Lue keskustelun säännöt.
vastasyntynyt - onko mulla oikeus määrätä tässä asiassa?
23.07.2014 |
Saimme pari viikkoa sitten esikoisemme ja kaikkihan nyt tietävät mitä on olla vastasyntyneen kanssa, univelkaa, imetystä, tissit koko ajan esillä ja kipee olo... Molemmat isovanhemmat on tosi innoissaan, mikä on ihanaa, mutta... Molemmat mummot ja miehen isä tykkää käydä auttamassa ja ihailemassa vauvaa, mutta mä en oikeestaan haluis tänne nyt kuin oman äitini. En tunne oloani mukavaks tissit koko ajan esillä anopin ja apen kanssa, sit kastuu paita, kipuja ja kaikkee :( äitini kanssa kaikki tämä on ok, olemme läheiset. Sanoin tästä miehelleni, joka loukkaantui siitä ettei vanhempansa saa viettää täällä yhtä paljon aikaa kuin minun äitini. Toisaalta ymmärrän mut toisaalta...
Kommentit (358)
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 21:36"]
Kuuleha 180: "No etkä ymmärrä, voiko joku oikeasti olla noin käsittämättömän lapsellinen. Olet suuttunut miniälle kun tämö nyt yllättäen on läheisempi oman äitinsä kuin sinun kansaa ja kostat tuota sitten pojallesi ja tämän lapsille: eväät heiltä siis mahdollisuuden tutuatua sinuun ja isänsä perheeseen. Et välitä patkääkään lapsestasi etkä tämän lapsista. Kai teillä siellä tyttären lasten perheessä on tuo doodle ja hoitoaikojen keskiarvot käytössä? Eihän kukaan halua olla B-luokan mummo, vai miten se nyt meni ;-)"
Juurihan se perheen äiti on evännyt anopilta mahdollisuuden tutustua vauvaan eikä ole antanut tälle mahdollisuutta välittää lapsestaan ja lapsenlapsestaan.
Ei miniä voi päättää, että tänään ette saa nähdä vauvaa, kun minä niin sanon ja sitten itkeä, että miksi ette ole tutustuneet vauvaan, kun minä tarvitsen sille hoitopaikan. Antaa sen A-luokan isoäidin hoitaa vauvaa ja tutustua siihen oikein kunnolla, B-luokan mummo lähettää kivan selfien Australiasta ja laittaa tekstiksi, että kivaa on, hyvä että ette ole täällä.
[/quote]
Eihän ole evännyt. Eikö lapsi ja mummo voi tutustua toisiinsa sittten kun vauvaperheen elämä on asettunut uomiinsa? En millään usko että lapsen tuleva suhde mummoon siitä jotenkin peruuttamattomasti vaurioituu, vaikka mummo ei heti ekoina päivinä vauvaa hipelöisi. Miksi ihmeessä mummo ei pysty enää ekojen päivien jälkeen luomaan suhdetta lapsenlapseensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä ihmettä ihmiset täällä valittavat?! Kyllä minä ainakin olen oman äitini kanssa huomattavasti läheisempi kuin anoppini (vaikka ihana ihminen onkin) ja jos toipuisin vaikeasta synnytyksestä haluaisin äitini avuksi, en ihmistä johon vasta aikuisiällä olen tutustunut. Ja ei, en kieltäisi anoppiani kyläilemästä, kuten ei myöskään AP, vaan tässä puhuttiin nimenomaan esim. kotityöavusta päivisin.
Eipä sillä, en kyllä usko että oma anoppini edes yrittäisi tunkea kylään jos olisin kipeä. Hän kun on oikein järkevä ja ihana ihminen joka osaa ajatella omaa napaansa pidemmälle.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:15"]
En minäkään ymmärrä tätä anoppivihaa. Minun on ollut aina helppo tulla toimeen ihmisten kanssa ja en ymmärrä tällaista nirppanokkaisuutta
[/quote]
Ei täällä anoppeja yleisesti vihata. Ainakin näissä uusimmissä viesteissä ihmetellään miksi mummo hylkää lapsenlapsensa jos ei saa lapsivuodeaikana vierailla vapaasti vauvaperheessä.
Mä juuri ymmärsin, että mun lapsella on vain b-luokan isovanhempia, me kun emme huolineet ketään meille muutaman ensimmäisen viikon aikana. Ja pahinta on, että meille tarjottiin apua ja me emme sitä huolineet koska emme kokeneet tarvitsevamme! Miten tästä selvitään?
