Päiväkodin mukaan lapsi leikkii liian lyhyitä leikkejä ja siirtymävaiheet ovat hankalia.
Kommentit (72)
lto:lta kun poikani oli reilun 3 v. Pojan kielellisessä kehityksessä ei ollut mitään vikaa (päinvastoin) mutta oli motorisesti jokseenkin kömpelö.
Myöhemmin hän sai lähetteen toimintaterapiaan. Poika on nyt menossa eskariin ja nykyisen lto:n, neuvolan ja tomintaterapeutin arvio on että poika on terve, älykäs mutta putkiaivoinen ja motorisesti hieman ikätovereitaan jäljessä.
Puheterapeutilla on jo käyty. Neuvolassa ei muuten ole havaittu mitään poikkeavaa.
ap
Niin moni lapsi sai pärjätä itse tunteidensa ja kehittymättömyydensä kanssa koulumaailmaan. Niin moni lapsi menetti itseluottamuksensa ja kenties mahdollisuuden pärjätä opinnoissa.
HYVÄ, että lapsen ongelmiin puututaan. Jos lapselle siirtymätilanteet on ongelma, hyvä että ne huomataan ja lasta autetaan niin, että kouluun mennessä on tieto ja keino selviytyä vastaavista.
Päiväkodissa siirtymätilanteita voidaan helpottaa ennakoimalla, selittämällä tulevaa, järjestelmällisellä toiminnalla, kuvilla, poistamalla virikkeitä, rauhoittamalla tilanne jne. Ei lapsen tarvitse joka päivä kokea sekasortoa ja ahdistusta siirtymätilanteissa. Päiväkodissa tehdään yhteistyötä perheen kanssa ja hyvä, että näistäkin on ap.lle kerrottu ja asiasta keskusteltu. Ehkä lapsi ei ole koskaan ollut perheen kanssa tilanteissa, joissa lapsi on joutunut itse huolehtimaan itsestään isossa ja hälisevässä joukossa tietyn ajan puitteissa, eikä vanhemmat nähneet oman lapsen reaktioita.
Tärkeintä tässä kuitenkin varmasti on se oletko äitinä huolissasi? Jos olet niin mistä? Jos olet niin ilman muuta kannattaa puhua asiasta ammattilaisen kanssa. Nämä kaksi "oiretta" mitä olet maininnut eivät vielä anna syytä huoleen, niille ehkä ihan ymmärrettävä selitys. Eri ikävaiheissa erilaisia haasteita joskus saattaa olla hyvinkin hankalaa muuta ei tämä merkitse että kyse jonkunlaissta diagnoosista.
Ja toisaalta virikkeitä on liikaa. Kuten yksi lastenhoitaja edellä kirjoitti, niin joku muu käsikirjoittaa pissareissuja myöten, miten päivä etenee, joten ei ne siirtymätilanteet aina varmaan mene ihan nappiin kun ei ole vielä sopeutunut vallitseviin oloihin. Ja toisaalta virikkeitä on valtavasti, joten voi olla vaikea keskittyä pitkäksi aikaa johonkin tiettyyn asiaan uudessa tilanteessa.
Minä en suostuisi vielä mihinkään "tutkimuksiin" tuossa vaiheessa, kun mitään ongelmia ei kuitenkaan ole. Lapsi on pieni ja etenkin jos ymmärsin oikein, että pk:ssa on aloitettu vastikään.
Lapsi on luonteeltaan hyvin paljon isänsä kaltainen. Uppoutuu kiinnostaviin asioihin, mutta ei-kiinnostavat asiat tuppaavat jäädä. Toisaalta lapsi on perinyt minulta tietynlaista tarkkuutta.
ap
Etenkin, kun neuvolasta eivät ole kiinnittäneet mihinkään huomiota. Neuvolan terveydenhoitaja antoi muuten erittäin nihkeästi sen lähetteen puheterapiaan, ei nähnyt sitä itse tarpeellisena.
ap
eli on vain yksi "normaali" kehittymiskäyrä lapsella, ja jos joku ei sitä noudata pilkuntarkasti, niin sitten aletaan tarkkailemaan juurikin näitä "siirtymävaiheita" sun muita. Eli ei osata huomioida sitä, että päiväkoti-ikäinen on vielä tosi pieni, ja kaikki kehittyy omaan tahtiinsa.
Komppi tälle. Oon itse töissä lasten parissa ja lopen kyllästynyt siihen, että kaikesta/kaikista etsitään ongelmia.
Lapsi on vielä pieni. Ehkä päiväkodin lapsiryhmä on iso ja päiväkodin rutiinit poikkeavat kodin rutiineista.
On tainnut olla joku koulutuspäivä henkilökunnalla.
Niin justiinsa. Huh, onneksi oman lapsen tarhavuodet ovat ohi. Entisessa oman lapsen päiväkodissa oli kyllä jokunen todella masentava tyyppi. Kouluissa onneksi tuntuu olevan vähän fiksumpaa porukkaa opettajina.
En todellakaan halua syyllistää ja haukkua lastentarhanopettajia, jotka tekevät todella raskasta ja huippuarvokasta työtä. Ja suurin osa heistä on varmasti mallikkaita työntekijöitä. Mutta joukkoon mahtuu kyllä todella virkaintoisia syyllistäjiä, jotka saavat valtavasti aikaan ahdistusta monessa perheessä.
Kaikkien päivähoidossa aloittavien lasten käytös on "poikkeavaa". Ihan liian hysteerisiä ollaan nykyään ja etsitään perusteettomasti erilaisia diagnooseja lapsista kun ei ymmärretä mitä lapsi pyrkii käytöksellään viestittämään.Valitettavasti päiväkodin hoitajien mahdollisuudet rakentaa senkaltainen merkitsevä suhde jokaiseen lapseen että pystyisivät ymmärtämään mistä kenkä kulloinkin puristaa.