista merkitystä 1v täyttäneille.
Et voi sellaista löytää, koska WHO suosittelee imetystä väh 2-vuotiaaksi!
Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2005;121(20):2189-93
Erkki Savilahti
Katsaus
Tuo koko artikkeli on niin pitkä, etten sitä kokonaisuudessaan tähän voi copypasteta, mutta tässä loppuyhteenveto:
"Lopuksi
Täydelliseen rintaruokintaan tulisi pyrkiä lähes aina, ja synnytyssairaaloiden pitäisi toimia niiden suuntaviivojen mukaan, jotka on esitetty WHO:n ohjelmassa. Tämä onnistuu Suomessa nyt jo yli 90-prosenttisesti. Tutkimustieto ei vastaa siihen kysymykseen, kuinka pitkään yksinomaista rintaruokintaa (enintään vettä rintamaidon lisäksi) tai rintamaidon antoa yksinomaisena maitona tulisi jatkaa, jotta vauva kehittyisi optimaalisesti hygieenisessä ympäristössä. Useimmat tutkimukset osoittavat, että rintaruokinnalla on etuja korvikeruokintaan verrattuna. Tutkimuksissa rintaruokinnan pituus ja täydellisyys ovat vaihdelleet merkittävästi. Kolmesta neljään kuukautta kestävää ja yli kuuden kuukauden täydellistä rintaruokintaa ei ole juuri vertailtu varsinkaan kehittyneissä maissa (Kramer ja Kakuma 2002). On saatu viitteitä siitä, että yli kuusi kuukautta kestävässä yksinomaisessa rintaruokinnassa ravitsemuspuutosten riski lisääntyy. Osalle vauvoista kehittyy raudanpuutetta, ja heidän kasvutapansa on erilainen kuin lisäruokia saavien. Jossain tapauksissa syynä voi olla energian ja valkuaisen liian vähäinen saanti (Kramer ja Kakuma 2002).
Yli 90 % suomalaisista äideistä lopettaa täysimetyksen ennen kuuden kuukauden ikää. Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen suosituksen vaarana on, että monet heistä tuntevat itsensä epäonnistuneeksi vauvansa hoidossa. Suomalaiset äidit ovat hyvin motivoituneita imettämiseen, mutta sen jatkaminen pitkään ei monilta onnistu, eikä siitä tulisi syyllistää heitä. Keinoruokinnasta ei ole merkittävää haittaa vauvan terveydelle hyvän hygienian oloissa, vaikka ruokintatavan pitkäaikaisvaikutusten tutkimus osoittaa rintaruokinnalla olevan monia etuja. Kysymykseen siitä, kuinka pitkälti lyhyt tai epätäydellinen rintaruokinta tarjoaa samat edut kuin yli kuusi kuukautta jatkunut, ei julkaistu tutkimusaineisto anna vastausta."
Eli tutkimustietoa siitä, kuinka pitkästä imetyksestä on hyötyä, ei ole, mutta yli kuusi kuukautta jatkuvassa pelkässä imetyksessä ravitsemuspuutosten riski lisääntyy.
Pyytämääsi linkkiä en voi laittaa, koska aiheesta ei ole tutkimustietoa, ei puolesta eikä vastaan.
No mielestäni siinä vaiheessa,kun se lapsi ei saa siitä maidosta enää mitään hyötyä verrattuna muuhun ravintoon (12kk). Tämä on kuitenkin vain minun ja WHO:n mielipide, eikä mikään estä sinua tekemästä toisin :)
mielipiteesi. WHO suosittaa imestystä 2 vuoden ikään saakka teillisuusmaissa ja 4 vuoden ikään kehitysmaissa. Totta kai saa silti tehdä toisin :).
osittaisimetystä, ei täsyimetystä.
#30
en ole sanonut, että imetyksestä vuoden jälkeen on haittaa, mutta ei se tuo lisähyötyäkään (kalsiumia on ihan sama saada lehmänmaidosta tai äidinmaidosta). Vasta-aineita lapsi osaa tuossa vaiheessa jo tuottaa itse, ja rasvaton maito on kolesteroliarvojen puolesta parempaa kuin rasvainen (äidinmaito).
rasvaton maito on kolesteroliarvojen puolesta parempaa kuin rasvainen (äidinmaito).
rasvakoostumus riippuu aivan siitä, millaisia rasvoja äiti itse syö. Isomman vauvan/taaperon saama maito ei ole yhtä rasvaista kuin pienemmän, pelkkää rintaa syövän lapsen.
Henkilökohtaisesti en usko rasvattoman maidon olevan mikään kovin terveellinen elintarvike. Toki maitorasvaa on hyvä välttää, jos ravinto sisältää muuten hirveästi eläinrasvoja.
Asia oli esillä viime syksynä, kun hän julkaisi HS:n vieraskynä kirjoituksen. Hänellä lienee omat intressinsä asiassa.
"Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen suosituksen vaarana on, että monet heistä tuntevat itsensä epäonnistuneeksi vauvansa hoidossa. Suomalaiset äidit ovat hyvin motivoituneita imettämiseen, mutta sen jatkaminen pitkään ei monilta onnistu, eikä siitä tulisi syyllistää heitä."
Jaan Savilahden mielipiteen siitä, että äitejä ei tule syyllistää, mutta siitä ole ihan eri mieltä, että suosituksia tulisi muuttaa jotteivät äidit syyllistyisi. Tukea ja apua imetykseen tulisi olla paljon paremmin tarjolla, jotta imetys voisi kestää niin kauan kuin äidit itse asettavat tavoitteeksi.
Ihan samalla logiikallahan voisi sanoa, että ei tarvite suositella tupakoinnin lopettamista raskausaikana, koska kaikki äidit eivät kuitenkaan pysty lopettamaan tupakointia. Että jos nyt ihan vaan muutaman savukkeen silloin tällöin polttaa, niin ei haittaa.
Asia oli esillä viime syksynä, kun hän julkaisi HS:n vieraskynä kirjoituksen. Hänellä lienee omat intressinsä asiassa.
"Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen suosituksen vaarana on, että monet heistä tuntevat itsensä epäonnistuneeksi vauvansa hoidossa. Suomalaiset äidit ovat hyvin motivoituneita imettämiseen, mutta sen jatkaminen pitkään ei monilta onnistu, eikä siitä tulisi syyllistää heitä."
Jaan Savilahden mielipiteen siitä, että äitejä ei tule syyllistää, mutta siitä ole ihan eri mieltä, että suosituksia tulisi muuttaa jotteivät äidit syyllistyisi. Tukea ja apua imetykseen tulisi olla paljon paremmin tarjolla, jotta imetys voisi kestää niin kauan kuin äidit itse asettavat tavoitteeksi.
Ihan samalla logiikallahan voisi sanoa, että ei tarvite suositella tupakoinnin lopettamista raskausaikana, koska kaikki äidit eivät kuitenkaan pysty lopettamaan tupakointia. Että jos nyt ihan vaan muutaman savukkeen silloin tällöin polttaa, niin ei haittaa.
niin tässä toinen lainaus:
Imetyksen vaikutukset lapsen terveyteen
Suomen Lääkärilehti
2009;64(23):2089-2093
Anna-Liisa Järvenpää
Yleiskatsaus
"Maailman terveysjärjestö WHO suositti vuonna 2001, että täysiaikaisten vastasyntyneiden täysimetystä jatketaan kuuden kuukauden ikään ja imetystä kahden vuoden ikään (1). Suositus perustuu imetyksen vaikutuksiin sekä lapsen että äidin terveyteen. Kehitysmaissa rintaruokinta suojaa vaikeilta infektiosairauksilta ja estää imeväiskuolemia (1). Länsimaissa WHO:n suositus on herättänyt paljon keskustelua ammattilaisten ja maallikoiden keskuudessa. Imetyksen vaikutuksia lapsen terveyteen ei välttämättä ole pidetty niin selvinä kuin kehitysmaissa. Vaihtoehtoinen ravitsemus pitkälle kehitetyillä äidinmaitokorvikkeilla on ollut turvallista.
Imetyksen tulee taata lapsen kasvu ja kehitys. Rintamaidossa on lukuisia infektiosuojaa lisääviä ja tulehdusreaktioita hillitseviä aineita (esimerkiksi IgA-vasta-aineet, laktoferriini, lysotsyymi, sytokiinit, musiinit ja oligosakkaridit, lymfosyytit ja makrofagit) sekä bioaktiivisia aineosia (esimerkiksi entsyymit, hormonit, kasvutekijät), joiden (yhteis)vaikutus immunologisesti vajavaisen lapsen tukena voi olla merkittävä. Nämä aineet vaikuttavat myös imeväisen suolen kasvuun ja kehitykseen, ja niihin perustunevat paljolti myös imetyksen aikuisikään asti ulottuvat terveysvaikutukset (2,3).
Imetyksen vaikutuksista ei ole mahdollista tehdä satunnaistettuja ja sokkoutettuja tutkimuksia. Meta-analyyseissä on selvitetty terveysvaikutuksia laajoista prospektiivisista kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimuksista ja poikkileikkausaineistoista. Näiden tutkimusten merkittävä ongelma on se, että täysimetyksen kesto ja korvikemaidon osuus ruoan kokonaismäärästä vaihtelevat niissä suuresti. Lisäksi rintamaidon erilainen koostumus eri äideillä ja imetyksen eri vaiheissa aiheuttaa heterogeenisyyttä tutkimusaineistoissa.