No onneksi minun lapsiani on siunattu järkevillä ja toiset huomioon ottavilla isovanhemmilla, jotka eivät mustasukkaisesti vahdi toisiaan, vaan ovat keskittyneet nauttimaan yhteisestä ajasta lastemme kanssa.
Itse kun synnytin esikoisen niin anoppi tuli 3 viikoksi auttamaan (eri kulttuuri). Eipä siinä mitään. Anoppi teki ruoat, siivosi ja oli apuna. Imetin omassa rauhassa toisessa huoneessa. Nukuin kun nukutti, en pitänyt seuraa jne. Oli ihan mukavaa käydä rauhassa suihkussa, kun tiesi, että joku on vauvan kanssa. Ihana perhe ja ihana kulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 15:10"]Asutteko yksiössä, vai mikä siinä niin vaikeaa on? Pidä edes oma huoneesi sellaisena, että voit hillua siellä vaikka alastomana, jos tahdot.
Toinen keino: mene vähäksi aikaa äitisi luo vauvasi kanssa silloin, kun miehen vanhemmat tulevat teille. Niin appivanhempasi saavat asustaa mielin määrin poikansa luona. Tämä voisi olla hyvä keino estää 26:n ennustama tilanne, eli se että äitisi tulee hääräämään teille jatkuvasti.
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että Sinun Äitisi olo teillä tuntuu MIEHESTÄSI aivan yhtä kiusalliselta kuin hänen vanhempansa sinusta?
[/quote]
Miehen penis tuskin on tikattu ja kipeä. Mies tuskin joutuu kusemaan käsisuihkun avulla. Mies pystyy varmasti istumaan ja seisomaan ilman kipua. Miehen penis ei vuoda verta, jonka takia miehen tarvitsisi käyttää paksuja siteitä, jotka pullottavat pikkareissa. Eiköhän naisella ole kumminkin hieman kiusallisempaa.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:07"]
Kun sinä olet kotona päätät ketä siellä on kanssasi. Eli olet äitisi kanssa jos siltä tuntuu. Kun miehesi on kotona päättää hän ketä siellä on hänen kanssaan. Kun olette yhdessä kotona päätätte yhdessä ketä siellä on kanssanne.
[/quote]
Aamen! Tässä oli asia viisaasti ratkaistu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jos luet tätä ketjua vielä, juttele miehesi kanssa. Sopikaa, että sinun äitisi on paikalla kun miehesi on töissä ja hänen äitinsä tulee käymään muina aikoina.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:05"]
Voi tyttö pieni, ikävää, että sulla on huonot välit anoppiisi. Ja nyt sitten muistat, että et kommentoikaan minun kommenttejani vaan pelkästään ap:n aloitusta. Lapsellinen temppu koittaa siirtää asia takaisin alkuasetelmiin ja perääntyä omista sanoistasi.
Minusta ap voi tehdä lapselleen, miehelleen, äidilleen, anopilleen ja appiukolleen ihan mitä haluaa. Vaikka pistäisi hengiltä koko porukan , niin ei kostettaisi mun elämääni millään tavalla. Minä kerron vain mielipiteeni siitä, miten meillä on toimittu ja miten ap:n tilanteessa toimittaisiin.
[/quote]
:D:D Minulla on ihan mahtava anoppi :) Ei esim. luokittele lapsiaan ja lapsenlapsiaan A ja B-luokkiin eikä suutu silmittömästi jos en juuri sillä siunaamalla hetkellä jaksa vieraita. Ja missäs minä olen sanoissani perääntynyt? Koko ajanhan tässä on ketjun aiheesta keskusteltu, harmi jos sinä olet ollut jossain ihan muissa maailmoissa. Alkavaa dementiaa?
[/quote]
No ei todellakaan alkavaa dementiaa. Tosin se, että täällä kaikki kierjoittavat samalla vierailija -nimimerkillä, voi helposti sekaannuttaa sen, kenen kanssa kulloinkin keskustelee. Mutta palatakseni takaisin aiempaan, niin jo tuolla aiemmin kirjoitin, että miniälleni läheisin on hänen äitinsä ja minulle taas oma tyttäreni. Ja niinhän sen pitää mennäkin, eikö vain? Äiti on tyttärelleen läheisempi kuin anoppi? Tyttärelleni, minulle tai edes pojalleni tämä ei ole ongelma, mutta jostain syystä se on muodostunut ongelmaksi miniälleni. Miniälläni on oma äitinsä, joten tukeutukoon häneen ihan kuten minun tyttäreni tukeutuu minuun. Miniä on miniä eikä tytär, joten ei voi myöskään odottaa tyttären kohtelua. Varsinkaan, jos on jo heti alussa tehnyt selväski, että hänen äitinsä on se ainoa oikea avun antaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, susta tulee mieleen mun sisko.. apu ei kelvannut keneltäkään muilta kuin omalta äidiltämme ja siinä sivussa loukkaantuivat appivanhemmat, asuivat kuitenkin aivan seinän takana.
