vastasyntynyt - onko mulla oikeus määrätä tässä asiassa?

Minusta ap:n tilanne on mennyt pieleen siinä, että lepoa ei ole saanut heti alkuun. Luitteko aloituksen, vauva pari viikkoa ja molemmat mummot ja appi tykkäävät käydä auttelemassa. Ja nyt ap haluaisi omaa rauhaa. Ei varmasti ole liikaa vaadittu jos anoppi ja appi pysyisivät muutaman päivän poissa!

Mutta tähän synnyttäneiden kuntoon. Nykyään kotiutetaan varsin heikossa kunnossa olevia äitejä. Itselläni synnytys kesti 48 tuntia ja päättyi kiireelliiseen sektioon sunnuntaina. Tiistaina pääsimme kotiin. Mutta mieheltäni varmistettiin monta kertaa, että hän ymmärtää minun olevan petipotilas vielä pari päivää.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 08:43"]

Minusta ap:n tilanne on mennyt pieleen siinä, että lepoa ei ole saanut heti alkuun. Luitteko aloituksen, vauva pari viikkoa ja molemmat mummot ja appi tykkäävät käydä auttelemassa. Ja nyt ap haluaisi omaa rauhaa. Ei varmasti ole liikaa vaadittu jos anoppi ja appi pysyisivät muutaman päivän poissa!

Mutta tähän synnyttäneiden kuntoon. Nykyään kotiutetaan varsin heikossa kunnossa olevia äitejä. Itselläni synnytys kesti 48 tuntia ja päättyi kiireelliiseen sektioon sunnuntaina. Tiistaina pääsimme kotiin. Mutta mieheltäni varmistettiin monta kertaa, että hän ymmärtää minun olevan petipotilas vielä pari päivää.

[/quote]

Luitko itse ap:n kirjoituksia? Eihän ap halua omaa rauhaa vaan ainoastaan anopin ja apen ulos kodistaan.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 08:43"]

Minusta ap:n tilanne on mennyt pieleen siinä, että lepoa ei ole saanut heti alkuun. Luitteko aloituksen, vauva pari viikkoa ja molemmat mummot ja appi tykkäävät käydä auttelemassa. Ja nyt ap haluaisi omaa rauhaa. Ei varmasti ole liikaa vaadittu jos anoppi ja appi pysyisivät muutaman päivän poissa!

Mutta tähän synnyttäneiden kuntoon. Nykyään kotiutetaan varsin heikossa kunnossa olevia äitejä. Itselläni synnytys kesti 48 tuntia ja päättyi kiireelliiseen sektioon sunnuntaina. Tiistaina pääsimme kotiin. Mutta mieheltäni varmistettiin monta kertaa, että hän ymmärtää minun olevan petipotilas vielä pari päivää.

[/quote]

Luitko itse ap:n kirjoituksia? Eihän ap halua omaa rauhaa vaan ainoastaan anopin ja apen ulos kodistaan.

[/quote]

Missä noin on lukenut? Aloituksessa ainakin lukee, että ap ei haluaisi ketään paikalle paitsi äitinsä avuksi kun mies on töissä. Myöhemmin kirjoittaa, että äiti lähtee samalla kun mies tulee töistä. On kyllä aikamoisia ammattiloukkaantujia liikkeellä...

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 08:43"]

Minusta ap:n tilanne on mennyt pieleen siinä, että lepoa ei ole saanut heti alkuun. Luitteko aloituksen, vauva pari viikkoa ja molemmat mummot ja appi tykkäävät käydä auttelemassa. Ja nyt ap haluaisi omaa rauhaa. Ei varmasti ole liikaa vaadittu jos anoppi ja appi pysyisivät muutaman päivän poissa!

