Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset kasvattavat lapsensa nyrpeiksi ja epäsosiaalisiksi.
27.05.2012 |
Toisen ketjun innoittamana tuli mieleeni asia mitä on pitänyt jo pitkään täällä kirjoittaa. Minulla on kolme reipasta lasta, jotka ovat myös kovin sosiaalisia. Juttelevat ihmisille ja lapsille ja ovat ystävällisiä ja hymyileviä.
On aivan käsittämätöntä, että jos minun 4 vuotias alkaa puhumaan toiselle tuntemattomalle lapselle, vaikkapa puistossa, tai hississä, tai missä vaan, niin suurin osa lapsista ei vastaa mitään takaisin. Ei siis mitään! Välttelevät jopa katsekontaktia. Huvittavinta on, että usein näiden lasten vanhemmat ovat siinä vieressä, eivätkä sano lapselleen mitään? Miksi ihmiset haluavat kasvattaa lapsensa noin epäsosiaalisiksi? Aroiksi ja jopa epäkohteliaiksi?
Jos minun lapsilleni tulisi joku lapsi puhumaan ja nämä eivät vastaisi mitään ja katselisivat muualle, niin minä kyllä sanoisin lapsilleni, että on peäkohteliasta käyttäytyä noin. Miten niin monien lapset kuitenkin saavat käyttäytyä niin huonosti?
Sama juttu on leikkimisen kanssa, jos lapseni ovat esimerkiksi puistossa, niin käsken heidän aina ottamaan halukkaat mukaan leikkiin. Tätäkään ei suurin osa noudata. Hiekkaleluja ei lainata tuntemattomille jne. Mitä sellaisista lapsista voi kasvaa muuta kuin itsekeskeisiä ja ilkeitä aikuisia?
Kommentit (111)
Olkoon se sinun mielestäsi miten huvittavaa hyvänsä. Palaan tilanteeseen kotona ja odotan hänen osaavan käyttäytyä seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa paremmin. Tämä on toiminut mun kaikkien lasten kohdalla ja lapset ovat hyvin käyttäytyviä lapsia, nuoria ja aikuisia.
mutta voisihan sitä lapselle sanoa, että "vastaappa nyt reippaasti"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rohkaista sitä lasta vastaamaan kohteliaasti? Sen oman vanhemman? Jotta tuntemattoman ei tarvitse sitten sanoa "ilkeästi" teidän kullanmuruille!
mutta riippuu hetkestä ja siitä vieraasta ihmisestä, miten se lopulta sujuu. Jos siinä joku kaltaisenne töräyttää huonosta käytöksestä, niin ei voi pahempaa palvelusta tehdä... Vaikka varmaan luulee tekevänsä jotain tosi hienoa palvelusta.
ap:lla on puurot ja vellit sekaisin
Entisenä arkana ja ujona lapsena sanon samaa kuin muutkin että tällainen käytös saa takuulla sen ujon lapsen vetäytymään täysin kuoreensa, sekä pelkäämään vieraita ihmisiä.
Ujoa ja arkaa pitää rohkaista, ei vaatia, koska vaatimalla saa juuri päinvastaisen tuloksen kuin oli tarkoitus.
tekeen niin, että jos lapset tai aikuiset ei vastaa lapsilleni, niin sanon ääneen, että "onpas huonokäytöksisiä lapsia/ihmisiä"
kyllä se nyt vaan ON huonoa käytöstä jos ei vastaa ihmiselle joka puhuu ystävällisesti sinulle. se on ihan sama, vaikka syynä olisi mikä ujous, mutta huonoa käytöstä se on silti. Se on sama juttu kuin minun esikoiseni on todella villi ja levoton. Jos hän menee tuuppimaan jotakuta innostuneesti, niin se ON huonoa käytöstä, vaikka ei johdukaan mitenkään kasvatuksesta vaan lapsen omasta luonteesta. Siinä tilanteessa minä aikuisena menen ohejistamaan oikeaan käytökseen. Vai pitäisikö minunkin jättää sitten vaan sanomatta lapselleni? Kun sehän on vaan luonnekysymys.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että joku otti tämän puheeksi. Aina valitetaan kaikista niistä piirteistä mitkä on todennäköisemmin rohkealla ja menevällä lapsella. Mutta onhan niitä piirteitä mitkä on ujoilla ja jotka ovat todella huonoja tapoja ja niistä pitää opettaa pois. Toinen saman tyylinen on se äidin helmoissa roikkuminen kun mennään kylään. Se nyt ei ehkä ole huonoa käytöstä, mutta kyllä siitäkin pitäisi minusta rohkaista eroon. Ainakin minä olen saanut ujon lapseni rohkaistumaan kun olen vaan rohkaissut. En hyssytellyt ja voivotellut vaan näyttänyt itse hyvää esikerkkiä ja sanonut, että kätteleppä perässä. Nykyään ei ole se lapsi ujo enää ollnkaan. Joten kyllä se on vähän vanhemmistakin kiinni.
joka menee ihan lukkoon jos joku yrittää väkisin jututtaa. On asiasta puhuttu kotona jne. mutta, kun on ujo ja arka niin on. Toivon totisesti, että kukaan yksioikoinen ja huonokäytöksinen ei tule laukomaan vielä epäkohteliaaksi, koska sitten mennään taas takapakkia.
