Satutko muistamaan minut ja pitkän vuodatukseni miesystävästäni, josta sitten erosin?

Ja miten Micken remontti etenee?

että tässä tapauksessa mies on yksinkertaisesti halunnut pitää kahta naista, eri syistä? Ei siinä sen kummempaa dramatiikkaa tarvitse olla. Vaimo on ehtoisa emäntä ja rakastajatar toteutunut fantasia.

Sinä olisit voinut sanoa senkin, että jos miesystäväsi ei eri tekosyillä päästä sinua kotiinsa tai vastaa puhelimeensa viikonloppuisin, koska on sukulaisten luona, niin turha tulla nettiin kyselemään, mikä mahtaa olla syynä. Minä en ylipäätään tiedä tästä vaimosta mitään. Mistä sinä tunnet hänet? Todella törkeää ja ätysin epäloogista on kirjoittaa, että pettäminen olisi vaimon vika ja samaan hengenvetoon jeesustella, miten ap on uhri. Sitten vielä yrität säälittävästi vittuilla minulle, kun pidän kirjoitusta mauttomana. "Taisi osua arkaan paikkaan." Vitun hullu.

Sun kaltaisille ihmisille on valvottuja paikkoja, joissa voit käydä elämän traumaasi yksityiskohtaisesti läpi ammattilaisten seurassa.

Ilmeisesti eläydyt petetyn VAIMON (huom! huom!) rooliin turhan voimakkaasti, ehkäpä omien kokemustesi vuoksi? Asenteesi "toisia naisia" kohtaan, empatiakyvyttömyytesi ja yksipuolinen naiiviutesi on jotakin uskomatonta.

Pettäminen ei ole vaimon vika. Vaimo on samalla tavalla uhri kuin on tietämättään toiseksi naiseksi joutunut AP:kin. Kumpaa sitten on petetty enemmän? Se kai on makuasia. Minusta molempia yhtä paljon. Tiedämme vain, että ferrariinkin verrattu AP sai miehen petoksen selville muutamassa kuukaudessa ja lopetti suhteen, volvo-vaimoa puolestaan on viety kuin pässiä narussa jo ilmeisesti vuosikausia.

Eikä vaimo-raasu vain aktiivisesti osaa ottaa selville, missä mies oikeasti on ollessaan kaikki illat omissa riennoissaan. Mukaan kun mahtuu sellaisiakin helmiä, kuten työmatkalla hotellissa AP:n ja mahdollisesti joskus myös muiden salahoitojensa kanssa.

Sinä olisit voinut sanoa senkin, että jos miesystäväsi ei eri tekosyillä päästä sinua kotiinsa tai vastaa puhelimeensa viikonloppuisin, koska on sukulaisten luona, niin turha tulla nettiin kyselemään, mikä mahtaa olla syynä. Minä en ylipäätään tiedä tästä vaimosta mitään. Mistä sinä tunnet hänet? Todella törkeää ja ätysin epäloogista on kirjoittaa, että pettäminen olisi vaimon vika ja samaan hengenvetoon jeesustella, miten ap on uhri. Sitten vielä yrität säälittävästi vittuilla minulle, kun pidän kirjoitusta mauttomana. "Taisi osua arkaan paikkaan." Vitun hullu.

Sun kaltaisille ihmisille on valvottuja paikkoja, joissa voit käydä elämän traumaasi yksityiskohtaisesti läpi ammattilaisten seurassa.

Ilmeisesti eläydyt petetyn VAIMON (huom! huom!) rooliin turhan voimakkaasti, ehkäpä omien kokemustesi vuoksi? Asenteesi "toisia naisia" kohtaan, empatiakyvyttömyytesi ja yksipuolinen naiiviutesi on jotakin uskomatonta.

Pettäminen ei ole vaimon vika. Vaimo on samalla tavalla uhri kuin on tietämättään toiseksi naiseksi joutunut AP:kin. Kumpaa sitten on petetty enemmän? Se kai on makuasia. Minusta molempia yhtä paljon. Tiedämme vain, että ferrariinkin verrattu AP sai miehen petoksen selville muutamassa kuukaudessa ja lopetti suhteen, volvo-vaimoa puolestaan on viety kuin pässiä narussa jo ilmeisesti vuosikausia.

