Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset kasvattavat lapsensa nyrpeiksi ja epäsosiaalisiksi.
27.05.2012 |
Toisen ketjun innoittamana tuli mieleeni asia mitä on pitänyt jo pitkään täällä kirjoittaa. Minulla on kolme reipasta lasta, jotka ovat myös kovin sosiaalisia. Juttelevat ihmisille ja lapsille ja ovat ystävällisiä ja hymyileviä.
On aivan käsittämätöntä, että jos minun 4 vuotias alkaa puhumaan toiselle tuntemattomalle lapselle, vaikkapa puistossa, tai hississä, tai missä vaan, niin suurin osa lapsista ei vastaa mitään takaisin. Ei siis mitään! Välttelevät jopa katsekontaktia. Huvittavinta on, että usein näiden lasten vanhemmat ovat siinä vieressä, eivätkä sano lapselleen mitään? Miksi ihmiset haluavat kasvattaa lapsensa noin epäsosiaalisiksi? Aroiksi ja jopa epäkohteliaiksi?
Jos minun lapsilleni tulisi joku lapsi puhumaan ja nämä eivät vastaisi mitään ja katselisivat muualle, niin minä kyllä sanoisin lapsilleni, että on peäkohteliasta käyttäytyä noin. Miten niin monien lapset kuitenkin saavat käyttäytyä niin huonosti?
Sama juttu on leikkimisen kanssa, jos lapseni ovat esimerkiksi puistossa, niin käsken heidän aina ottamaan halukkaat mukaan leikkiin. Tätäkään ei suurin osa noudata. Hiekkaleluja ei lainata tuntemattomille jne. Mitä sellaisista lapsista voi kasvaa muuta kuin itsekeskeisiä ja ilkeitä aikuisia?
Kommentit (111)
puhutte tuiki tuntemattomille bussissa, hississä ja missä vaan mukavia koko ajan ja loukkaannutte jos toine nei lähde mukaan? Tai joku tuntematon vaikkapa bussissa esittelee teille itsensä, ja alkaa kertoa vaikkapa päivän tekemisiään, niin pidätte häntä tottavie ihan fiksuna.
mutta se meissä suomalaisissa niin outoa onkin. Vaan en sitlikään usko, että kovinkaan moni jättäisi tervehtimättä jos joku tervehtisi sinua vaikkapa siellä bussipysäkillä. Kyllä olisi vaivaannuttava hetki seistä siinä ja odottaa bussia kun ei olisi vastannut toiselle edes hei. Kyllä siinä se juntti olisi minusta se joka ei toiselle vastaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ketjussa näkyy taas hyvin ehdan av-mamman yksinkertaisuus ja mustavalkoisuus: minun lapseni persoona on ihanne ja muiden huonon kasvatuksen tulosta.
Kuulkaapa te "reippaiden" ja "ulospäin suuntautuneiden" lasten äidit. Muut saattavat kokea kultamussunne ärsyttävän tunkeilevina tilanvaltaajina, eikä suinkaan onnistuneen kasvatuksen tuloksena.
Näin meitä ihmisiä on erilaisia. Hieman ujompia ja hieman ulospäin suuntautuneempia. Koitetaan ymmärtää toisiamme.
mutta siihen voi olla jokin ymmärrettävä syy niinkuin tuo ujous tai valikoiva puhumattomuus. Jos sellaista syytä ei ole, niin sitte ihminen on ihan oikeasti joko huonokäytöksinen, juntti, tyhmä, kuuro, dementoitunut, mielenterveysongelmainen,ulkomaalainen, liian uupunut puhuakseen, tai ei edes huomaa että hänelle puhutaan tms. Paras vaan opettaa lapsi hyväksymään se, että aina ei vastausta välttämättä tule ja jättää silloin toinen rauhaan.
Toisaalta, miksi pitäisi koko ajan höpöttää ja olla alati valmiina seurallisuuteen. Minä ainakin nautin ihan kun saan vaan hiljaa rauhassa istua bussissa raskaan työpäivän jälkeen, kun olen jo koko päivän höpöttänyt.