Mutta tähän synnyttäneiden kuntoon. Nykyään kotiutetaan varsin heikossa kunnossa olevia äitejä. Itselläni synnytys kesti 48 tuntia ja päättyi kiireelliiseen sektioon sunnuntaina. Tiistaina pääsimme kotiin. Mutta mieheltäni varmistettiin monta kertaa, että hän ymmärtää minun olevan petipotilas vielä pari päivää.

[/quote]

Hm, eikös lähtötilanne ollut se, että ap halusi vain äitinsä olevan jeesaamassa ja muut pois?  Hei, jos sinulla on ollut vaikea synnytys takana, kerrotko miten itse toivuit siitä ja millä aikataululla ja miten paljon tarvitsit apua. Eikö ole niin, että sektion jälkeen esim. vauvaa ei saa juurikaan nostella? Ap ei ole sen tarkemmin kuvannut omaa tilaansa muuten kuin että synnytys oli vaikea, mutta oliko hänellä esim. sektiohaava riesana? Miten monta viikkoa siitä toipumiseen menee? Eri tilanteessa olevan on vaikea käsittää, millaista esim. sektiopotilaana oleminen on. Itse olen jokaisesta synnytyksestä selvinnyt parilla tikillä, jälkivuoto oli vähän tavallista menkkavuotoa voimakkaampaa eikä tissimaitoräjähdyksiä ollut, päin vastoin jouduin painimaan herumisongelmien kanssa, mutta siihenkin löytyi apu = hormoninenäsuihke ja imetystilanteen rauhoittaminen muulta yleisöltä.

Yksi asia mistä joku - en nyt muista oliko ap vai joku muu - mainitsi oli "pesimistarve", johon tarvitaan äitiä apuun. Jos viikkokaudet pitää vain hiipparoida maitoisessa paitulissa vauva kainalossa, minusta koko ajatus on ihan hölmö etenkin silloin, kun on muita lapsia perheessä. Mitä nopeammin arjen saa rullaamaan, sitä parempi.

Ymmärrän, että vastasynnyttäneestä äidistä, oma äiti on läheisempi.

Mutta tuskin se miehen äiti aivan uppo-outo on.

Ja jos tosiaan on pyydetty vaan avuksi pyykinpesuun, ruoanlaittoon, siivoukseen, lienee lopulta sama kuka sen tekee.

Kyllä se vauva on yhtä ihana ja odotettu sekä äidin että isän vanhemmille. 

Minusta tuore äiti tekee väärin, jos raivaa tieltään isän ja isän puolen isovanhemmat. Yhtä lailla se vauva on isänkin!

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Meinasin sanoa juuri samaa.

Joo, tuo aika on herkkää äidille, totta kai. Mutta on se myös erittäin herkkää kaikille muille, ja todellakin siinä sinetöidään tiettyjä suhteita. 

Mä en ymmärrä sitä, että "tasa-arvon" nimissä vauvaa syötetään pullosta muuten vaan, että isäkin saa osallistua, ihan naurettavaa. Mutta vielä vähemmän mä ymmärrän sitä, että naisen suku olisi vauvalle enemmän sukua kuin miehen suku, ja jo heti alussa aletaan luomaan niitä huonoja välejä sulkemalla toista puolta VAUVAN suvusta pois.

Toivottavasti ap:lla on poikavauva. Ehkä hän sen myötä voisi hetkeksi pysähtyä asiaa miettimään.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 00:16"]

Ajattele asia niin, että jos poikasi joskus saa lapsen, haluatko että sinun läsnäolosi kielletään? Ymmärrätkö silloin miniää ja poikasi anoppia jotka ovat lähellä lasta mutta sinä et?

[/quote]

Minä ainakin sitten joskus toivottavasti muistan ja ymmärrän kysyä perheeltä että milloin heille sopii että tulen kylään tai auttamaan. En tosiaankaan halua pilata välejä vauvaperheeseen sillä että tunkisin kutsumatta toisten kotiin kun äiti ja vauva tarvitsevat rauhaa ja lepoa!