Eikä vaimo-raasu vain aktiivisesti osaa ottaa selville, missä mies oikeasti on ollessaan kaikki illat omissa riennoissaan. Mukaan kun mahtuu sellaisiakin helmiä, kuten työmatkalla hotellissa AP:n ja mahdollisesti joskus myös muiden salahoitojensa kanssa.

Vitun lukutaidoton paska. Mä kommentoin tätä:

"Mun mielestä pettäjämiehen aviopuolisossakin on pakko olla jotakin vikaa. Ei h*lvetti: ukkonsa ramppaa vieraissa sen minkä ehtii (ap ei satavarmasti ollut ensimmäinen eikä viimeinen!) eikä vaimo viitsi epäillä mitään!

Kyllä jonkinlaisten hälytyskellojen olisi pitänyt jo jossakin vaiheessa soida, tai olla edes sen verran miehensä menoista kiinnostunut!

Aika avuton ressukka taitaa tuo vaimokin olla! Tai sitten ei vain tahdo nähdä totuutta, joka on loppujen lopuksi ihan ilmiselvä. Enemmän mä ainakin säälin ap:ta kuin vaimoa. Mahdolliset lapset taas on sivullisia kärsijöitä, jotka on vain sattuneet saamaan kieron limanuljaskan isäkseen ilman omia vaikutusmahdollisuuksia."

Saman kirjoittajan eka provoketju miehestä, joka ei kutsu koskaan kylään ja sittemmin paljastuu ukkomieheksi, oli ihan mukavaa Harlekiini-tason provoa. Mutta nyt mennään aika pitkäveteisiksi.



Kukahan tätä nostelee päivittäin? Ap, joka vastailee ja kommentoi itselleen?

kirjoitella törkeitä (oli toisessakin ketjussa). Toi joka kutsuu miestä nimellä (keksimällään?). En ole kokenut samaa mutta en toivoisi samaa kohtaloa kenellekään ja jotkut siitäkin pilailevat. Nainen on naiselle susi.

Tarinassa on kaksi uhria, molemmat naiset. Miten sinä et sitä näe?

Samaa ihmettelen. Ap on todennäköisesti sekä Micke-ketjuja availeva sekopää että vaimoa pettämisestä syyllistävä mt-potilas. Tämä on tosi väsynyttä.

Sanoithan sä ap:n uhrina pitämistä jeesusteluksi. Tarinassa on kaksi uhria, molemmat naiset. Miten sinä et sitä näe?

Opettele lukemaan. Sanoin jeesusteluksi sitä, että ap:ta pidetään uhrina samassa höpinässä, jossa pettämistä taas laitetaan vaimon viaksi. Minä en ole syyttänyt ap:ta mistään, vaan pitänyt tätä _vaimon haukkujaa_ hulluna. Tästähän kyseinen mamma innostui sitten tekemään psykologisia analyyseja minusta. :D Saatanan sekopää.

Entäpä jos vaimon haukkuja on ap? Sitten ei ole ihme, että moitteet osuu samaan henkilöön ja tulee paha mieli. ;)

Samaa ihmettelen. Ap on todennäköisesti sekä Micke-ketjuja availeva sekopää että vaimoa pettämisestä syyllistävä mt-potilas. Tämä on tosi väsynyttä.

luulee, että tarina on provo, koska ap ilmaisee itseään tavallista proosallisemmin, eli siis kaunokirjallisemmin, mikä saa hänen viestinsä kuulostamaan tavallaan nimenomaan tarinalta. Kuitenkin taas oikeat provot on yleensä kirjoitettu tavallista netti/palstatyyliä kopioiden. Mä oon varma, että ap ei ole provo, hän vain on paljon tekemisissä tekstin kanssa muussa elämässä. Häiritsevää lukea ketjuja, kun aina jonkun on pakko huutaa provo, ei siinä ole mitään järkeä kun ei se kirjoittaja, vaikka provokaattori olisikin, siitä välitä, kun ei totuutta kuitenkaan saa koskaan tietää.

Sanoithan sä ap:n uhrina pitämistä jeesusteluksi. Tarinassa on kaksi uhria, molemmat naiset. Miten sinä et sitä näe?

