Satutko muistamaan minut ja pitkän vuodatukseni miesystävästäni, josta sitten erosin?
Sain tietää, että mies on naimisissa. En olisi uskonut, että ero niin kevyestä suhteesta ottaa näin koville. Olen tapaillut muita miehiä, mutta en seurustele.
Kysynkin muilta suhteesta eronneilta, miten kauan teillä kesti jättää taakse suhde ja mies ja tottua siihen, että säännölliset yhdessäolot ja etenkin säännöllinen seksi loppuvat? Ehdimme olla yhdessä vain kolmisen kuukautta, mutta siihen ehti jo tottua.
Kommentit (621)
... Ap on muuten yhä aktiivinen ketjussa, huomaa kirjoitustyylistä.
Minuakohan tarkoitat? En tosiaankaan ole ap. Toivoisin kyllä että ap tulisi valottamaan tämän hetkistä tilannettaan, olisi tosi mielenkiintoista kuulla, onko ap päässyt miehestä eroon ja mitä hän miehelle lopulta sanoi.
Itse sanoisin, että tämä skitsoileva Micken hokija ja lapsellinen ap:n panettelija on yksi ja sama henkilö. Sen pystyy päättelemään ihan tyypin toistuvista kirjoitusmaneereista.
ei, taas se provonhuutelijalauma lehahti liikkeelle.
kuuluu tänä päivänä? Ole kiltti ap ja vastaa!!
Olis kiva kuulla ap:n kuulumisia. Joko olet päässyt eroon miehestä. Vaikeaa varmaan, sitä aina haluaisi uskoa hyvää ihmisistä ja jos rakkaus tulee kohdalle niin ei sitä heti unohda, vaikkei toinen edes ansaitse sitä.
niin sinun on valitettavasti kerrottava kaikki. Tuo lisäys tuosta tapahtuneesta yhdynnästä muutti tilannetta todella paljon. Se kertoo miehestä taas paljon enemmän kun pelkkä haluaminen ja suostutteleminen. Mies todellakin otti sinut, välittämättä sinun vastusteluista. Sillä ei ole väliä, ettet lopussa enää vastustellut, vai ajatteletko kuitenkin jotenkin antaneesi miehelle sittenkin luvan? Raiskauksesta minäkään en ehkä välttämättä puhuisi, mutta jonkinasteinen väkisinottaminenhan tuo olisi. Se on sitten eri asia, että saako sinua käyttää noin vai ei. Olisiko nyt kuitenkin paikallaan kertoa kaikki, jotta vastaajat, joista moni todellakin miettii sinun tilannetta vakavasti ja huolella, voisivat perustaa vastauksensa todellisiin tapahtumiin, ei pelkästään arvailuihin? Voi olla vaikeaa kertoa asioista, jos niitä ei oikein haluaisi itselleenkään myöntää, mutta kertomatta jättämisellä on paljon enemmän haittavaikutuksia, koska ne asiat jäävät vaivaamaan sinua aivan varmasti. Sanoit muutamaan kertaan, että onhan sinun kuitenkin merkittävä miehelle jotain, koska hän palaa sinun luoksesi ja haluaa pitää yhteyttä. Mitä sinä itse ajattelet merkitseväsi miehelle?
ja puhumassa tuhmia. Onko ap ja mies tavanneet sen jälkeen?
ja puhumassa tuhmia. Onko ap ja mies tavanneet sen jälkeen?
ap
Kerro ap rehellisesti oliko vyö sinua vasten pitäen sinua paikallaan tai jopa kaulasi ympärillä. Siltä se nimittäin kuulostaa.
Eihän ap sinun tarvitse pitää kokemaasi raiskauksena, jos se ei siltä tuntunut, mutta jos tapahtuma herätti kuitenkin häpeää, kenties vihaa ja muita negatiivisia tunteita, niin on se silti ollut väärin sinua kohtaan (kuten monet teot voivat olla väärin toista kohtaan vaikkei olisikaan rikosoikeudellisesti rangaistavaa), ja toivottavasti et enää halua pitää mitään yhteyttä mieheen, ihan kaiken muunkin kuin tuon perusteella. Olet nyt vaan sellaisessa tunne- ja hormonikoukussa, jos et pitäisi mitään yhteyttä mieheen, niin jossain vaiheessa pääsi selviäisi ja huomaisit itsekin, miksi tämän miehen perään ei kannata itkeä, järkevä ihminen kun varmasti olet.
voisi tässä yksinkertaisesti todeta. Siinä käy pienelle tytölle huonosti, kun ei osaa isojen poikien leikkien sääntöjä. Ken leikkin ryhtyy, se leikin kestäköön.
tää on saletisti jonkun äijän kirjoittama
Totta se kuitenkin on, että ap on liian nuori ja kokematon tuollaisten vanhojen miesten peleihin.