Näin olen toiminut silloinkin kun sisarukseni ovat saaneet lapsia. Hyvä suhde on säilynyt sisaruksiin ja hyvä suhde syntynyt sisarusten lapsiin. Näin toimi myös lasteni ihana mummi, minun anoppini.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 02:04"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 23:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 23:27"]

Ei kuitenkaan voi ihan yksi yhteen rinnastaa ripulia ja vauvaa - paitsi jos se vaimon äiti juuri sitä ripulia haluaisi tulla ihastelemaan ja kovasti olisi odottanut näkevänsä. Se olisi kyllä outoa. Ja tuo "rinnat maitoa valuen" -ongelmaan sellainen pieni vinkki että liivinsuojat ja maidonkerääjät on keksitty ja niitä osasin jo ihan ensimmäisenkin vauvan jälkeen käyttää. 

[/quote]

Toipilas on kuitenkin aina toipilas, oli kyse sitten ripulista tai synnyttämisestä. Ja minulla ainakin oli rinnat synnytysten jälkeen niin arat, ettei käynyt mielessäkään alkaa sovittelemaan rintaliivejä päälle.

[/quote]

Ehkä anoppisi olisi osannut kertoa sinulle, että juuri tuolloin rintasi tarvitsivat tukea kaikkein eniten? Oikeasti, mitä väliä sillä on, tiskaako, kokkaako tai nuohooko asuntoa oma äiti vai anoppi? Imettämään voi mennä omaan rauhaan.

[/quote]

Tiesin asian kyllä itsekin ja lisäksi tiesin sen, että rintaliivit eivät ole ainoa vaatekappale maailmassa joilla rintoja pystyy tukemaan. Minulle äidin ja anopin ero on aika merkitävä, koska anoppiin minulla.on enemmän sellainen hyvän päivän tuttu -suhde, kun taas äitini on minulle rakkaampi.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 09:12"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Meinasin sanoa juuri samaa.

Joo, tuo aika on herkkää äidille, totta kai. Mutta on se myös erittäin herkkää kaikille muille, ja todellakin siinä sinetöidään tiettyjä suhteita. 

Mä en ymmärrä sitä, että "tasa-arvon" nimissä vauvaa syötetään pullosta muuten vaan, että isäkin saa osallistua, ihan naurettavaa. Mutta vielä vähemmän mä ymmärrän sitä, että naisen suku olisi vauvalle enemmän sukua kuin miehen suku, ja jo heti alussa aletaan luomaan niitä huonoja välejä sulkemalla toista puolta VAUVAN suvusta pois.

Toivottavasti ap:lla on poikavauva. Ehkä hän sen myötä voisi hetkeksi pysähtyä asiaa miettimään.

[/quote]

Kyse on korkeintaan muutamasta viikosta!!! Ei siinä tapahdu mitään niin merkittävää, etteikö ehisi tutustua tuohon vauvaan sitten kun äitikin on kunnossa. Olen tässä keskustelun aikana oppinut, että ilmeisesti olen tuollainen B-luokan mummo, koska olin vielä työelämässä lastenlasten syntyessä ja toinen mummo oli puolestaan jo eläkkeellä eli vietti enemmän aikaa lasten kanssa. Silti olen läheinen mummo lapsille, koska olen itse pitänyt heihin yjteyttä ja tavannut. Eli se on ihan anopin omasta aktiivisuudesta kiinni, miten läheiseksi haluaa lastenlastensa kanssa tulla. Jos haluaa istua perseellään kuin tatti ja odottaa että miniä tai poika hoitaa kaiken niin ei kannata ihmetellä jos nämä ei jaksa raahata tuollaista kivirekeä perässä.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 09:12"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 13:07"]

Missä vaiheessa se verinen pimppi on kaikkien katsottavana kotona? Ja missä ihmeen vaiheessa maitoa valuu vastasyntyneen kanssa, minä luulin, että silloin rinnat vasta "opettelevat" tehtäväänsä eikä ruiski maitoa mihin sattuu.

