Ihan hirveätä, miten jotkut hankkivat lapsia, eivätkä ole sitten niiden kanssa!

lukekaa ihmeessä Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Pienen lapsen sosiaalisuus. Ja toki suosittelen kaikille vanhemmille.

[i

Eniten kirpaisee isompien lasten kertomukset¨, joista paljastuu räikeästi se, että vanhempi/vanhemmat lomailevat kesä - tai talvilomaansa ja lapsi viedään hoitoon... :(

[/quote]

Näitä löytyy tältä palstalta pilvin pimein. Joka toinen av-mamma valittaa kesäloman kynnyksellä, mihin kakaransa tunkisi, että saisi itse pitää lomaa.



Ja se Keltikangas-Järvinen saa tunkea kirjansa sinne mihin aurinko ei paista. Sitä mieltä olen hänen teorioistaan.

Olen täysin samaa mieltä.



Miksi ihmeessä kaikkien on PAKKO hankkia lapsia jos sitten ei oikeasti olla valmiita kantamaan vastuuta?

Olen itse kotona kahden pienen lapsen kanssa ja helpommalla todella pääsisin jos menisin töihin ja laittaisin lapset päiväkotiin.

En usko että raha on oikeasti syy siihen että on "pakko mennä töihin". Se on vaan yksinkertaisesti se, että pää ei kestä ja vanhemmuus olikin rankempaa kuin luultiin.

Yhteiskunta siis kasvattaa omat lapset silloin ja syy voidaan laittaa muiden harteille jos/kun ongelmia tulee.



Maailmassa on kaltoin kohdeltuja lapsia jo ihan tarpeeksi. Miksi pitää tehdä niitä lisää?

Vielä kerran: Ei kaikkien ole PAKKO saada lapsia.

Uraan keskittyminen on myös hyvä vaihtoehto tai vaikka Afrikan nälkää näkevien lasten auttaminen.

Olen täysin samaa mieltä.

Miksi ihmeessä kaikkien on PAKKO hankkia lapsia jos sitten ei oikeasti olla valmiita kantamaan vastuuta?

Olen itse kotona kahden pienen lapsen kanssa ja helpommalla todella pääsisin jos menisin töihin ja laittaisin lapset päiväkotiin.

En usko että raha on oikeasti syy siihen että on "pakko mennä töihin". Se on vaan yksinkertaisesti se, että pää ei kestä ja vanhemmuus olikin rankempaa kuin luultiin.

Yhteiskunta siis kasvattaa omat lapset silloin ja syy voidaan laittaa muiden harteille jos/kun ongelmia tulee.

Maailmassa on kaltoin kohdeltuja lapsia jo ihan tarpeeksi. Miksi pitää tehdä niitä lisää?

Vielä kerran: Ei kaikkien ole PAKKO saada lapsia.

Uraan keskittyminen on myös hyvä vaihtoehto tai vaikka Afrikan nälkää näkevien lasten auttaminen.

Eli ainoastaan ne naiset saavat saada lapsia, joilla ei ole muita kunnianhimoja tai ainakin ovat valmiita heittämään omat kunnianhimonsa syrjään lasten takia? Jatkossa täytyy varmaan yliopiston pääsykokeissa olla niin, että ne jotka haluavat jäädä kotiin lasten kanssa saa miinuspisteitä, koska eihän yhteiskunnan kannata kouluttaa heitä, vaan keskittyä niihin, jotka haluaa satsata "uraan". He taas eivät saa lisääntyä, jos eivät halua hoitaa lapsia kotona vähintään kolmevuotiaaksi asti.

mutta kyllä minäkin joskus ihmettelen miksi lapsia hankitaa jopa useita, vaikka sen yhdenkään kanssa ei jakseta olla. Ja vielä jopa hoidoilla. Kyllä mua vähän puistatti, kun eräs kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti kertoi aloittavansa jatko-opinnot sitten, kun nuorin lapsista menee kouluun. Ja syy jatko-opintoihin: saa irtioton ja tauon työelämästä! Siis mitä?? Kolmen pienen lapsen äiti ei ole saanut irtiottoa työelämästä. Miten se on mahdollista? No on kai, kun lapset on viety alla vuoden ikäisinä hoitoon, kun äiti ei ole jaksanut olla kotona. Tällaista en ymmärrä. En vaan pysty ymmärtämään.

Kyllä minulla on todella paljon kunnianhimoa, joten juuri sen takia haluan olla mahdollisimman hyvä äiti ja hoitaa ja kasvattaa lapsiani mahdollisimman hyvin. Pyrin päivä päivältä olemaan parempi äiti. Luen paljon lasten kasvatukseen liittyviä kirjoja tämän työni (äitiys) aikana, esim. silloin kun lapset ovat päiväunilla tai vanhempi leikkii hiekkalaatikolla ja toinen nukkuu vaunuissa.



Aloitin muun työurani ennen tätä työtäni, mutta aion jatkaa sitä sitten kun lapset ovat tarpeeksi isoja. Aion saada molemmat, lapset ja työuran.

