Ystäväni kiinnitti huomiota käyttämääni sanaan "lounas"

Vuorotyössä saatetaan tosiaan puhua ihan vain ruokatauosta, on se sitten lounas, päivällinen tai yöpala.

Mua ärsyttää eniten, kun käytetään sanaa: olimme RUOKAILEMASSA!

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä lounastauko (ruokailu) syödään omalla ajalla eli 30 min. yhteen tuntiin, jolloin voi poistua vapaasti työpaikalta, mutta ruokatauko (20 min.) sisältyy työntekijän työaikaan, eikä silloin poistuta lain mukaan työpaikalta. Siinä on se ero.

Meillä 15 min, ja se sisältyy työaikaan. Siisti sisätyö. Lounas-sanaa on ihan hirveän vaikeaa käyttää missään yhteydessä, jopa "ruokailu" on vaikea. Lapsuudessa ei noita sanoja käytetty, meillä vain syötiin. Kyllä lounas kuulostaa todella hienolta.

Tämä on hassu juttu. Itse olen toimistossa töissä ja puhumme lounaasta. Ystävänäni mies, joka on tehtaassa töissä jaksaa aina huomautella, kun sovimme lounastreffeistä. Kuten myös kukkakaupassa töissä oleva ystäväni, ihmettelee lounasta. Hassua kertakaikkiaan.

Vierailija kirjoitti:

9 jatkaa vielä, että varsinkin duunaripaikoissa se "lounas" on jostain kertakäyttöastiasta syöty kaalipata varastohuoneen penkillä, ei mitään kauhean luksusta...

Eli termi "lounas" todellakin on hienostelua, jos kerta kaikki lounasaikaan tapahtuva syöminen ei kelpaa lounaaksi.

Itse puhun ihan syömään menemisestä. Lounas sanana kuulostaa niin limaiselta.

t. maisteri

Olen lukion opettaja ja puhun tietoisesta lounaasta, jotta lukioon kuuluva keskiluokkaisuus tarttuisi opiskelijoiden puheeseen.

Itse syön aamupalaa, lounasta, iltapäiväkahvia, päivällistä ja iltapalaa. Minua ei kiinnosta pätkän vertaa, mitä muut näistä aterianimistä ajattelee.

Vierailija kirjoitti:

Olen lukion opettaja ja puhun tietoisesta lounaasta, jotta lukioon kuuluva keskiluokkaisuus tarttuisi opiskelijoiden puheeseen.

Jos nyt oppisivat edes että ruokaa syödään eikä heitellä muiden päälle.

Minä puhun lounaasta niin töissä kuin kotonakin. Ihan normaali sana. Työskentelen päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana ja kotonani minulla on omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kuvittele: meillä töissä sanotaan lunch. Ihan hillittömiä snobbareita ollaan :)

Niinpä olette. Suomalainen sana ei kelpaa teille hienostelijoille. 

Lounas on ilmansuunta miksi siitä on tullut nimitys syömiselle.

Ihan tavisduunari olen ja käytän sanoja lounas ja päivällinen. Normaaleja sanoja. 

Mites suhtautuu kun kerrot meneväsi sunnuntaibrunssille?

Puhun lounaalle menosta jos menen ravintolaan, töissä vaan syön ruokatauolla. Sitten taas kyllä vaikka ruokaostoksia miettiessä puhutaan kotona että mitä minäkin päivänä tehtäisiin lounaaksi ja mitä päivälliseksi. 

Duunarin ruokatauolla ei välttämättä ole kyse lounaasta. Se voi olla myös päivällinen tai oikeastaan mikä vain vuorosta riippuen. Siksi helpompi puhua ihan vain syömään menemisestä. 

Toimistossa työskentelevät taas yleensä työskentelevät virka-aikaan ja syövät aina lounasaikaan, eli nimenomaan lounasta. Olisiko siinä selitys?

Näin ainakin minulla kävi. Opiskeluaikana työskentelin kaupassa milloin missäkin vuorossa, nykyään päivätyössä.

Voi näin ollakin. Itsekin käytän kyllä sanaa "syömään", vaikka oon alalla, jossa suurin osa käyttää sanaa lounas :D En kyllä kiinnitä tohon mitään huomiota. Lakialalla olen, joskaan en ole juristi.

Meille tuli tehtaalle uusi tuotantopäällikkö, joka käy lounaalla, kun muut menevät syömään. Muuten hän on kyllä oikein mukava eikä vaikuta pitävän itsestään paljon muita hienompana.

Itse syön lounasta, mutta ymmärrän ihan hyvin että siinä on eri sävy kuin syömään menemisessä. Ei sanana sovi raksalle vaikkapa.

Vierailija kirjoitti:

Itse syön lounasta, mutta ymmärrän ihan hyvin että siinä on eri sävy kuin syömään menemisessä. Ei sanana sovi raksalle vaikkapa.

Raksalla tuskin on myöskään iltapäivän teetaukoa.