Jos haluat vain oman äitisi avuksi, niin OK. Samalla sinetöit sen, kuka on tulevaisuudessa apunasi, koska moni anoppi osaa kertoa suvulle, että "ei ole kelvannut edes hetken avuksi, vaikka Lauralla oli niin vaikea synnytys". Älä ota apua vastaan nyt => et saa sitä myöhemminkään ja se on ihan OK sinulle.

[/quote]

Meinasin sanoa juuri samaa.

Joo, tuo aika on herkkää äidille, totta kai. Mutta on se myös erittäin herkkää kaikille muille, ja todellakin siinä sinetöidään tiettyjä suhteita. 

Mä en ymmärrä sitä, että "tasa-arvon" nimissä vauvaa syötetään pullosta muuten vaan, että isäkin saa osallistua, ihan naurettavaa. Mutta vielä vähemmän mä ymmärrän sitä, että naisen suku olisi vauvalle enemmän sukua kuin miehen suku, ja jo heti alussa aletaan luomaan niitä huonoja välejä sulkemalla toista puolta VAUVAN suvusta pois.

Toivottavasti ap:lla on poikavauva. Ehkä hän sen myötä voisi hetkeksi pysähtyä asiaa miettimään.

[/quote]

Tän ketjuan luettuani en tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä..!! :'D Neuvolan ohjeistukseen varhaisesta vuorovaikutuksesta pitäis selkeästi lisätä mukaan ANOPPI, hänet on unohdettu ohjeistuksessa nyt ihan täysin!!! xD

Mulla meni esikoisen kanssa kaksi viikkoa että pystyin kävelemään vessaa pidemmälle. Maitoa kanssa tursusi neljän vauvan tarpeisiin ja ainoa asento jossa piti olla oli kyljellään. Liikaa kun seisoskeli alkoi epparihaavaa pakottamaan. Vauvan pystyin hoitamaan hyvinkin, köllötteli vieressä. Oma ruokkiminen olikin heikoissa kantimissa eikä univelalta jaksanut syödä. Mukavahan se olisi ollut jos joku olisi huolta pitänyt ruokaa laittamalla, siivoamalla jne. Kun itsestäni ei siihen ollut. Vieraat koin rasittavana, vauva tahtoi tunteja viettää rinnalla vartin taukoja pitäen ja samalla syötöllä maidonkerääjäkin piti jo kahdesti tyhjentää samalla kun toisesta rinnasta tulee liikaa ja vauva irrottaa otteensa jolloin sitä valuu siitäkin. En muutenkaan juuri äidiksi tulleena pitänyt ajatuksesta esitellä rintoja kun en sitä ennestäänkään harrastanut. Saati sitten kun imetyksen kanssa oli puljaamista muutenkin. Toisen lapsen jälkeen olikin jo luontevampaa imettää seurassakin kun esikoisen kanssa oli pakko siihenkin tottua.

Tokihan se vauva nukkuukin välillä ja silloin halusin kyllä itsekin nukkua kun sairaalassa oli tullut jo massiiviset univelat. Synnytys valvotti kaksi yötä ja kolme yötä sen jälkeen vierustoverin vauva vuorotteli huudossa kun omani ei vaatinut mitään.

Itse en hirmu läheinen ole ollut äitini kanssa, enkä olisi häntäkään halunnut tilannetta todistamaan, saati sitten anoppia, joka on vieläkin vieraampi, kaikki vaan ei halua yleisöä kun kunto on heikko. Tokan lapsen synnytys oli paljon iisimpi, mutta imetystilanteet halusin tehdä rauhassa saman maitopulman takia. Tokan jälkeen myös kesti kauemmin ettei virtsat tullut housuun niin olisi kyllä kiusallista ollut tehdä se anopin ja apen edessä. Toki jos anoppi on fiksu ja ymmärtää muutenkin kuinka herkillä on, olisi se hyvää suhteen luomista jos anoppi osaa häärätä ja ymmärtää antaa tilaa ja anopin seurassa uskaltaisi olla heikko

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 00:30"]

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 00:16"]Ajattele asia niin, että jos poikasi joskus saa lapsen, haluatko että sinun läsnäolosi kielletään? Ymmärrätkö silloin miniää ja poikasi anoppia jotka ovat lähellä lasta mutta sinä et?

