Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi työpaikkaa ja taas kiusataan. Mikä mussa on vikana?
16.05.2012 |
Minulla on pitkä menneisyys kiusattuna, jo kouluajoilta. Sittemmin yliopistossa kiusaaminen ilmeni syrjään jättämisenä ja työpaikoilla taas haukkumisena, pilkkaamisena, vitsailuna kustannuksellani aiheista, jotka eivät olleet hauskoja. Nyt kuvio alkaa taas toistaa itseään, ja työtä on takana vasta 4 kk. Kesälomakin alkaa vasta heinäkuussa, enkä jaksaisi millään odotella sinne saakka.
Haluaisin tietää syyn, miksi minusta tulee aina se silmätikku. Miksi sinä kiusaat? Olen ihan tavallinen lyhyenlähtä suomalainen nainen, en mikään uhkea missi, joten tapauksessani kateus ei liene syynä.
Kommentit (145)
Mitä tarkoitat työpaikan koko porukalla.
Meillä on osastolla 40 ihmistä töissä. Emme voi mennä piknikille yhdessä. Ryhmä olisi liian iso. Ja vaikka menisimme ei yhden idiootin tölväisy vappuna paljoa mieltä paina jos on 40 muuta jotka eivät nälvi.
Hyvin pienissä työpaikoissa ei ole yliopitossa huippukoulutettuja ihmisiä.Ja jos onkin niin olet selvästi väärässä porukassa. Akateemiset pikkufirmassa ovat kyllä aika outo ilmestys. Ehkä siinä on se syy kiusaamiseesi.
Meidän ns. osasto on sellainen, että olemme esim. pyhät aina pois, eli emme päivystä. Piknikin järjestäminen onnistuu siis ihan hyvin. Koko porukassa on noin 20 ihmistä, joista ehkä 15 on akateemisia, ei tässä ole mitään ihmeellistä! Mielestäni yliopistotutkinto ei ole mikään huippukoulutus, vaan ihan tavallainen koulutus, ainakin tällä alalla.
Yhden idiootin tölväisy ei loukkaisia, mutta kun muut seuraavat häntä. Pelkäävät kai, että se hullu alkaa piinata heitäkin sitten.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisin kuin kuvittelette, en ole hiljaa, jos joku vitsailee esimerkiksi siitä, että minä en tajua jotain tehtävää, kun olen maalainen. Olen siis pohjoisista kotoisin, mutta muuttanut nykyiselle paikkakunnalle jo 15 v sitten.
ap
Minulle vitsaillaan useinkin satakuntalaisuudestani, enkä tietenkään ota sitä itseeni, sillä eihän satakuntalaisuus kerro mitään minusta oikeasti. Nauran vain, ja vitsailen takaisin. Saatan itsekin vitsailla satakuntalaisuuteni kustannuksella. Tai blondiuteni kustannuksella. Tai pienen kokoni kustannuksella.
On oma valintasi, kuinka suhtaudut asioihin. Huumori ja kyky nauraa itselle helpottavat elämää huomattavasti.
Kyse on siitä, kun yksi ja sama henkilö vitsailee päivittäin kaikesta, mikä liittyy minuun. Aihepiirit ovat todella vaihtelevia, kaikki on käyty läpi paitsi perhe ja lapseni. Tärkeää on huomata, että emme ole ystäviä millään tasolla, enkä minä vitsaile hänestä! Oikeastaan pyrin välttelemään kyseistä henkilöä. Hänellä on varmasti myös huono itsetunto ja hän on työpaikan rooleissa selvästi se pelle.ap
Kaksi vaihtoehtoa: joko keskustelet tämän tyypin kanssa rauhallisesti kahden kesken, tai vastaat vitseihin vastavitseillä, pilke silmäkulmassa. Nurkassa kyräily ei nyt ainakaan auta tilannetta.
Toisin kuin kuvittelette, en ole hiljaa, jos joku vitsailee esimerkiksi siitä, että minä en tajua jotain tehtävää, kun olen maalainen. Olen siis pohjoisista kotoisin, mutta muuttanut nykyiselle paikkakunnalle jo 15 v sitten.
ap
Minulle vitsaillaan useinkin satakuntalaisuudestani, enkä tietenkään ota sitä itseeni, sillä eihän satakuntalaisuus kerro mitään minusta oikeasti. Nauran vain, ja vitsailen takaisin. Saatan itsekin vitsailla satakuntalaisuuteni kustannuksella. Tai blondiuteni kustannuksella. Tai pienen kokoni kustannuksella.On oma valintasi, kuinka suhtaudut asioihin. Huumori ja kyky nauraa itselle helpottavat elämää huomattavasti.