On tämä kirjoittaja. Kukaan ei voi olla niin tyhmä, että ymmärtää koko ajan noin väärin ja haukkuu muita ketjuun kirjoittajia (siis asiallisia sellaisia). Sen täytyy olla tahallista yritystä pitää ketju hengissä. En ihmettelisi, vaikka kyseessä olisi sama provoilija, joka haukkui aikaisemmin ap:ta. Ei tätä jaksa enää lukea, siitä olen samaa mieltä.

Samaa ihmettelen. Ap on todennäköisesti sekä Micke-ketjuja availeva sekopää että vaimoa pettämisestä syyllistävä mt-potilas. Tämä on tosi väsynyttä.

luulee, että tarina on provo, koska ap ilmaisee itseään tavallista proosallisemmin, eli siis kaunokirjallisemmin, mikä saa hänen viestinsä kuulostamaan tavallaan nimenomaan tarinalta. Kuitenkin taas oikeat provot on yleensä kirjoitettu tavallista netti/palstatyyliä kopioiden. Mä oon varma, että ap ei ole provo, hän vain on paljon tekemisissä tekstin kanssa muussa elämässä. Häiritsevää lukea ketjuja, kun aina jonkun on pakko huutaa provo, ei siinä ole mitään järkeä kun ei se kirjoittaja, vaikka provokaattori olisikin, siitä välitä, kun ei totuutta kuitenkaan saa koskaan tietää.

kun keskustelu alkaa rönsytä. Mua kiinnostaa uskottomuusjutut, koska mä olen ollut yksi tarinan henkilöistä, se vaimo. Voitte uskoa, että sattui ihan helvetisti että aviomieheni petti minua jonkun miss bikinin kanssa.

Jos sua kiinnostaa tietää seurustelusuhteesi parisuhdehistoria jo ensimmäisillä treffeillä, that's fine. Itse en sellainen ole, ajattelen lähinnä että kaikilla normaalia elämää eläneillä +30-vuotiailla on jonkinlainen parisuhdehistoria ja jos henkilö itse ei osoita haluja puhua siitä, en ala tonkimalla tonkimaan kompostia.

Minusta se olisi uteliasta, noloa, ehkä jopa röyhkeää, monet miehet & miksei naisetkin voivat kokea sen ahdistavana merkkinä liiallisesta omistushaluisuudesta. En välttämättä tahtoisi ottaa riskiä, että yhteinen romanttinen hetki karahtaa kiville kun aletaan puhua mahdollisista kipeitäkin asioita sisältävistä ex-suhteista.

Aphan oli treffannut miestä vasta muutaman kuukauden ajan: itse en ikinä ole alle puolivuotta kestäneissä jutuissa alkanut udella miehen naishistoriaa saati kertonut omasta mieshistoriastanikaan. Nykyiselle aviomiehellenikään en ole kertonut ihan kaikkea epäoleellista menneisyydestäni enkä usko miehenikään kaikkia pieniä yksityiskohtia minulle kertoneen. Ja hyvä niin. Ei ihan kaikkea tarvitsekaan tietää.

tällaisella pikku kysymyksellä vaan voi eliminoida sellaisen pikkuseikan, että toisella saattaa olla jemmassa vaikkapa vaimo... Mutta olen itse kai jo sen verran vanha ja kokenut, että olen luultavasti menettänyt kosketuspinnan nuoruuden idealismiin... Jokainen siis edetköön parhaaksi katsomallaan tyylillä :)

Et kai sinä kuvittele että kaikki pettävät miehet ja naiset tunnustaa heti toiselle miehelle tai naiselle että joo kyllä mulla kotona on puoliso ja tää on vaan seksiä...

Itse uskon, että antoi anteeksi ja on jo tavannut miehen.

Vaimolta saa seksiä siivoamalla ja tuomalla rahaa ja käymällä sukulaisissa. Rakastajattarelta saa seksiä tuomalla kukkakimpun ja imartelemalla, kuvailette.