[/quote]

No itse olisin toki valtavan surullinen jos tosiaan kiellettäisiin tulemasta. Mutta niin kusipää en tosiaan ole että tuppaisin poikani ja miniäni kotiin vauvaa katsomaan kun nämä kolme ovat vasta tutustumassa toisiinsa ja totuttelemassa uuteen tilanteeseen. Apua toki tarjosin, tein mm. valmisruoka-annoksia miniälle ja poika ne kövi hänelle hakemassa töidensä jälkeen. Mutta kylään menin vasta sitten kun perhe oli siihen valmis.

[/quote]

Olet ihana! Mun oma anoppini toimi suunnilleen samalla tavalla ja olen hänelle tän ketjun jälkeen entistä kiitollisempi hänen hienotunteisuudestaan ja tervepäisyydestään.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 09:27"]

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 02:04"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 23:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 23:27"]

Ei kuitenkaan voi ihan yksi yhteen rinnastaa ripulia ja vauvaa - paitsi jos se vaimon äiti juuri sitä ripulia haluaisi tulla ihastelemaan ja kovasti olisi odottanut näkevänsä. Se olisi kyllä outoa. Ja tuo "rinnat maitoa valuen" -ongelmaan sellainen pieni vinkki että liivinsuojat ja maidonkerääjät on keksitty ja niitä osasin jo ihan ensimmäisenkin vauvan jälkeen käyttää. 

[/quote]

Toipilas on kuitenkin aina toipilas, oli kyse sitten ripulista tai synnyttämisestä. Ja minulla ainakin oli rinnat synnytysten jälkeen niin arat, ettei käynyt mielessäkään alkaa sovittelemaan rintaliivejä päälle.

[/quote]

Ehkä anoppisi olisi osannut kertoa sinulle, että juuri tuolloin rintasi tarvitsivat tukea kaikkein eniten? Oikeasti, mitä väliä sillä on, tiskaako, kokkaako tai nuohooko asuntoa oma äiti vai anoppi? Imettämään voi mennä omaan rauhaan.

[/quote]

Tiesin asian kyllä itsekin ja lisäksi tiesin sen, että rintaliivit eivät ole ainoa vaatekappale maailmassa joilla rintoja pystyy tukemaan. Minulle äidin ja anopin ero on aika merkitävä, koska anoppiin minulla.on enemmän sellainen hyvän päivän tuttu -suhde, kun taas äitini on minulle rakkaampi.

[/quote]

Miksi näin?  Muuten kuin että olette aivan eri aaltopituuksilla ja kiinnostuneet eri asioista

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 09:27"]

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 02:04"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 23:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 23:27"]

Ei kuitenkaan voi ihan yksi yhteen rinnastaa ripulia ja vauvaa - paitsi jos se vaimon äiti juuri sitä ripulia haluaisi tulla ihastelemaan ja kovasti olisi odottanut näkevänsä. Se olisi kyllä outoa. Ja tuo "rinnat maitoa valuen" -ongelmaan sellainen pieni vinkki että liivinsuojat ja maidonkerääjät on keksitty ja niitä osasin jo ihan ensimmäisenkin vauvan jälkeen käyttää. 

[/quote]

Toipilas on kuitenkin aina toipilas, oli kyse sitten ripulista tai synnyttämisestä. Ja minulla ainakin oli rinnat synnytysten jälkeen niin arat, ettei käynyt mielessäkään alkaa sovittelemaan rintaliivejä päälle.