Eikö se alista ihmisen lopullisesti?
Kyse on siitä, kun yksi ja sama henkilö vitsailee päivittäin kaikesta, mikä liittyy minuun. Aihepiirit ovat todella vaihtelevia, kaikki on käyty läpi paitsi perhe ja lapseni. Tärkeää on huomata, että emme ole ystäviä millään tasolla, enkä minä vitsaile hänestä! Oikeastaan pyrin välttelemään kyseistä henkilöä. Hänellä on varmasti myös huono itsetunto ja hän on työpaikan rooleissa selvästi se pelle.ap
Kaksi vaihtoehtoa: joko keskustelet tämän tyypin kanssa rauhallisesti kahden kesken, tai vastaat vitseihin vastavitseillä, pilke silmäkulmassa. Nurkassa kyräily ei nyt ainakaan auta tilannetta.
hänelle, että taas tämä alkaa tuhahtaen tai huokaisten. Viesti ei vain mene perille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"missä sinun porukkasi on" tai että ruokiini ei koskettaisi pamahtasisi vastakysymykset.
Jos en kehtaisi koko porukan edessa, menisin seuraavana tuöpäivänä kysyjän työhuoneenseen ja nostaisin kissan pöydälle: Mitä tarkoitit, miksi minulla oli ollut omat porukat, jne jne
AINA kissa pöydälle! Jokaisesta kiusaamisesta napsahtaa joko suora konfrontointi tai kahdenkeskinen keskustelu. Otat asioita esille sopivissa ja sopimattomissa paikoissa. Teet niistä JULKISEN. Se romuttaa kiusaamisen dynamiikan. Oikeasti.
kokeile.
Toisin kuin kuvittelette, en ole hiljaa, jos joku vitsailee esimerkiksi siitä, että minä en tajua jotain tehtävää, kun olen maalainen. Olen siis pohjoisista kotoisin, mutta muuttanut nykyiselle paikkakunnalle jo 15 v sitten.
ap
Minulle vitsaillaan useinkin satakuntalaisuudestani, enkä tietenkään ota sitä itseeni, sillä eihän satakuntalaisuus kerro mitään minusta oikeasti. Nauran vain, ja vitsailen takaisin. Saatan itsekin vitsailla satakuntalaisuuteni kustannuksella. Tai blondiuteni kustannuksella. Tai pienen kokoni kustannuksella.On oma valintasi, kuinka suhtaudut asioihin. Huumori ja kyky nauraa itselle helpottavat elämää huomattavasti.
Eikö se alista ihmisen lopullisesti?
Se todistaa, että kyseessä on VITSI, ei totuus. Loukkaantuminen päin vastoin tarkoittaa, että nyt ei edes vitsailtu, vaan puhuttiin ikäviä totuuksia. Itselle nauraminen on vapauttavaa. Kokeile joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiollainen tuhina ja huokailu ei ole postiivista konfrontointia! Sä raukka lietsot tolla omaa kiusaamista. Ei mitäänm lässytystä ja tuhinaa vaan katsekontakti ja tiukka kysymys mitä tarkoitat tuolla, mihin pyrit jne
Lopeta tuhina ja heti!
hänelle, että taas tämä alkaa tuhahtaen tai huokaisten. Viesti ei vain mene perille.
ap
vai tuntuuko sinuststa että muut pitävät sinua hulluna.
Kuule nämä ongelmat eivät ole kohdallasi kovin pieniä.Itse en koskaan voisi kuvitella että muut pitävät minua hulluna.On ollut minullakin joskus kränää työpaikalla mutta olen tulkinnut sen valtataisteluksi ja kateudeksi.
Jos joku sanoo sinua julkisesti hulluksi niin se on jo raastupa keikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiollainen tuhina ja huokailu ei ole postiivista konfrontointia! Sä raukka lietsot tolla omaa kiusaamista. Ei mitäänm lässytystä ja tuhinaa vaan katsekontakti ja tiukka kysymys mitä tarkoitat tuolla, mihin pyrit jne
Lopeta tuhina ja heti!
hänelle, että taas tämä alkaa tuhahtaen tai huokaisten. Viesti ei vain mene perille.
ap
Olen sitä mieltä että keskustelet KAHDESTAAN tuo tyypin kanssa. Kaikessa rauhassa ja kiihkottomasti. Ei mitään huokailuja, tuhinoita ja muuta epämääräistä viestintää. Vaan kahdenkeskinen keskustelu, pysyt rauhallisena, valmiina kuuntelemaan toista osapuolta, mutta kerrot myös hänelle selväsanaisesti miltä sinusta hänen kommenttinsa on tuntunut.
vai tuntuuko sinuststa että muut pitävät sinua hulluna.