Imettää ei voinu kenenkään nähden, kuin oman äidin... minä olen imetysohjaaja, th. En kelvannut.. en voi kieltää etteikö loukannut, olemme kuitenkin läheisiä..
Toki herkkä mieli on ymmärrettävää ja hormonit nostaa kaikenlaista tunnetta pintaan. Näytä kirjoituksesi appivanhemmille.. yritä selittää.. ehkä anoppi ei muista millaista se oli..
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 20:05"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 18:51"]Ketjun perusteella appivanhempien tärkein tehtävä on hyppiä polkkaa miniän tahdon mukaan. Vauvaa ei pääse kotiin katsomaan väärän bakteerikannan takia, mutta kun paikalle kutsutaan, on syytä mennä juosten, koska muuten loukkaannutaan.
Luojalle kiitos minulla oli hyvät välit anoppiin. Hän sai tulla alusta alkaen lasta hoitamaan vaikka samaan aikaan äitini kanssa. Minä sain rauhassa nukkua päiväunia kun tiesin, että kaksi aikanaan lapsensa ihan täyspäisiksi kasvattanutta piti huolta meidän pienestä.
Minusta on turha huutaa jonkun "koko kylä kasvattaa" tai yhteisöllisyyden perään, jos itse ei lapsensa kanssa alusta asti siihen kykene. Jos ei halua kotiin kuin äitinsä, on se OK, mutta ei pidä kuvitella, että siten luo appivanhempiin parhaat mahdolliset välit.
[/quote]
Voi hyvänen aika! Nyt puhutaan ensimmäisistä viikoista vaikean synnytyksen jälkeen!!! Aivan käsittämättömiä asenteita ihmisillä, naisilla vielä. Meillä ainakin jopa neuvolassa korostettiin sitä, että ensimmäiset viikot äiti on niin herkillä, että todellakin mennään hänen ja vauvan tarpeiden mukaan. Minulla mielialan heittelyä oli vain muutama päivä ja kipujakaan ei ollut paljoa, mutta voin silti uskoa, että toisilla on paljon vaikeampaa.
[/quote]
Niin? Äidillä on oikeus loukkantua, kun isovanhemmat haluavat tulla katsomaan lapsenlasta ja äidillä on oikeus loukkaantua, kun isovanhemmat ei halua myöhemmin tulla katsomaan lapsenlasta. Miksi tässä kuviossa koko ajan mennään yhden ainoan ihmisen eli äidin mielihalujen mukaan tajuamatta lainkaan, että niillä isovanhemmillakin on tunteet ja niitä loukkaa se, että toinen isoäiti saa olla vauvan kanssa, toinen ei.
Minusta isovanhemmille voi sanoa, että ei jaksa nyt vieraita, mutta silloin pitää hyväksyä se, että isovanhemmilla on myöhemmin oikeus sanoa, että ei jaksa yökyläilyjä. Turha parkua, että isovanhemmat ei välitä, jos alusta alkaen tekee selväksi, että vain äidin äiti kelpaa.
[/quote]
No onkohan sen äidin ja vauvan tarpeet nyt ehkä pikkuisen olennaisemmat kuin isovanhempien??? Siis kun todellakin puhutaan noista ihan enaimmäisistä viikoista jolloin äiti ja vauva toipuvat synnytyksestä!
[/quote]
Ollaanpa tarkkoja: äidin mielihaluistahan tässä nyt puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 21:47"]
No opettelehan sinä kuule lyhentämään nuo lainauksesi, ettei tulisi tuollaisia metripitkiä lainauksia. Itse palstailen kännykällä jolla ei ole niin helppo muokkailla tuota viestiä. Mutta, kerran tämä sinunkin argumentointisi meni näin offtopic-osastoon ja toki av-tyylisesti vastapuolta haukkuen, niin oletan ettei sinulla ollut tähän asiaan enää mitään fiksua lisättävää.