Imetyksen vaikutuksista on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta sekä imetys että sen terveysvaikutukset on määritelty niissä monin eri tavoin. Keväällä 2007 yhdysvaltalainen ryhmä julkaisi kehittyneitä maita koskevan, imetyksen terveysvaikutuksia selvittäneen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen (4). Tuorein siinä analysoitu artikkeli oli julkaistu vuoden 2005 lopulla. Ip ym. hyväksyivät katsaukseensa "vain" 400 tutkimusta, joista suurin osa oli mukana 29 systemaattisessa katsauksessa tai meta-analyysissä ja 43 oli alkuperäistutkimuksia (4). Vastaavanlaisen kirjallisuuskatsauksen ovat toimittaneet myös brittiläiset Hoddinott ym. (5).
Tässä artikkelissa tarkastellaan imetyksen terveysvaikutuksia lapsen kannalta lähinnä Ipin tutkimusryhmän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen (4) ja muutaman sen jälkeen ilmestyneen merkittävimmän tutkimuksen perusteella."
Muistan itsekin, kun Savilahden kirjoituksen jälkeen alkoi hirveä salaliittoteoriasyyttely, että on jotenkin korviketeollisuuden lobbari. Ei nyt mennä siihen pidemmälle, mutta kerronpahan vain, että kuvitelmat lääketieteen tutkijoiden ja lääke-/elintarviketeollisuuden hyväveliverkostoista ovat kyllä melkoista tajunnan virtaa. Kukaan lääketieteen tutkija ei halua ottaa mokaamisen riskiä, koska maineensa voi menettää vain kerran.
Tämä karkaa nyt aivan täysin ohi alkuperäisen aiheen, mutta tulipahan keskustelua. Haluan siis korostaa, että itse olen kyllä imetyksen suuri kannattaja, ei vain ole tutkimusnäyttöä siitä, että imetyksen jatkaminen vuoden jälkeen toisi lapsen kehitykselle mitään lisäarvoa. Tämä on noissa lainauksissani sanottu, niitä kun joku pyysi :)
Kertoo siitä miten ihminen koittaa olla jossain hyvä.
Sitten toinen taas on se että toinen aivan yhtä epävarma luulee että toinen arvostelee jos puhutaan aiheesta! Onneksi suuri osa vanhemmista on kuitenkin maalaisjärjellä varustautuneita ja he tajuavat ettei toinen syyllistä vaikka on tehnyt erillailla kuin mitä itse tehnyt.
Meillä on 5 lasta ja kaikki on vähän eri variaatioita saaneet koskee sitten imetystä, nukkumista, kiinteitä.
Harvemmin sitä ihmiset miettii että miten on aikuiset ihmiset alkaneet syömään kiinteitä, tämä siis loppuu kun ihmisen äitiys tasottuu ja lapset kasvaa.
Kyse ei ole vakavista asioista mutta kyllä tälläiset voi alkaa merkitä eräille liikaa ja vaarassa on paitse parisuhde myös ystävyydet.
Meillä on aina opeteltu jokasen lapsen kohdalla hänelle sopivia asioita. Ja asia joka oli minusta hyvä tapa esikoisen aikana ei ollut minusta toimiva kolmannen kohdalla mutta taas viidennelle se oli jälleen hyvä.
En usko että näillä kilpaillaan, koska kilpailla voi myös sillä että imettää pisimmälle, ei vaan sillä että lyhimmän ajan! Meillä on menty lapsien ehdoilla. Joku on ollut kiinnostunut kiinteistä 3 kk ikäsenä ja toinen taas ei. Eli ihan oman perheen lapsien kesken menee kilpailut pieleen.
Pereenäideillä voi piirit pienentyä ja silloin on juttu tällä asteella, ihan sama puhuuko leikkikentällä kun jonkun Martalla on vatsa ollut kovana 3 päivää ja eilen illalla se tukko lähti ja kakkaa oli joka paikka täynnä kuin se että missä iässä on soseita annettu.
Minä en näitä ainakaan ota vakavasti. Jos joku imettää niin joku imettää.
Me saatiin viimeksi kehuja 2- vuotiaan hammastarkastuksessa kun ei ole tuttia tai nokkamukia (eikä pulloa) käytössä viimeseen vuoteen.
Hampaita pestään ja ruuan jälkeen napataan hammaspastilli!
Säännölliset ruokailuajat merkkaa sitä ettei maitoa juoda yöllä -ja kyllä: se on sokerilitkua joka tuhoaa hampaita, varsinkin äidinmaito. Kyllähän hampaiden reikiintymisen estäminen on iso juttu terveydelle.
Mutta tämä taas ei tarkoita että kaikista lapsistani samanlailla olisi ollut tai että minua ei harmittaisi lyhyeen jäänyt imetys. Meillä on eräskin lapsi itse lopettanut imetyksen koska olin uudestaan raskaana.