Me ollaan niin erilaisia. Opettakaa lapsianne suvaitsevaistuueen!
ujo on kasvatettu ujoksi, epäsosiaaliseksi, mutta sun villi ja levoton ei ole kasvatuksen tuotosta...
Mulla on ujo lapsi, ja ikinä ei ole käytöksessä ollut moitittavaa, _ikinä_ ei töni ketään. Todistuksissakin on vain 10 käytöksen osalta. Varmaan sun villillä ja levottomallakin?
mutta minulla ei muutenkaan ole ollut tapana arvottaa lapsia koulumenestysten mukaan :) vaan ihan joidenkin muiden avujen ;)ap
kaikki eivät voi olla jo 4 veenä toivomasi kaltaisia... sitä paitsi sun lapsi kuulostaa mun painajaiselta, se ärsyttää monia myös, tiedän, sillä omaan myös sellaisen...
voi aikoja voi tapoja voi yksinkertaista ajattelua
sinun lapsesi ap on näitä ihanan reippaita ja sosiaalisia lapsia, jotka tunkevat suunapäänä häiriköimään muita ihmisiä? Kyllä se on kerta kaikkiaan niin ihanan reipasta kun sun Nico-Petteri tulee lässyttämään siihen pöydän viereen, kun olemme mieheni kanssa syömässä romanttista illallista tai tunkee iholle tökkimään ja kyselemään vierasta aikuista, kun seisotaan kassajonossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ketjussa näkyy taas hyvin ehdan av-mamman yksinkertaisuus ja mustavalkoisuus: minun lapseni persoona on ihanne ja muiden huonon kasvatuksen tulosta.
Kuulkaapa te "reippaiden" ja "ulospäin suuntautuneiden" lasten äidit. Muut saattavat kokea kultamussunne ärsyttävän tunkeilevina tilanvaltaajina, eikä suinkaan onnistuneen kasvatuksen tuloksena.
Näin meitä ihmisiä on erilaisia. Hieman ujompia ja hieman ulospäin suuntautuneempia. Koitetaan ymmärtää toisiamme.
juuri tuota asennettahan sille omalle ujolle lapselle kannattaa opettaa. Ystävällisesti tervehtivät lapset ovat: tunkeilevia. Hyvä Suomi! Ja hyvä AV.
mutta niitä vanhempia en kyllä ymmärrä, jos hekään eivät reagoi vieraan lapsen tullessa juttelemaan. Niitä nimittäin riittää. Ei tarvitse sitten lasten käytöstä ihmetellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrä sinun pointtiasi, koska itsekin ovat sisäänpäinkääntyneitä, kyräileviä, estoisia suomalaisia käytöksessään.
Olen itse sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut, ja minua pidetään usein vinksahtaneena, kun aloitan jutustella vieraille!
Esim. juuri männäpäivänä tarjosin vaipan Stockmannin lastenhoitohuone-Wc:ssä äidille, jolta olikin sitten vaipat unohtuneet kotiin kiireessä (ja lapsella kakat vaipassa). Itse tarjouduin vaipan antamaan, kun äiti ääneen huokaili unohdustaan, ja aloin samalla pientä jutustelua tyyliin: "minkäs ikäinen teidän vauva on? Onpas söpö tyttö jne" Äiti katsoi pitkään, kun olin kehdannut aloittaa jutella tuntemattomalle noin vain... Onneksi sentään muisti kiittää vaipasta! Ja siis tarkoitukseni ei todellakaan ollut, että tässä nyt yksi yksinäinen äiti-ihminen alkaa lyöttäytyä jonkun shoppailuseuraksi, vaan jutella ihan viattomasti niitä näitä samalla kun molemmat hoitavat siinä vauvan vaipatukset. Seura kun niin piristää, kun on yksin kotona kaikki päivät, mutta taidan olla ihan friikki, kun eihän suomessa saa jutella tuntemattomille, sellainen käytösnormi vallitsee...
sinun lapsesi ap on näitä ihanan reippaita ja sosiaalisia lapsia, jotka tunkevat suunapäänä häiriköimään muita ihmisiä? Kyllä se on kerta kaikkiaan niin ihanan reipasta kun sun Nico-Petteri tulee lässyttämään siihen pöydän viereen, kun olemme mieheni kanssa syömässä romanttista illallista tai tunkee iholle tökkimään ja kyselemään vierasta aikuista, kun seisotaan kassajonossa.