Luin kyllä vastaukset. Viestit ketjussa muuttuivat niin omituisiksi. Taas opin uutta ihmisistä. Yksi otti hieman liian vakavasti tämän minun asiani (ei hänen) ja toinen hihkuu provoa. Toivon, että he löytävät tosielämässä toisensa ja heistä tulee onnellisia keskenään.
Minun väitettiin kirjoittaneen itse vastaukset. Mitä järkeä siinä olisi ollut? Paljon kätevämpää olisi kirjoittaa vaikka päiväkirjaa siinä tapauksessa.
Moni vastaaja päätti mielessään, että olen epäviehättävä, huonoitsetuntoinen typerys, jolta voi ostaa lahjoilla ja kukkakimpuilla seksiä. Se en ole minä, joten ei ollut mitään mieltä kirjoitella mitään. Eikä minun ja miehen suhde ollut sellainen. En näe järkeä kuvailla enkä todistella, kuka ja mikä olen ja mikä on taustani, tämän enempää.
Minua nimitettiin myös itsekkääksi ja itsekeskeiseksi, koska en ketjussa pohdiskele miehen vaimon tunteita. Yritän asettua vaimon asemaan. Olen varma, että hän ei haluaisi itseään käsiteltävän, vaikka nimettömänä kirjoitankin. Vielä vähemmän hän antaisi minulle oikeutta mainita jotain heidän mahdollisista lapsistaan. Vaikka en ole tätä soppaa keittänytkään, olen sitä mieltä, että minun on kunnioitettava toisia, vaikka en heitä tunnekaan.
Olen puhunut miehen kanssa tai lähinnä kuunnellut. Hän on halunnut selittää asioita. Hän pyysi myös anteeksi, mutta sanoin, että hänellä ei ole oikeutta pyytää minulta anteeksi. Suhteemme ei jatku. Mies ei ollut sitä, mitä hänen piti olla, eikä hän voi siksi muuttua. Meillä oli mukavia hetkiä, joita olisi ollut hauska muistella joskus, jos suhde olisi päättynyt, kuten sen piti päättyä. Ehkä vielä muistelenkin jonain päivänä.
Luin ketjun ensimmäiset viestini uudestaan. Tuntuu, että siitä on tosi kauan ja ajatukset tuntuvat vierailtakin tavallaan. Olen tavannut terapeutin ja käsitellyt hänen kanssaan kipeimpiä tapahtumia. Hän myös antoi minulle luvan olla iloinen niistä asioista, joista pidin ja "käski" lopettaa katumisen ja häpeämisen.
ap
Olen puhunut miehen kanssa tai lähinnä kuunnellut. Hän on halunnut selittää asioita. Hän pyysi myös anteeksi, mutta sanoin, että hänellä ei ole oikeutta pyytää minulta anteeksi. Suhteemme ei jatku. Mies ei ollut sitä, mitä hänen piti olla, eikä hän voi siksi muuttua. Meillä oli mukavia hetkiä, joita olisi ollut hauska muistella joskus, jos suhde olisi päättynyt, kuten sen piti päättyä. Ehkä vielä muistelenkin jonain päivänä.Luin ketjun ensimmäiset viestini uudestaan. Tuntuu, että siitä on tosi kauan ja ajatukset tuntuvat vierailtakin tavallaan. Olen tavannut terapeutin ja käsitellyt hänen kanssaan kipeimpiä tapahtumia. Hän myös antoi minulle luvan olla iloinen niistä asioista, joista pidin ja "käski" lopettaa katumisen ja häpeämisen.
ap
Mitä mies pyysi anteeksi? Kollektiivisesti kaikkea tekemäänsä pahaa? Vai erittelikö ollenkaan? Valehteluaan? Petostaan? Törkeää ja sinua halventavaa käytöstä silloin eräänä perjantaina?
Hyvä että olet tavannut terapeutin, asioita on hyvä käsitellä ammattilaisen läsnäollessa. Perisuomalaiset häpeä ja katumus ovat tunteina äärimmäisen invalidisoivia. Tsemppiä elämääsi!
Mitä se pyysi anteeksi? Miten ap on toipunut?
Ehkä vaimollakin on niin paljon pelissä, että haluaa jatkaa miehen kanssa, vaikka tietäisikin hänen touhuistaan: esim. lapset, yhteinen firma, yhteinen, pitkäaikainen mukava kaveripiiri, hyvät suhteet tms.
Ja jos mies pitää turvallista ja luotettavaa, ihan laadukasta Volvoaan arvossaan, hän varmasti muistaa myös teoillaan sen osoittaa, silloin kun ovat yhdessä.
Hän kertoi, että kotona on ollut pienimuotoinen helvetti, joka alkaa tasoittua. Sanoin, että en halua kuulla hänen kotielämästään. Pääasiassa hän pahoitteli sitä, miten asiat menivät sinä perjantaina, mutta viittasi koko juttuunkin. Hänellä oli salaamiseen mielestään hyvä syy, joka liittyi enemmän minuun, ei hänen naimisissaoloonsa. Olenhan mä vielä vähän, sanoisinko pelästynyt, mutta kyllä tämä tästä. Elämä on ennallaan.
ap
Mitä se pyysi anteeksi? Miten ap on toipunut?