[/quote]
No jospa minä sitten lyhentelen sillä aikaa, kun sinä rapsutat hiekkaa pois pillustasi. Voit toki opetella käyttämään sitä kännykkääsi, urpo. Sulla näköjään loppui sitten asiasta argumentointi tähän, mitä en tosiaan yhtään ihmettele. Kuten edellisessä jo sanoin, ongelma on miniälläni, ei suinkaan minulla, tyttärelläni tai edes pojallani. Miniäni on ihan itse tiensä valinnut ja vanha suomalainen sananlaskukin sanoo, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
[/quote]
No huhhuh. :/
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:41"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:36"]
Jos päästät äitisi nyt hääräämään teille, varaudu siihen, että hän touhottaa siellä jatkossakin, "neuvoo ja opastaa". Jos miehesi ei edes ole kotona nyt alussa, niin äitisi ottaa lastenhoidossa miehesi paikan ja tulevaisuudessa ei ole kuin ongelmia.
[/quote]
VOi ristus taas näitä...
[/quote]
Kyllä siitä aika pyhä kolminaisuus tulee: äiti, mummo ja vauva. Isä on jutusta ihan pihalla, kun lopulta töistä kotiutuu, vaikka se on hän, jonka siellä kotona pitäisi olla apuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:26"]
No ei todellakaan alkavaa dementiaa. Tosin se, että täällä kaikki kierjoittavat samalla vierailija -nimimerkillä, voi helposti sekaannuttaa sen, kenen kanssa kulloinkin keskustelee. Mutta palatakseni takaisin aiempaan, niin jo tuolla aiemmin kirjoitin, että miniälleni läheisin on hänen äitinsä ja minulle taas oma tyttäreni. Ja niinhän sen pitää mennäkin, eikö vain? Äiti on tyttärelleen läheisempi kuin anoppi? Tyttärelleni, minulle tai edes pojalleni tämä ei ole ongelma, mutta jostain syystä se on muodostunut ongelmaksi miniälleni. Miniälläni on oma äitinsä, joten tukeutukoon häneen ihan kuten minun tyttäreni tukeutuu minuun. Miniä on miniä eikä tytär, joten ei voi myöskään odottaa tyttären kohtelua. Varsinkaan, jos on jo heti alussa tehnyt selväski, että hänen äitinsä on se ainoa oikea avun antaja.
[/quote]
Ok, no aloita vaikka oma keskustelu tuosta jos haluat enemmänkin päästä purkamaan. Minulla sikäli onnellinen asema, että anoppini kohtelee jokaista lastenlastaan yhdenvertaisesti, samaten omalle äidilleni myös veljeni lapset ovat ihan yhtä rakkaita kuin tytärtenkin lapset, joten en osaa samaistua tuohon tilanteeseen.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:05"]
Voi tyttö pieni, ikävää, että sulla on huonot välit anoppiisi. Ja nyt sitten muistat, että et kommentoikaan minun kommenttejani vaan pelkästään ap:n aloitusta. Lapsellinen temppu koittaa siirtää asia takaisin alkuasetelmiin ja perääntyä omista sanoistasi.
Minusta ap voi tehdä lapselleen, miehelleen, äidilleen, anopilleen ja appiukolleen ihan mitä haluaa. Vaikka pistäisi hengiltä koko porukan , niin ei kostettaisi mun elämääni millään tavalla. Minä kerron vain mielipiteeni siitä, miten meillä on toimittu ja miten ap:n tilanteessa toimittaisiin.
[/quote]
:D:D Minulla on ihan mahtava anoppi :) Ei esim. luokittele lapsiaan ja lapsenlapsiaan A ja B-luokkiin eikä suutu silmittömästi jos en juuri sillä siunaamalla hetkellä jaksa vieraita. Ja missäs minä olen sanoissani perääntynyt? Koko ajanhan tässä on ketjun aiheesta keskusteltu, harmi jos sinä olet ollut jossain ihan muissa maailmoissa. Alkavaa dementiaa?
[/quote]
No ei todellakaan alkavaa dementiaa. Tosin se, että täällä kaikki kierjoittavat samalla vierailija -nimimerkillä, voi helposti sekaannuttaa sen, kenen kanssa kulloinkin keskustelee. Mutta palatakseni takaisin aiempaan, niin jo tuolla aiemmin kirjoitin, että miniälleni läheisin on hänen äitinsä ja minulle taas oma tyttäreni. Ja niinhän sen pitää mennäkin, eikö vain? Äiti on tyttärelleen läheisempi kuin anoppi? Tyttärelleni, minulle tai edes pojalleni tämä ei ole ongelma, mutta jostain syystä se on muodostunut ongelmaksi miniälleni. Miniälläni on oma äitinsä, joten tukeutukoon häneen ihan kuten minun tyttäreni tukeutuu minuun. Miniä on miniä eikä tytär, joten ei voi myöskään odottaa tyttären kohtelua. Varsinkaan, jos on jo heti alussa tehnyt selväski, että hänen äitinsä on se ainoa oikea avun antaja.