Missään vaiheessa ei ole puhuttu aikuisille puhumisesta! Eikä varsinkaan kenenkään häiritsemisestä. Vaan ihan normaalista tervehtimisestä lapselta lapselle. Minusta huonoa käytöstä on myös noi sinun mainitsemasi asiat. Eli minun lapseni eivät ole kyllä tulossa sinua häiritsemään kun olet miehesi kanssa illallisella, minä kun osaan ohjeistaa lastani. Toisin kuin sinä omaasi Nico-Petteriä, joka saa kyllä olla epäkohtelias muille, eikä oma äiti edes opeta oikeaan käytökseen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös 3 reipasta lasta. Tässä lähistöllä asuu samanikäiset tytöt kuin minun tyttäreni ovat. He eivät saa leikkiä muuta kuin omassa pihassa ja jos heitä pyytää seuraansa, usein myöntyvät mutta mihinkään ei heidän pihassa saa koskea. Edes hiekkaleluihin!
Itse olen lapsia opettanut lelujen jakamiseen. Ettei se lapio kulu siitä vaikka sitä kaverille leikissä antaa.
Vanhemmat ei yhtään ohjaa. Olla jörötetään vain oman perheen kesken. Miten siinä voi oppia sosiaalisuutta? En minä ainakaan kiellä lapsiltani kavereita. Sosiaalisia taitoja ei opi jos niitä ei saa opetella.
mutta niitä vanhempia en kyllä ymmärrä, jos hekään eivät reagoi vieraan lapsen tullessa juttelemaan. Niitä nimittäin riittää. Ei tarvitse sitten lasten käytöstä ihmetellä...
Nimenomaan näin! Jos vanhemmat antavat lapsen olla noteeraamatta ihmistä joka hänelle juttelee, niin siinä on kyllä vanhemalla erittäin huono tapa kasvattaa (tai jättää kasvattamatta) lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ketjussa näkyy taas hyvin ehdan av-mamman yksinkertaisuus ja mustavalkoisuus: minun lapseni persoona on ihanne ja muiden huonon kasvatuksen tulosta.
Kuulkaapa te "reippaiden" ja "ulospäin suuntautuneiden" lasten äidit. Muut saattavat kokea kultamussunne ärsyttävän tunkeilevina tilanvaltaajina, eikä suinkaan onnistuneen kasvatuksen tuloksena.
Näin meitä ihmisiä on erilaisia. Hieman ujompia ja hieman ulospäin suuntautuneempia. Koitetaan ymmärtää toisiamme.
juuri tuota asennettahan sille omalle ujolle lapselle kannattaa opettaa. Ystävällisesti tervehtivät lapset ovat: tunkeilevia. Hyvä Suomi! Ja hyvä AV.
sinäkö olet joku Jumala, joka sanelee sen mikä on ainoa oikea tapa elää ja olla? Opeta sinä sille omalle lapsellesi (ja sisäistä itse), että ihmisiä on myös ujompia ja heille on hyvä antaa tilaa ja aikaa, eikä pidä hönkiä heti päälle.
ketjussa näkyy taas hyvin ehdan av-mamman yksinkertaisuus ja mustavalkoisuus: minun lapseni persoona on ihanne ja muiden huonon kasvatuksen tulosta.
Kuulkaapa te "reippaiden" ja "ulospäin suuntautuneiden" lasten äidit. Muut saattavat kokea kultamussunne ärsyttävän tunkeilevina tilanvaltaajina, eikä suinkaan onnistuneen kasvatuksen tuloksena.