Usko siis kun sanon, että minulla TODELLA on kunnianhimoa. Juuri sen takia minä olenkin niin vaativa itseäni kohtaan mitä tulee vanhemmuuteen.

Ja kuten sanoin, jos menisin töihin niin totta per*le pääsisin paljon helpommalla, kun joku muu hoitaisi mun muksuni.

En minä tätä kotiäitiys-työtä aio koko elämääni tehdä niinkuin varmaan luulit? Mutta silloin kun lapseni ovat pieniä niin totta hitossa teen sen niin hyvin kuin vain suinkin pystyn.

Korkeakoulututkinnon aion hankkia lasten jälkeen. Eli siis sen jälkeen kun lapset ovat pieniä. Tällöin suurennan palkkani ja pääsen urallani vielä eteenpäin.



Tarkoitan siis sitä, että jos URA on todella tärkeä jollekin ja on siinä suhteessa kunnianhimoinen niin ei ole pakko hankkia lapsia. Se on vain itsekästä, jos hankkii lapset mutta ei ole valmis panostamaan siihen TYÖHÖN.

On jotenkin vanhanaikainen ajattelutapa, että lapsia on pakko tehdä. Ei niitä ole mikään PAKKO tehdä, kamalaa :(



-69-

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi on pakko mennä tekemään duunarin hommia ja laittaa lapset päiväkotiin?! Me tingimme menoissa viimeiseen asti ja olemme säästäneet että tullaan toimeen kun lapsi on pieni. Ja ihan hyvin tullaan toimeen, timantteja ei ostella eikä kasvohoitoja, kalliita autoja ym. mutta omakotitalo meillä on ja vaatteita sekä virkistystä/harrastuksia. Ruokaa on ja lämpöä, vettä sekä sähköä.



Jonkin, esim. lääkärin ammatin, ymmärrän että on järkevää mennä vaikka osa-aikatöihin sen takia ettei ammattitaito ruostu, mutta tavallisia duunarin töitä en. Kyllä se päivähoitokin maksaa.



Yhdyn aikaisempaan puhujaan, miksi kaikkien on pakko hankkia lapsia?!

tylsää aloituksessa oli? Ap:n kysymys on täysin oikeutettu!

Miksi, oi miksi jotkut hankkivat koiran, vaikka eivät jaksa lenkittää sitä? Miksi, oi miksi jotkut hankkivat viisi kissaa ahtaaseen kaksioon? Miksi oi miksi...???!!!

vaikka en haluaisikaan. Meitä on 5 henkinen perhe. Miehen tulot nettona ehkä 2300€/kk. Siihen iso asuntolaina (vanha talo pk-seudulla, ei todellakaan mikään pramea omakotitalo, vaan perus rivari). Miehen palkka menee kokonaan asuntoon, vakuutuksiin, laskuihin. Itse olen sinnitellyt 6kk kodinhoitotuella ja se ei riitä. ME emme matkustele, ajamme vanhalla YHDELLÄ autolla. Mutta 500€/kk kolmen lapsen elättämiseen (ja itsemme) ei vain riitä. En ole hyväpalkkainen, olen sairaanhoitaja. Silti mun palkka on meille todella tärkeä. En voi ymmärtää, miten joku ei voi ymmärtää, että joidenkin on pakko mennä töihin rahan takia... Mielelläni olisin vielä vuoden kotona, enkä laittaisin 1v3kk lasta hoitoon. Onneks naapurin lastentarhan täti mua lohdutteli, että se on helpompi ikä aloittaa päivähoito kuin 2veenä. Silti, kyllä kirpaisee, voin kertoa.

Varhaislapsuus on vain pienen pieni osa ihmisen elämästä. Aika hurjaa jos joku jättäisi hankkimatta lapsen sen takia, ettei voi olla tämän kanssa paria vuotta kotona, kun nykylapsen ihmiselämä kestää kuitenkin 90 vuotta ja siitä joutuu suuren osan olemaan ilman äitiä :DDD

Te olette kaikki väärässä. Piste.

Vain Suomessa on tämäntyyppisiä äitien syyllistämiskeskusteluja.



AP:lle lähettäisin sellaiset terveiset, että millainen ihminen tekee lapsia, jos on noin suvaitsematon ja kapeakatseinen muiden valintoja kohtaan? Millaisen esimerkin annat lapsellesi elämästä, jos elämänkatsomuksesi pyörii sen ympärillä, että vain sinun valintasi ovat ainoita oikeita?

MOT

...ollut se että ystävä oikein hehkutti että ihanaa, se lapsi menee jo klo 19 nukkumaan niin saa miehen kanssa omaa aikaa? Eli pointti on se ettei sen lapsen kanssa EDES HALUTA olla enempää.



Jos on noin pieni lapsi, niin kyllä sen parisuhteen pitäisi kestää, vaikkei ihan joka päivä sitä "omaa aikaa" olisikaan.