Toisaalta minä en edes arvosta jatkuvaa turhapäivästä hölpötystä kelle vaan ja koska vaan. Täytyy ottaa myös muut huomioon, ei koskaan voi tietää missä tunnetilassa joku lähimmäinen vaeltaa, on voinut vaikka saada tietää olevansa vakavasti sairas, saanut potkut, murehtii raha-asioista jne. jne. Ei silloin jaksa lätistä mukavia eikä aina muulloinkaan.
Aina valitetaan, että suomalaiset sitä ja suomalaiset tätä. Miksi meidän pitäisi yrittää ollaa jotain välimeren maan ekstroverttejä, jos geeniperimässämme kannamme toisenlaista luonnetta. Suomalaisille tyypilliset luonteepiirteetkin voi nähdä vahvuuksina; olemme rauhallisia, toisille tilaa antavia, aluksi etäisiä ja viileitä mutta kun paremmin tutustuu niin luotettavia ja ystävällisiä. Eikä suomalaiset ole tässä mitenkään ainutlaatuisia, eikö esim. kiinalaiest ja japanilaisetkin ole aika pidättyviä luonteeltaan. Ihan turhaa vertailla ja kokea huonommuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein vuosi sitten aloituksen samasta aiheesta ja sain paskaa niskaani. Itselläni ystävällinen 4-vuotias, joka mielellään ottaisi kontaktia muihin lapsiin mutta hiukan hankalaa se on, sillä suomalaiset äidit lähtevät karkuun. Tänäänkin olimme puistossa ja kun siirryimme hiekkalaatikolle (iso, iso alue) niin eräs hermostuneen oloinen äiti käänsi selkänsä meille ja alkoi kuiskimaan lapsilleen jotain kotiinlähdöstä. Toinen lapsi olisi tullut tekemään hiekkakakkuja kanssamme, kiva veto. :/ Eipä heillä hetkeä aiemmin ollut kiire minnekään, kun olimme puiston toisella laidalla.
Bussissa vauvat ja taaperot kököttävät sanomatta sanaakaan koko matkan aikana, äiti ei vilkaisekaan lastaan vaan selaa kännykkää tai lukee jotain. Jos isompi lapsi puhuu jotain, aikuinen vastaa tälle kuin idiootille. Kun kaksi lasta yrittää ottaa kontaktia toisiinsa vaikkapa siellä bussissa, se estetään: "mennäänpäs me TÄNNE TAAKSE istumaan".
ujo on kasvatettu ujoksi, epäsosiaaliseksi, mutta sun villi ja levoton ei ole kasvatuksen tuotosta...
Mulla on ujo lapsi, ja ikinä ei ole käytöksessä ollut moitittavaa, _ikinä_ ei töni ketään. Todistuksissakin on vain 10 käytöksen osalta. Varmaan sun villillä ja levottomallakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsissa esim. lomareissulla. Suomalaiset lapset ovat totisia, lähes imleettömiä kun taas ulkomaalaiset lapset osaavat jutella vieraallekin jos jututetaan, eivätkä kiehnää mamman jalan takana ilmeettömänä ja puhumattomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huonon käytöksenkin!!
Tapakasvatus tulee aina kotoa,samoin käytöstavat.
Seuralliseksi et voi ihmistä pakottaa.
Älä sekoita asioita, tuollaisten takia seuraavatkin sukupolvet senkun tyhmentyvät ja tyhmentyvät.... hmm.
huonosti kasvatettuna lapsena minun täytyy tässä kertoa, että en vieläkään, keski-ikäisenä aikuisena, ymmärrä, mitä suomen kielen sana "reipas" tarkoittaa.
Minua isäni aina ohjeisti noilla sanoilla "sanopas nyt reippaasti kiitos" ja "menisit reippaasti juttelemaan". En vieläkään tiedä, miten kiitos sanotaan reippaasti ja miten jutellaan reippaasti. Eikö riitä, että kiittää ja menee juttelemaan, ilman sitä reippautta?