[/quote]

Ehkä anoppisi olisi osannut kertoa sinulle, että juuri tuolloin rintasi tarvitsivat tukea kaikkein eniten? Oikeasti, mitä väliä sillä on, tiskaako, kokkaako tai nuohooko asuntoa oma äiti vai anoppi? Imettämään voi mennä omaan rauhaan.

[/quote]

Tiesin asian kyllä itsekin ja lisäksi tiesin sen, että rintaliivit eivät ole ainoa vaatekappale maailmassa joilla rintoja pystyy tukemaan. Minulle äidin ja anopin ero on aika merkitävä, koska anoppiin minulla.on enemmän sellainen hyvän päivän tuttu -suhde, kun taas äitini on minulle rakkaampi.

[/quote]

Miksi näin?  Muuten kuin että olette aivan eri aaltopituuksilla ja kiinnostuneet eri asioista, tietenkin.

Tässä on nyt kaksi, ellei kolmekin puolta.

Miniän pitäisi hoksata olla tasapuolinen eikä vain ripustautua omaan sukuunsa.

Anopin pitäisi hoksata olla hienotunteisesti käytettävissä ja toivoa, että apu kelpaa. Jos ei kelpaa, ei juurkaan mitään ole tehtävissä.

Miniän äidinkin pitäisi rohkaista tytärtään solmimaan läheiset suhteet miehensä äitiin. Mutta käsi sydämelle, kuinka moni viitsii siihen ruveta, kun salaa toiveissa on kuitenkin se, että on se ykkösmummu.

Neljäntenä kuvioon kuuluisi vielä tuoreen vauvan isä, mutta hänhän haluaa todennäköisesti pysytellä ulkopuolella ämmien kotkotuksista. Ehkä lähtee isänsä tai appensa kanssa kalaan ja jättää naiset nokittelemaan toisiaan.

Täällä on moneen kertaan toistettu, että tuore äiti tarvitsee apua siivoukseen. Miksi ihmeessä? On kerrottu, että pari ekaa viikkoa äiti pääasiassa makoilee, koska on niin kipeä => ei synny erityistä sotkua. Normaali mies kykenee imuroimaan ja pyyhkimään pölyt työpäivän jälkeen, siihen en ymmärrä apua tarvittavan.

Mitä ihmettä siellä vastasyntyneen perheessä täytyy siivota, kun vauva ei sotke ja äiti ei pääse mihinkään? Vauva vain on, sille on ihan se ja sama, sylitteleekö isä sitä vai pyyhkiikö pölyjä. Ja vauva joka tapauksessa on lähes koko ajan kiinni tississä, joten ei isä sitä muutenkaan pääse hoitamaan.

Kamalan herkkää porukkaa! Kunnon mammantyttö tuo ap. Se on miehesikin lapsi ja hänellä on myös oikeus pyytää apua omilta vanhemmiltaan. Naisen tehtävä on synnyttää lapsi mutta mikä oikeus on omia lapsi itselleen. Ilman miestäsi sinulla ei olisi tuota lasta. Mitä hirveää siinä on jos anoppi on auttamassa. Saatpahan sinäkin levättyä ja toipua.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 10:08"]

Kamalan herkkää porukkaa! Kunnon mammantyttö tuo ap. Se on miehesikin lapsi ja hänellä on myös oikeus pyytää apua omilta vanhemmiltaan. Naisen tehtävä on synnyttää lapsi mutta mikä oikeus on omia lapsi itselleen. Ilman miestäsi sinulla ei olisi tuota lasta. Mitä hirveää siinä on jos anoppi on auttamassa. Saatpahan sinäkin levättyä ja toipua.

[/quote]

Mies voi ilman muuta pyytää äitinsä apuun silloin kun on lapsensa kanssa kahdestaan kotona.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 10:01"]

Täällä on moneen kertaan toistettu, että tuore äiti tarvitsee apua siivoukseen. Miksi ihmeessä? On kerrottu, että pari ekaa viikkoa äiti pääasiassa makoilee, koska on niin kipeä => ei synny erityistä sotkua. Normaali mies kykenee imuroimaan ja pyyhkimään pölyt työpäivän jälkeen, siihen en ymmärrä apua tarvittavan.