Itse olin lapsen kanssa kotona kunnes lapsi oli 2,5 -vuotias, ja tein työni lapsen päiväuniaikaan ja öisin. Taloudellisista syistä oli pakko tehdä töitä, enkä raskinnut viedä hoitoon. Lopulta vein hoitoon, ja on myös viihtynyt päivähoidossa. Silti täytyy sanoa että väsymyksestä huolimatta nuo pari vuotta olivat elämäni rikkainta aikaa. Sain mahdollisuuden olla lapseni kanssa joka päivä monen monta tuntia. Voiko sen hienompaa asiaa olla?

Miksi täytyy asua siinä kalliissa talossa? Silloin ymmärrän, että jos työ on vain ja ainoastaan Helsingissä, mutta ei tarvitse mennä edes kovinkaan kauas niin talot ovat jo paljon halvempia.



Miksi täytyy olla hienoja (muodikkaita) vaatteita? Ulkomaanmatkoja? Kallista ruokaa? Kasvohoitoja? Manikyyrejä?



Noita kaikkia kerkeää saamaan sitten myöhemminkin kunhan ensin on kantanut vastuunsa lapsistaan.



Tilanteet ovat erilaisia, minä en ainakaan haluaisi tuomita ketään joka oikeasti parasta ajattelee perheensä kannalta.

Mutta monilla tuntuu se "ei tulla toimeen ilman molempien vanhempien palkkaa" tarkoittavan juuri noita edellä luettelemiani asioita.



Lapsen varhaisimmilla vuosilla, jopa vauva-ajalla, on todettu olevan TODELLA paljon merkitystä koko myöhempään ikään.



Ja lainatakseni aikaisempaa: MIKSI HANKKIA KOIRA JOS EI HALUA/VOI LENKKEILYTTÄÄ SITÄ?

nuoret ovat suurimmaksi osaksi hävyttömiä oman edun tavoittelijoita joiksi heidät on kasvatettu. pärjäämään laitoksissa missä muutama aikuinen ei edes kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa, he ovat oppineet kyynärpää taktiikan tai masentuneet systeemin rattaisiin. syy tähän: lapsi ei ole saanut olla ja elää normaalia perhe-elämää, omaksua perheensä arvoja ja tapoja. heidät on jätetty heitteille jo taaperoina. systeemi "kasvattaa" ja koulu loput. siellä syljetään melkein opettajia silmiin eikä kukaan enää kunnioita poliisia tai vartijaa. omituinen ja villi maailma on tulossa. teinien huostaanotot kasvavat. vanhemmat eivät tunne lapsiaan eikä heillä ole lapsistaan mitään otetta. lapsille on annettu "kaikki" mitä rahalla saa mutta tärkein on jäänyt liian vähiin. kaikki vaan itsensä puolesta eikä kenenkään muun, sen huomaa jo tältä palstalta näistä "uuden ajan äideistä". mitään heiltä ei saa vaatia ja kaikki on vaikeaa, imettää ei tarvi/kannata, lapsi hoitoon heti kun saa niin pääsee taas salille ja aikuisten rientoihin..

mutta eniten ihmettelen niitä, joiden lapsi on päivähoidossa täydet viikot ja LISÄKSI paljon iltaisin ja viikonloppuisin esim. isovanhempien hoidossa.

se, että iänkaiken on äidit vieneet lapsensa "hoitoon". joko kotona ollut kodinhoitaja tms. maalaiselämässä pyörineet mukana "töissä" tai vanhempi sukupolvi ollut lapsenvahtina. Nykyisin on RUHTINAALLINEN äitiysloma, 9kk, josta vanhempi ikäpolvi voi vain haaveilla.

Itse olen myös mennyt töihin hetimiten lasten synnyttyä. Ja ihan pärjääviä ja täysipäisiä lapsia heistä on kehittynyt. Mielestäni on turha väittää, että kaikista 1-vuotiaana hoitoon "hylätyistä" kasvaisi mielenterveyspotilaita; eiköhän ne syyt ole syvemmällä kuin tavan duunareiden työssäkäymisessä, jotta saataisiin pitää katto pään päällä ja voita leivänpäällä!

olen siis mennyt töihin äitiyslomani päätyttyä, en lasten synnyttyä :D

Mä ihmettelen kanssa sitä miksi niin monet hankkii lapsia... Siis en sen takia, että en ajattelisi että lapset olisi ihania jne. Vaan sen takia että vanhemmuus on todella kovaa työtä ja monet eivät tunnu oikeasti haluavan tehdä sitä.

Jostain syystä halutaan VAUVA, mutta sitten kun se hieman kasvaa ja tulee ongelmia ennemmin tai myöhemmin niin sitten yritetään sysätä se pois muiden harteille.

Minulla ei ole omia lapsia ja en ole varma haluanko, mutta tiedän kyllä varsin hyvin ystävieni ja siskoni kautta mitä vanhemmuus on. Hoidan myös välillä oikein mielelläni heidän lapsiansa.



On jotenkin vanhanaikaista ajattelua, että lapsia on pakko tehdä.