Meillä kaikki nukkuvan samassa huoneessa, koska niin saamme nukuttua parhaiten. Kokemus on kertonut, että jos lapset nukkuvat toisessa huoneessa, niin koko yön kestävän hässäkän ja sänkyjen välillä ramppaamisen jälkeen kaikki kuitenkin nukkuvat meidän parisängyssä - paitsi toinen vanhemmista, joka nukkuu lastensängyssä. ;) Teimme siis niin, että pistimme pinniksen sänkyämme vasteni lman laitaa, ja näin kaikki mahtuvat nukkumaan myös aamuyöstä, kun isompikin kipittää omasta sängystään meidän viereemme.
Lastenhuonetta meillä ei ole lainkaan, mitä ihmetellään. Me teimme siitä tenttiinlukuhuoneen, rauhallisen ja siistin, jonne voi mennä kun tarvitsee keskittymisrauhaa. Oli nappiratkaisu! On tosi hienoa, kun voi vaan mennä sinne, pistää oven kiinni ja tietää ettei kukaan tule häiritsemään. Mä en varmaan sais mitään keskittymistä vaativaa tehtyä, jos mun pitäis tehdä se olkkarissa tai muuten vaan lasten pyöriessä jaloissa.
en ole sanonut, että imetyksestä vuoden jälkeen on haittaa, mutta ei se tuo lisähyötyäkään (kalsiumia on ihan sama saada lehmänmaidosta tai äidinmaidosta). Vasta-aineita lapsi osaa tuossa vaiheessa jo tuottaa itse, ja rasvaton maito on kolesteroliarvojen puolesta parempaa kuin rasvainen (äidinmaito).
Täältä vierestä huutelen, että itse ainakin jatkan imetystä yli 1-vee lapselleni, sillä hänellä on lehmänmaitoallergia. Osaksi annan kauramaitoa ja kalsiumlisää, ja osaksi äidinmaitoa niin kauan kuin se kelpaa.
Minulle on kyllä ihan uusi juttu tuo, minkä tästä ketjusta olen nyt lukenut, että olisi jotenkin paheksuttavaa imettää yli 1-vuotiasta. Toivottavasti en itse noita asenteita irl kohtaa - tai edes kuvittele kohtaavani. ;)
Varmaan ne on ne suppeat ympyrät, jotka saa ihmiset pätemään äitiydellä. Jos elämässä ei ole mitään muuta kuin se äitiys, niin pakkohan sillä on päteä, että saa kokea olevansa hyvä edes jossain.
Jos taas on saanut onnistumisen kokemuksia muillakin elämänalueilla, niin äitiydellä pätemiseen ei ole mitään syytä.
Tämä selittänee äitien välisen kilpailun.
olisi ravintona sopivampaa lapselle kuin oman lajin maito?
Hyötynsä siitäkin ettei tarvitse raahata sitä lehmänmaitoa kaupasta. Saatikka sitten niitä täysin turhia, ylihinnoiteltuja Piltti maitojuomia tms.
En sano, että imetys olisi ravitsemuksellisesti VÄLTTÄMÄTÖNTÄ yksi vuotta täyttäneille, mutta hyötyä siitä on. Ja hampaiden reikiintyminen on vältettävissä hyvällä harjaustottumuksella ja sokeristen napostelujen välttämisellä.
olisi ravintona sopivampaa lapselle kuin oman lajin maito?
Hyötynsä siitäkin ettei tarvitse raahata sitä lehmänmaitoa kaupasta. Saatikka sitten niitä täysin turhia, ylihinnoiteltuja Piltti maitojuomia tms.
En sano, että imetys olisi ravitsemuksellisesti VÄLTTÄMÄTÖNTÄ yksi vuotta täyttäneille, mutta hyötyä siitä on. Ja hampaiden reikiintyminen on vältettävissä hyvällä harjaustottumuksella ja sokeristen napostelujen välttämisellä.
on jatkuvaa sokerista napostelua. Siis jos imetys ei tapahdu ruokailun välittömässä yhteydessä, vaan tissiä annetaan milloin sattuu.
Ja lehmänmaito on ravintona parempaa siksi, ettei ole niin rasvaista. Lapsillehan suositellaan rasvatonta maitoa.
kun se lapsi ei saa siitä maidosta enää mitään hyötyä verrattuna muuhun ravintoon (12kk). Tämä on kuitenkin vain minun ja WHO:n mielipide, eikä mikään estä sinua tekemästä toisin :)
Siinä taannoin kohua herättäneessä Time-lehden artikkelissa se nelivuotias poika ilmoitti myös, ettei aio luopua tissistä koskaan. Ihan yhtä hyvin voi kysyä, missä menee raja pedofilian ja normaalin äidin ja lapsen läheisyyden välillä, mutta ei nyt mennä siihen. E