[/quote]
Sivusta huutelen ja kysyn tarkentavan kysymyksen: poikasi ei siis pyydä sinulta apua vaan miniä? Jos poikasi pyytäisi apua, auttaisitko häntä?
Ongelma oli kai lähinnä se, että uuden vauvan synnyttyä yhtä isoäitiä kielletään tulemasta ja toinen taas kutsutaan paikalle. Yhden apu kelpaa, toisen ei. Fiksut isovanhemmat eivät luonnollisestikaan tuollaisesta suutu, mutta tottakai siinä asetetaan isoäidit eriarvoiseen asemaan ja tottakai se voi loukata.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:26"]
No ei todellakaan alkavaa dementiaa. Tosin se, että täällä kaikki kierjoittavat samalla vierailija -nimimerkillä, voi helposti sekaannuttaa sen, kenen kanssa kulloinkin keskustelee. Mutta palatakseni takaisin aiempaan, niin jo tuolla aiemmin kirjoitin, että miniälleni läheisin on hänen äitinsä ja minulle taas oma tyttäreni. Ja niinhän sen pitää mennäkin, eikö vain? Äiti on tyttärelleen läheisempi kuin anoppi? Tyttärelleni, minulle tai edes pojalleni tämä ei ole ongelma, mutta jostain syystä se on muodostunut ongelmaksi miniälleni. Miniälläni on oma äitinsä, joten tukeutukoon häneen ihan kuten minun tyttäreni tukeutuu minuun. Miniä on miniä eikä tytär, joten ei voi myöskään odottaa tyttären kohtelua. Varsinkaan, jos on jo heti alussa tehnyt selväski, että hänen äitinsä on se ainoa oikea avun antaja.
[/quote]
Ok, no aloita vaikka oma keskustelu tuosta jos haluat enemmänkin päästä purkamaan. Minulla sikäli onnellinen asema, että anoppini kohtelee jokaista lastenlastaan yhdenvertaisesti, samaten omalle äidilleni myös veljeni lapset ovat ihan yhtä rakkaita kuin tytärtenkin lapset, joten en osaa samaistua tuohon tilanteeseen.
[/quote]
Ei mulla ole tarvetta enempää purkaa. Miniälläni saattaisi ollakin. Mutta kaikki miniät nyt ei tosiaankaan ole mitään ihanneminiöitä. Itse olen aika reilu anoppina, vävykin ja toinen miniä on niin monta kertaa sanonutkin. Tämä yksi vaan nyt on sellainen prinsessaminiä. Ihan turhaan, koska on saanut just sitä mitä on tilannutkin.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:28"]
Ollaanpa tarkkoja: äidin mielihaluistahan tässä nyt puhutaan.
[/quote]
Kuinka niin?
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:28"]
[/quote]
No onkohan sen äidin ja vauvan tarpeet nyt ehkä pikkuisen olennaisemmat kuin isovanhempien??? Siis kun todellakin puhutaan noista ihan enaimmäisistä viikoista jolloin äiti ja vauva toipuvat synnytyksestä!
[/quote]
Ollaanpa tarkkoja: äidin mielihaluistahan tässä nyt puhutaan.
[/quote]
Jos nyt vielä hiukan tarkennetaan niin äidin tarpeista. Ja sen myötä välillisesti vauvan hyvinvoinnista.
Kyllä on vaikeaa. Olen itsekin vuotanut joka tuutista mutta sain kuitenkin itseni siistittyä ja pidettyä hormonitkin kasassa sen aikaa kun omat ja appivanhemmat uusine puolisoineen kävivät kylässä. Vauvat ovat olleet odotettuja ja rakkaita ihan kaikille, enkä ole halunnut sulkea halukkaita pois ihan alussakaan. Enkä kyllä ole erotellut kenen apu kelpaa jos joku vaan on tarjoutunut.
Kyllä minusta tässä haiskahtaa vähän valtataistelu. Tietysti jokainen päättää itse kenet ottaa käymään, mutta ymmärrän ihan täysin että anoppia saattaa surettaa torjunta. Minun anoppiani ainakin surettaisi, hän on lapsillemme ihan yhtä läheinen kuin oma äitinikin. Ei se anoppi sinne ilkeyttään tai itsekkyyttään tuppaudu, vaan siksi että haluaa nähdä uuden rakkaan lapsenlapsen. Vaikka vauva on tärkein ja uusi äitikin erityisasemassa, voi kai silti yrittää ajatella että se on anopillekin varmasti yksi elämän suurimmista jutuista.