Näin meitä ihmisiä on erilaisia. Hieman ujompia ja hieman ulospäin suuntautuneempia. Koitetaan ymmärtää toisiamme.
juuri tuota asennettahan sille omalle ujolle lapselle kannattaa opettaa. Ystävällisesti tervehtivät lapset ovat: tunkeilevia. Hyvä Suomi! Ja hyvä AV.
sinäkö olet joku Jumala, joka sanelee sen mikä on ainoa oikea tapa elää ja olla? Opeta sinä sille omalle lapsellesi (ja sisäistä itse), että ihmisiä on myös ujompia ja heille on hyvä antaa tilaa ja aikaa, eikä pidä hönkiä heti päälle.
ja sanon sille omalle lapselleni, niin että tämä huonosti käyttäytynytkin lapsi äitineen kuulee, että toinen on ollut todella epäkohtelias kun ei vastannut. Minä saan niin tehdä kun kasvatan sitä omaa lastani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinun lapsesi ap on näitä ihanan reippaita ja sosiaalisia lapsia, jotka tunkevat suunapäänä häiriköimään muita ihmisiä? Kyllä se on kerta kaikkiaan niin ihanan reipasta kun sun Nico-Petteri tulee lässyttämään siihen pöydän viereen, kun olemme mieheni kanssa syömässä romanttista illallista tai tunkee iholle tökkimään ja kyselemään vierasta aikuista, kun seisotaan kassajonossa.
Missään vaiheessa ei ole puhuttu aikuisille puhumisesta! Eikä varsinkaan kenenkään häiritsemisestä. Vaan ihan normaalista tervehtimisestä lapselta lapselle. Minusta huonoa käytöstä on myös noi sinun mainitsemasi asiat. Eli minun lapseni eivät ole kyllä tulossa sinua häiritsemään kun olet miehesi kanssa illallisella, minä kun osaan ohjeistaa lastani. Toisin kuin sinä omaasi Nico-Petteriä, joka saa kyllä olla epäkohtelias muille, eikä oma äiti edes opeta oikeaan käytökseen.ap
lapsesi olla kuitenkin tuollainen päällepäsmäri, kun äitikin on tuollainen besserwisseri, joka tietää jopa täysin vieraiden lasten kasvatuksesta :)
ketjussa näkyy taas hyvin ehdan av-mamman yksinkertaisuus ja mustavalkoisuus: minun lapseni persoona on ihanne ja muiden huonon kasvatuksen tulosta.
Kuulkaapa te "reippaiden" ja "ulospäin suuntautuneiden" lasten äidit. Muut saattavat kokea kultamussunne ärsyttävän tunkeilevina tilanvaltaajina, eikä suinkaan onnistuneen kasvatuksen tuloksena.
Näin meitä ihmisiä on erilaisia. Hieman ujompia ja hieman ulospäin suuntautuneempia. Koitetaan ymmärtää toisiamme.
juuri tuota asennettahan sille omalle ujolle lapselle kannattaa opettaa. Ystävällisesti tervehtivät lapset ovat: tunkeilevia. Hyvä Suomi! Ja hyvä AV.
sinäkö olet joku Jumala, joka sanelee sen mikä on ainoa oikea tapa elää ja olla? Opeta sinä sille omalle lapsellesi (ja sisäistä itse), että ihmisiä on myös ujompia ja heille on hyvä antaa tilaa ja aikaa, eikä pidä hönkiä heti päälle.
Miksi ihmeessä opettaisin lapselleni, että toisia ei saa tervehtiä ystävällisesti? En todellakaan halua opettaa lapsestani samanlaista epäkohteliasta lasta kuin sinä olet tehnyt!
sinun lapsesi ap on näitä ihanan reippaita ja sosiaalisia lapsia, jotka tunkevat suunapäänä häiriköimään muita ihmisiä? Kyllä se on kerta kaikkiaan niin ihanan reipasta kun sun Nico-Petteri tulee lässyttämään siihen pöydän viereen, kun olemme mieheni kanssa syömässä romanttista illallista tai tunkee iholle tökkimään ja kyselemään vierasta aikuista, kun seisotaan kassajonossa.