Kuule nämä ongelmat eivät ole kohdallasi kovin pieniä.Itse en koskaan voisi kuvitella että muut pitävät minua hulluna.On ollut minullakin joskus kränää työpaikalla mutta olen tulkinnut sen valtataisteluksi ja kateudeksi.
Jos joku sanoo sinua julkisesti hulluksi niin se on jo raastupa keikka.
Minua ei ole kutsuttu töissä hulluksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin se joka käski nostaa kissan pöydälle ja toisessa viestissä lopettaa tuhinat.
HAluatko kieriä itsesäälissä vai miksi ei saman kokeneen ihmisen neuvot , jotka auttaisivat sinua kelpaa?
missä sun perheesi on, tässä kaupungissa, missä nyt asun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme jos on naurunalainen. Kantaisi ihan puhua reilusti ja reippaasti?
Olin se joka käski nostaa kissan pöydälle ja toisessa viestissä lopettaa tuhinat.
HAluatko kieriä itsesäälissä vai miksi ei saman kokeneen ihmisen neuvot , jotka auttaisivat sinua kelpaa?
Hyviä neuvoja, mutta pelkään, että ainakaan tuo asiallisesti puhuminen henkilön kanssa ei auta, koska hän pelaa epäreilusti. Muuten aion ottaa neuvot käyttöön, mutta asioiden nostaminen yllättävissä tilanteissa esiin, tekisi minusta tilannetajuttoman, joten sitä en aio tehdä.
ap
Ap kommunikoi tuhihisemalla ja huokailemallaEi ihme jos on naurunalainen. Kantaisi ihan puhua reilusti ja reippaasti?
Malta nyt mielesi, mä kommentoin sinulle jahka ehdin!
ap
Mitä tarkoitat työpaikan koko porukalla.
Meillä on osastolla 40 ihmistä töissä. Emme voi mennä piknikille yhdessä. Ryhmä olisi liian iso. Ja vaikka menisimme ei yhden idiootin tölväisy vappuna paljoa mieltä paina jos on 40 muuta jotka eivät nälvi.
Hyvin pienissä työpaikoissa ei ole yliopitossa huippukoulutettuja ihmisiä.Ja jos onkin niin olet selvästi väärässä porukassa. Akateemiset pikkufirmassa ovat kyllä aika outo ilmestys. Ehkä siinä on se syy kiusaamiseesi.
sinulletullut mieleen esimerkiksi lakitoimistot ja hammaslääkäriasemat? Myös muut asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset pitävät sisällään akateemisia ihmisiä..
Ap:lle haluaisin sanoa, että tuo vappu kyllä kuulostaa ikävältä. Tosin joihinkin työpaikkoihin on aika vaikea päästä "sisälle" ja itse olen esimerkiksi ollut jo pari kuukautta työpaikassani, mutta ei kukaan vieläkään minulta pahemmin mitään kysele. Toki vastailevat omiin juttuihini ja ovat ystävällisiä, mutta siinä tarvitaan sitä omaa panosta, että jaksaa yrittää ja lopulta ystävystyy! Tällä hetkellä tilanne on myös sellainen, että eräs uusio työntekijä aloitti tuossa pari viikkoa sitten ja hän vain yksinkertaisesti ei taida sopeutua kauhean hyvin joukkoon. Hän kiroilee paljon, joten vaikka onkin juttelevainen niin hänelle vähän selän takana hymillään.. Lisäksi hän ei kertaakaan ole vielä osallistunut yhteisiin kahvihetkiin. Veikkaan, että hän ei tule sopeutumaan työpaikkaamme kovin hyvin vain siksi, että on niin oman tiensä kulkija ja erilainen. Kukaan ei häntä kuitenkaan sen takia mitenkään kiusaa! Voi kuitenkin olla, että esim sinä olet vain jotenkin erilainen, jonka takia sinua vieroksutaan. Sääli kyllä sinun kannaltasi.