Tuli tosiaan mieleeni tämä. Kun äidilläni oli hoitokokous, niin sen jälkeen äiti ja hänen tukihenkilönsä puhuivat, miten hoitokokouksen kotihoitaja oli käyttäytynyt "reippaasti". Minä en nähnyt siinä käytöksessä mitään "reipasta". Hän oli vain tehnyt työnsä, kuten häneltä odotinkin, siinä kaikki.
Joo, siis tuo pelkkä sanakin voi aiheuttaa paljon hämmennystä.
Menkäämme nyt huomisaamuna kaikki reippaasti töihin. Siis jotenkin eri tavalla kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein vuosi sitten aloituksen samasta aiheesta ja sain paskaa niskaani. Itselläni ystävällinen 4-vuotias, joka mielellään ottaisi kontaktia muihin lapsiin mutta hiukan hankalaa se on, sillä suomalaiset äidit lähtevät karkuun. Tänäänkin olimme puistossa ja kun siirryimme hiekkalaatikolle (iso, iso alue) niin eräs hermostuneen oloinen äiti käänsi selkänsä meille ja alkoi kuiskimaan lapsilleen jotain kotiinlähdöstä. Toinen lapsi olisi tullut tekemään hiekkakakkuja kanssamme, kiva veto. :/ Eipä heillä hetkeä aiemmin ollut kiire minnekään, kun olimme puiston toisella laidalla.
Bussissa vauvat ja taaperot kököttävät sanomatta sanaakaan koko matkan aikana, äiti ei vilkaisekaan lastaan vaan selaa kännykkää tai lukee jotain. Jos isompi lapsi puhuu jotain, aikuinen vastaa tälle kuin idiootille. Kun kaksi lasta yrittää ottaa kontaktia toisiinsa vaikkapa siellä bussissa, se estetään: "mennäänpäs me TÄNNE TAAKSE istumaan".
Ja sitten on turha ihmetellä miksi meillä täällä ollaan aina naama nosun V.llä, kun muuta ei ole opetettu. On hyväksyttävää olla noteeraamatta ystävällisesti tervehtivä ihminen. Ja muutenkaan ei koskaan oteta kontaktia kehenkään tuntemattomaan. Säälittää ne lapset!
ujo on kasvatettu ujoksi, epäsosiaaliseksi, mutta sun villi ja levoton ei ole kasvatuksen tuotosta...
Mulla on ujo lapsi, ja ikinä ei ole käytöksessä ollut moitittavaa, _ikinä_ ei töni ketään. Todistuksissakin on vain 10 käytöksen osalta. Varmaan sun villillä ja levottomallakin?
mutta minulla ei muutenkaan ole ollut tapana arvottaa lapsia koulumenestysten mukaan :) vaan ihan joidenkin muiden avujen ;)
ap
kyllä se nyt vaan ON huonoa käytöstä jos ei vastaa ihmiselle joka puhuu ystävällisesti sinulle. se on ihan sama, vaikka syynä olisi mikä ujous, mutta huonoa käytöstä se on silti. Se on sama juttu kuin minun esikoiseni on todella villi ja levoton. Jos hän menee tuuppimaan jotakuta innostuneesti, niin se ON huonoa käytöstä, vaikka ei johdukaan mitenkään kasvatuksesta vaan lapsen omasta luonteesta. Siinä tilanteessa minä aikuisena menen ohejistamaan oikeaan käytökseen. Vai pitäisikö minunkin jättää sitten vaan sanomatta lapselleni? Kun sehän on vaan luonnekysymys. ap
Suuraakkosten käyttäminenkin on huonoa käytöstä.
Nyt tämä onkin näin päin tämä homma! Yleensä kun täällä on vaan ketjuja siitä miten joku "ärsyttävä huonosti kasvatettu kakara" tunkee juttusille vaikkapa ravintolassa.
puhutte tuiki tuntemattomille bussissa, hississä ja missä vaan mukavia koko ajan ja loukkaannutte jos toine nei lähde mukaan? Tai joku tuntematon vaikkapa bussissa esittelee teille itsensä, ja alkaa kertoa vaikkapa päivän tekemisiään, niin pidätte häntä tottavie ihan fiksuna.
mutta meinaa pistää vihaksi monikin mielipide...
Mutta olkoot, ette näe kuin sen yhden tavan...
sekoitat sosiaalisuuden ja seurallisuuden keskenään.
Ihminen, joka inhoaa muita ihmisiä, voi silti olla sosiaalinen olematta pätkääkään seurallinen.
Tiedän, hankala ymmärtää, mutta juuri tuon sosiaalisuus sanan viljeleminen vie siltä sen todellisen tarkoitusperän.