Missään vaiheessa ei ole puhuttu aikuisille puhumisesta! Eikä varsinkaan kenenkään häiritsemisestä. Vaan ihan normaalista tervehtimisestä lapselta lapselle. Minusta huonoa käytöstä on myös noi sinun mainitsemasi asiat. Eli minun lapseni eivät ole kyllä tulossa sinua häiritsemään kun olet miehesi kanssa illallisella, minä kun osaan ohjeistaa lastani. Toisin kuin sinä omaasi Nico-Petteriä, joka saa kyllä olla epäkohtelias muille, eikä oma äiti edes opeta oikeaan käytökseen.ap
lapsesi olla kuitenkin tuollainen päällepäsmäri, kun äitikin on tuollainen besserwisseri, joka tietää jopa täysin vieraiden lasten kasvatuksesta :)
eikös siellä tiedetty ihan samanlailla ;)
ap
Mutta aivan uskomatonta mikä puolustaskanta täällä on tullut monelle. Jännä, että kukaan ei ota onkeensa ja totea, että pitää opettaa lapsi vastaamaan toisille lapsille jos nämä tulevat puhumaan. Tämä kertoo siitä, että tuo vastaamattomuus on jollain tavalla opittua, koska vanhemmat ovat noin vahvasti sen takana!
Minunkin lapseni ovat välillä ystävällisesti ottaneet kontaktia toisiin lapsiin. Näitä "en kuule mitään" lapsia tulee välillä vastaan, mutta kauheimpia ovat todellakin ne vanhemmat, jotka tyyliin vetävät lapsensa pois äkkiä, ettei vieras lapsi vaan puhu heille mitään. Aivan käsittämätöntä.
av:n mahtikasvattajat: auttakaa minua apäonnistunutta kasvattajaa tässä kasvatuspulmassa!
Törmäsimme rapussa känniseen naapurin naiseen. Tämä tervehti lastani (3 v.) sössöttäen ja viinalle haisten. Lapsi tarrautui jalkaani ja ujosti kurkisteli. Naapurin nainen laskeutui lapsen tasolle ja tivasi ja tivasi "sanoin heippa, kuulitko, sanoin heippa?!". Tästä lapsi meni vielä enemmän lukkoon. Sanoin lapselle itsekin epäröisen, että moikkaas nyt. Ei moikannut. Miten olisi pitänyt toimia?
Tuon jälkeen ei ole uskaltanut puhua vieraille aikuisille ensitapaamisilla, vaikka olen kertonut, että on kohteliasta vastata. Mites kun ei silti uskalla vastata? Teillä on varmasti ratkaisu tähän, olettehan mahtikasvattajia!
av:n mahtikasvattajat: auttakaa minua apäonnistunutta kasvattajaa tässä kasvatuspulmassa!
Törmäsimme rapussa känniseen naapurin naiseen. Tämä tervehti lastani (3 v.) sössöttäen ja viinalle haisten. Lapsi tarrautui jalkaani ja ujosti kurkisteli. Naapurin nainen laskeutui lapsen tasolle ja tivasi ja tivasi "sanoin heippa, kuulitko, sanoin heippa?!". Tästä lapsi meni vielä enemmän lukkoon. Sanoin lapselle itsekin epäröisen, että moikkaas nyt. Ei moikannut. Miten olisi pitänyt toimia?
Tuon jälkeen ei ole uskaltanut puhua vieraille aikuisille ensitapaamisilla, vaikka olen kertonut, että on kohteliasta vastata. Mites kun ei silti uskalla vastata? Teillä on varmasti ratkaisu tähän, olettehan mahtikasvattajia!
täällä tuntuu nyt moni puolusteleva sekoittavan asiat. Minähän sanoin nimenomaan, että se, että ei vastaa kun tervehditään tai edes katsota sitä joka sinulle puhuu ON huonoa käytöstä. nämä puolustautujat täällä otti tämän ujous kortin mukaan!
ap