Aivan toinen juttu ovat sitten taas nämä sopeutumattomat, jotka usein ovat mt-potilaita.. Hei eivät sopeudu ikinä minnekään, koska eivät kestä normaalia kritiikkiä ja ovat muutenkin vainoharhaisia. Tunnen yhden tällaisen ja hän ei ole viihtynyt vielä yhdessäkään työpaikassa. Ikinä kuitenkaan vika ei ole muka hänessä, vaikka ihan tuttavapiirissämmekin tiedämme, että hänen kanssaan on yleisesti todella vaikea tulla toimeen. Hän kun ei esimerkiksi ymmärrä yhtään huumoria. Jos esimerkiksi hänen pojalleen sanoo leikillä että "eet kai vaan ole nukkunut koulussa jos et tätä asiaa muista" niin kyseinen nainen suuttuu, koska epäilemme hänen poikaansa tyhmäksi ja laiskaksi...
Ei työkaverit voi olla vastuussa sun sosiaalisesta kyvyttömyydestä. Tuollaiset ovat työpaikan taakkoja, jokaisesta asiasta itsesäälissä rypevä ja muita syyllistävä.
Jos henkilö itse kokee itseänsä kiusattavan täyttää tämä kiusaamisen kriteerit.
Toiset henkilöt eivät voi mitenkään arvioida mikä sinusta on jo kiusaamista joten yhteentörmäyksiä sattuu.Yritäpä mennä hieman sen toisen henkilön asemaan ja ymmärtää häntä. Jos ajatusmaailmasi on hyvin itsekeskeistä ja ajattelet aina miltä sinusta tuntuu jäävät jotkin tärkeät asiat muista ihmisistä huomaamatta.
Yksi kiusaamiseen vaikuttava asia on jota tässä keskustelussa vielä ei ole otettu esiin on osaamattomuus. Jos henkilö on selkeästi muita taitamattomampi alkavat työkaverit helposti kiusaamaan. Syynä voi olla vaikkapa lukihäiriö.
Mä esimerkiksi "kiusasin" työpaikalla ihmistä, joka oli haistattanut mulle vitut päin naamaa. Siis olimme ystäviä, kunnes kerran pyysin häntä olemaan 3 minuuttia hiljaa ( luukutti viereisessä huoneessa musiikkia täysillä), jotta saimme tehtyä yhden oman juttumme valmiiksi. Pyysin kauniisti ja kohteliaasti.
Hän siis näytti keskaria, haistatti vitut ja käveli pois, eikä koskaan pyytänyt anteeksi. Sen jälkeen en niinkään hakeutunut hänen seuraansa = kiusaamista. Hän vielä väitti, että en tervehtisi häntä työpaikan käytävillä, mikä ei kyllä pidä paikkaansa, tervehdin kaikkia.
Sama toisen tapauksen kanssa: emme työtiimini kanssa tervehtineet ESIMIESTÄMME kaiken kiireisen työn tuoksinassa tarpeeksi innokkaasti ( siis tervehdimme toki, mutta emme ehtineet joka päivä alkaa jutella niitä näitä) sekin oli kiusaamista.
Aika kohtuutonta olisi, jos ihmiset saisi leimata kiusaajiksi siksi, että jollain toisella on mt-ongelmia.
Ja kuten jo aiemmin sanoin, todella monelta "kiusatulta" puuttuu täysin kyky objektiivisesti tarkkailla omaa käytöstään. He saattavat käyttäytyä aivan törkeästi muita kohtaan, mutta heille se on aina sallittua, koska he ovat "uhreja", jotka vain puolustavat itseään, usein joltain, mitä ei ole edes tapahtunut. Esim. tuo oma esimieheni jätti sitten työnsä tekemättä ja jätti meidät aivan törkeään pulaan, koska olimme "kiusanneet" häntä. Mutta vikahan oli tietysti meissä.
T: Se tämänkin ketjun ilkeä kiusaaja, joka ei usko siihen, että joku voisi ihan joka paikassa joutua kiusatuksi, ellei itsessä olisi vikaa. Kuka tahansa voi joutua joskus ja jossain ( olen itsekin ollut koulussa kiusattu), mutta ei aina ja kaikkialla.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tarkoitat työpaikan koko porukalla.
Meillä on osastolla 40 ihmistä töissä. Emme voi mennä piknikille yhdessä. Ryhmä olisi liian iso. Ja vaikka menisimme ei yhden idiootin tölväisy vappuna paljoa mieltä paina jos on 40 muuta jotka eivät nälvi.
Hyvin pienissä työpaikoissa ei ole yliopitossa huippukoulutettuja ihmisiä.Ja jos onkin niin olet selvästi väärässä porukassa. Akateemiset pikkufirmassa ovat kyllä aika outo ilmestys. Ehkä siinä on se syy kiusaamiseesi.