Hän kertoi, että kotona on ollut pienimuotoinen helvetti, joka alkaa tasoittua. Sanoin, että en halua kuulla hänen kotielämästään. Pääasiassa hän pahoitteli sitä, miten asiat menivät sinä perjantaina, mutta viittasi koko juttuunkin. Hänellä oli salaamiseen mielestään hyvä syy, joka liittyi enemmän minuun, ei hänen naimisissaoloonsa. Olenhan mä vielä vähän, sanoisinko pelästynyt, mutta kyllä tämä tästä. Elämä on ennallaan.
ap
Älä puhu tai ole enää yhteyksissä, et saa asioita ikinä selville hänen kanssaan puhuen.
Jos mies on saanut niin kivasti salattua sinulta perheensä, mahdollisesti myös perheeltä salasuhteet, niin mies voi ihan hyvin pystyä pyörittämään useampaakin "roolia" sinun tai kenenkään muunkaan niistä mitään tietämättä.
Voi olla, että se hymyilevä sinkkugolffari on yksi rooli, perhemies on toinen rooli, ja kolmas rooli on sitten joku joka liittyy tiettyihin kavereihin ja siihen liittyy ne(/te...) ferrarit ja muut.
Aiemmista viesteistäsi sain sellaisen vaikutelman, että sinun mielestä se ikävä käynti ja nuo ferrari-jutut oli tavallaan vain sellainen huono päivä, jokaisellahan sellaisia on, miehestä näkyi uusia puolia ja hän ehkä käyttäytyi huonosti, mutta ehkä se oli vain sitä että hän oli ottanut. Että ehkä se ei sinänsä ollut merkki mistään ikävämmästä puolesta, vain pieni ylilyönti tms., ja ehkä sinäkin vähän mielessäsi sitä ylidramatisoit. Tällaisen vaikutelman saan.
Se mitä kerroit siitä perjantaista, ei edes niinkään se miehen käytös, vaan se miehen kaverien käytös, mikä on pelottavaa. Tulevat yhdessä, kommentoivat sinun ulkonäköä, lähtevät kun käsketään, ottavat juomat jääkaapista ja tilaavat taksin ja odottelevat. Tulee mieleen, että ei ollut ihan ensimmäinen kerta kun käyvät jonkun naisen luona kylässä. Ei se että on vähän ottanut ja panettaa, selitä tuollaista vierailua, että otetaan kaverit mukaan. Sekin jotenkin vielä menisi, että äijä ilmestyisi kännissä oven taakse vonkaamaan ja heittäytyisi vähän kovakouraiseksi, sitähän sinäkin taisit ajatella, mutta ei kukaan ota sattumalta kavereita mukaan. Oletko ajatellut lisää sitä, mitä joku kirjoitti siitä Pretty Womanin kohtauksesta?
Kirjoitit myös, että et ole huolissasi koska miehellä ei ole sinulle mitään kostettavaa. Entä torjuminen? Parasta olisi minusta lopettaa se yhteydenpito, juurikin siksi että vaikka ne kaksi sinun osittain tietämää puolta hänestä olisivatkin ihan mukavia, normaaleja, niin se puoli joka vie kaverinsa sivusuhteensa kämpille, ei ole mukava, etkä tiedä miten ikäväksi hän voi heittäytyä.
Tarkoitukseni ei ole viihdyttää, vaan keskustella asioistani sen verran, kuin se on mahdollista. Syyni ovat siis itsekkäitä. Mutta ei lukemiseen kannata aikaansa haaskata, jos ei huvita.
Onneksi juttu ei ole ihan noin ruma, vaikka aika ruma onkin. Miehellä ei uskoakseni ole useita rooleja vaan tavallinen elämänsä, ja sitten olin minä. Hän kertoi, että on pettänyt vaimoaan ennenkin, mutta ne ovat olleet kertaluonteisia tapauksia, pidempi suhde hänellä on ollut vain minun kanssani. Senkin hän perusteli minulle, miksi.
En pidä sitä "perjantaita" minään ikävänä pikkuasiana. Kyllä se kosketti ja loukkasi oikeuksiani rankasti ja teki minusta hetkeksi pienen, pelokkaan tytön, eikä se ole ohi kokonaan vieläkään.
Mies oli sinä iltana ollut viettämässä iltaa lähellä kotiani ja kaverit olivat lyöttäytyneet mukaan. Totta on se, että uudet puolet, joita hänestä olen nähnyt, eivät ole mukavia puolia. En tuntenut häntä kokonaan enkä tunne vieläkään.
Sekin on totta, että hän loukkaantui torjumisesta. Joku sanoi, että romantisoin miehen käyttämän "minun naiseni" ilmauksen. En romantisoi. Paino oli sanalla "minun". En pitänyt imarteluna Ferrari-vertausta. En ole keräilyesine enkä kenenkään egon jatke vaan ihan tavallinen ihminen.
ap