Koska teille näin on käynyt? Milloin kaikki muuttui? Minä harrastan seksiä silloin, kun minä haluan seksiä. Ei sitä kukaan minulta voi ostaa yhtään millään. Jos ei haluta, niin ei haluta. Usein haluttaa. Ei seksi ole olemassa vain miehen tarpeita varten. Sillä, onko kukkakimppu mukana vai ei, ei ole mitään merkitystä sille, tuleeko seksi kysymykseen. Kyllä ne ovat ihan muut asiat.

Jos naimisiinmeno tekisi minusta seksikauppiaan, joka antaa ja myy seksiä aviomiehelle panoksesta kotielämään, en menisi ikinä naimisiin. Se on naisen esineellistämistä, jos mikä. Eikä kenelläkään ole oikeutta seksiin, ei edes miehillä. Seksi on mukava tapa viettää aikaa ja tehdä jotain, mikä tuntuu hyvältä, yhdessä. Ja tietysti osa rakkautta, kun sitä suhteessa on. Luulisi sen seksin vähenevän jo senkin vuoksi, että siitä on tehty kauppatavara.

Miksi te näette minut ostettavissa olevana hölmönä? Hölmö olin siinä, että en vaistonnut miehen olevan naimisissa, mutta ikinä ei ole kukaan "saanut" minulta seksiä yhtään millään ostamalla, ei sanoilla, ei tavaralla. En halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta lähtökohtani ovat sellaiset, että tavaralla ei minuun voi tehdä vaikutusta eikä imartelemalla. Minä olen, mikä olen, eivätkä miehen sanat voi sitä muuksi muuttaa.

Erehdyin ja olin heikko, ne olivat virheeni, mutta se ei johdu siitä, että olisin kaivannut pönkitystä itsetuntooni. Tämä nyt vain ei ollut sitä, mitä sen piti olla, koska mies ei ollut, mitä hänen piti olla. Mä menetin hallinnan ja se tuntuu nyt pahalta. Tuntuu siltä, niin kuin vene olisi uponnut tai huvila palanut. Mukavia, tärkeitä juttuja, joista ei voi enää nauttia. Toki se on erilaista, kun on kyse ihmisestä, jonka kanssa ollaan oltu vuorovaikutuksessa, ihmisestä, jolla oli oma paikkansa elämässäni, vaikka en antanutkaan hänelle avainta kotiini enkä koko elämääni. Vaan eipä hänkään minulle.

ap

Joskus jos sinulla on lapsia, tulet huomaamaan että parisuhde puolisosi kanssa muuttuu hyvin paljon. Ennen lapsia miehesi on ollut sinulle se nro 1. Voit osoittaa rakkautta, hellyyttä ja läheisyyttä lähes kaiken vapaa-ajan. Voitte lähteä yhdessä lomalle, valvoa niin pitkään huvittaa, vetää pikapanot keittiön pöydällä tai pitkän kaavan kautta kynttilöiden valossa takkatulen ääressä...

No kaikki se muuttuu kun lapset syntyy. Ensinnäkin et ehdi viettämään miehen kanssa aikaa lähellekään niin paljoa kuin ennen, vauva on siinä jonka tarpeisiin pitää vastata välittömästi (tai lähes välittömästi). Kahden keskisiä hetkiä on vähän, yhteiset hetket voi olla puoli tuntia illalla kun vauva vihdoin on saatu nukkumaan. Siinä vaiheessa olette ehkä jo itse niin väsyneitä että seksi ei ole mielessä. Äkkiä vaan nukkumaan. Sellaista se on jo helponkin lapsen kanssa, entä jos tulee vammainen tai sairas lapsi.

Sitten kun seksi tulee mieleen niin ei puhettakaan pikapanoista keittiön pöydällä tai kynttilänvalossa takkatulen ääressä. Se on kuule hiljaa hissuttelua makkarissa, toive mielessä ettei vauva/lapsi vaan herää. Tai pikapano vessassa lukkojen takana, etkä välttämättä itse ehdi mukaan tunnelmaan.

Tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmat (erityisesti isät) tekee Suomessa eniten töitä. Pitäähän sitä jonkun tuoda rahaa taloon kun äiti on äitiyslomalla tai kotihoidontuella. Kun mies vihdoin raahautuu töistä kotiin, ruoka ja sänky on ne asiat mitä hänellä todennäköisesti on mielessä.