Mitä ihmettä siellä vastasyntyneen perheessä täytyy siivota, kun vauva ei sotke ja äiti ei pääse mihinkään? Vauva vain on, sille on ihan se ja sama, sylitteleekö isä sitä vai pyyhkiikö pölyjä. Ja vauva joka tapauksessa on lähes koko ajan kiinni tississä, joten ei isä sitä muutenkaan pääse hoitamaan.

[/quote]

Jos äiti ei tarvitse kotona apua, anopilla on sitä vähemmän syytä tuppautua äidin ja vauvan luo pyytämättä. Jos äiti tarvitsee apua, hän pyytää sitä siltä kenet luontevimmaksi auttajakseen kokee.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 08:43"]

Minusta ap:n tilanne on mennyt pieleen siinä, että lepoa ei ole saanut heti alkuun. Luitteko aloituksen, vauva pari viikkoa ja molemmat mummot ja appi tykkäävät käydä auttelemassa. Ja nyt ap haluaisi omaa rauhaa. Ei varmasti ole liikaa vaadittu jos anoppi ja appi pysyisivät muutaman päivän poissa!

Mutta tähän synnyttäneiden kuntoon. Nykyään kotiutetaan varsin heikossa kunnossa olevia äitejä. Itselläni synnytys kesti 48 tuntia ja päättyi kiireelliiseen sektioon sunnuntaina. Tiistaina pääsimme kotiin. Mutta mieheltäni varmistettiin monta kertaa, että hän ymmärtää minun olevan petipotilas vielä pari päivää.

[/quote]

Hm, eikös lähtötilanne ollut se, että ap halusi vain äitinsä olevan jeesaamassa ja muut pois?  Hei, jos sinulla on ollut vaikea synnytys takana, kerrotko miten itse toivuit siitä ja millä aikataululla ja miten paljon tarvitsit apua. Eikö ole niin, että sektion jälkeen esim. vauvaa ei saa juurikaan nostella? Ap ei ole sen tarkemmin kuvannut omaa tilaansa muuten kuin että synnytys oli vaikea, mutta oliko hänellä esim. sektiohaava riesana? Miten monta viikkoa siitä toipumiseen menee? Eri tilanteessa olevan on vaikea käsittää, millaista esim. sektiopotilaana oleminen on. Itse olen jokaisesta synnytyksestä selvinnyt parilla tikillä, jälkivuoto oli vähän tavallista menkkavuotoa voimakkaampaa eikä tissimaitoräjähdyksiä ollut, päin vastoin jouduin painimaan herumisongelmien kanssa, mutta siihenkin löytyi apu = hormoninenäsuihke ja imetystilanteen rauhoittaminen muulta yleisöltä.

Yksi asia mistä joku - en nyt muista oliko ap vai joku muu - mainitsi oli "pesimistarve", johon tarvitaan äitiä apuun. Jos viikkokaudet pitää vain hiipparoida maitoisessa paitulissa vauva kainalossa, minusta koko ajatus on ihan hölmö etenkin silloin, kun on muita lapsia perheessä. Mitä nopeammin arjen saa rullaamaan, sitä parempi.

[/quote]

Tuohon pesimisasiaan liittyen. Tällähän äidit itsensä näännyttävät: pitää olla 24/7 vauvassa kiinni ja imettää, imettää, imettää, vaikka vauva vain nukkuisi nänni suussa. Tehokkaita järkevän mittaisia imetyksiä kohtuullisin välein on paljon parempi juttu, välillä äitikin pääsee huilaamaan ja tankkaamaan ja vaikka ulos kävelemään. Huomaatte pesimisen mahdottomuuden viimeistään sitten, kun lapsia on useampi.