Ja muuten, siinä vaiheessa kun sinä äitinä yksin teet kotitöitä kun mies laukkaa töissä tai panemassa vieraita naisia (niinkuin "sinun" Mickesi tekee), eli on aina pois kotoa, niin kyllä se kuule parisuhteeseen vaikuttaa. Ei siinä naisena tee mieli hypätä himokkaana sänkyyn kun mies vihdoin on kotona.

Kyllä se kuule niin on että kun mies tekee osansa kotitöistä ja lastenhoidosta, niin on parisuhde ja seksielämä paremmassa jamassa.

Ja ei, en todellakaan sano että annan ukolle pimppaa heti kun huomaan hänen tyhjentäneen pyykinpesukoneen. Mutta sen sanon että jos se olen aina minä joka sen tyhjentää (plus muut kotityöt) niin ei tasan heru. Ei kostoksi eikä rangaistukseksi, vaan ihan siksi että olen väsynyt.

Et kai sinä kuvittele että kaikki pettävät miehet ja naiset tunnustaa heti toiselle miehelle tai naiselle että joo kyllä mulla kotona on puoliso ja tää on vaan seksiä...

enkä halua heti tietää toisen parisuhdehistoriaa, ainoastaan sen, onko hän nyt aidosti vapaa. Jos toinen ryhtyy valehtelemaan, on sillä tietenkin omat seuraukset, joista voin sitten vetää omat johtopäätökseni.

Itselleni olisi ainakin helpompaa ajatella jälkeenpäin, että tulipa sorruttua valehtelevaan pettäjään - kuin joutua toteamaan, että olinpa naiivi, nenästä vedettävä typerys.

Et kai sinä kuvittele että kaikki pettävät miehet ja naiset tunnustaa heti toiselle miehelle tai naiselle että joo kyllä mulla kotona on puoliso ja tää on vaan seksiä...

enkä halua heti tietää toisen parisuhdehistoriaa, ainoastaan sen, onko hän nyt aidosti vapaa. Jos toinen ryhtyy valehtelemaan, on sillä tietenkin omat seuraukset, joista voin sitten vetää omat johtopäätökseni. Itselleni olisi ainakin helpompaa ajatella jälkeenpäin, että tulipa sorruttua valehtelevaan pettäjään - kuin joutua toteamaan, että olinpa naiivi, nenästä vedettävä typerys.

hänellä oli omat syynsä toimia niin kuin toimi. Hieman ehkä naiivi kylläkin.



Jos uskoisin valehtelijaa, siinä vaiheessa luultavasti luottaisin hänen sanaansa. Kun valhe paljastuisi, olisi hänellä selittelemistä tuplapetoksessaan. Menettäisin täysin kunnioitukseni tuohon henkilöön, en itseeni.



Jos en olisi edes yrittänyt selvittää hänen suhdestatustaan, syyttäisin siitä vain itseäni.

hänellä oli omat syynsä toimia niin kuin toimi. Hieman ehkä naiivi kylläkin. Jos uskoisin valehtelijaa, siinä vaiheessa luultavasti luottaisin hänen sanaansa. Kun valhe paljastuisi, olisi hänellä selittelemistä tuplapetoksessaan. Menettäisin täysin kunnioitukseni tuohon henkilöön, en itseeni. Jos en olisi edes yrittänyt selvittää hänen suhdestatustaan, syyttäisin siitä vain itseäni.

tässä ketjussa, että miehet lirkuttelevat ja lahjovat näitä toisia naisia vain saadakseen seksiä eivätkä muuten piittaa naisesta? Itse en nimittäin siihen usko. Minulla oli edellisessä avoliitossani toinen mies, jonka kanssa vietetty aika oli kaikin puolin laadukkaampaa kuin avomieheni kanssa. Hän oli huumorintajuinen, sanavalmis, treenattu ja hyvä rakastaja. Ruoho OLI vihreämpää aidan toisella puolella. Erosin sittemmin, mutta en rakastajani vuoksi vaan myöhemmin. Uskon siihen AP:n miesystävän ferrarivertaukseen. Toinen voi olla hienompi vaikka toinen on tutumpi ja varmaan myös yleensä rakkaampi.