Uusi työpaikkaa ja taas kiusataan. Mikä mussa on vikana?

Koska sanot:

"Yhden idiootin tölväisy ei loukkaisia, mutta kun muut seuraavat häntä. Pelkäävät kai, että se hullu alkaa piinata heitäkin sitten."

Miksi siis käytät itsestäsi ilmaisua "se hullu"?

Sitten esim. työpaikan koko porukka kokoontui vappuna piknikille ja minä menin porukkaan mukaan, jolloin yksi työkaveri kysäisi hetken kuluttua, että "missä sinun oma porukkasi on." Olimme sopineet, että vietämme vapun yhdessä työporukalla eikä muillakaan siis ollut muita seuralaisia kuin työkavereita.

ap

Toisin kuin kuvittelette, en ole hiljaa, jos joku vitsailee esimerkiksi siitä, että minä en tajua jotain tehtävää, kun olen maalainen. Olen siis pohjoisista kotoisin, mutta muuttanut nykyiselle paikkakunnalle jo 15 v sitten.

ap

Minulle vitsaillaan useinkin satakuntalaisuudestani, enkä tietenkään ota sitä itseeni, sillä eihän satakuntalaisuus kerro mitään minusta oikeasti. Nauran vain, ja vitsailen takaisin. Saatan itsekin vitsailla satakuntalaisuuteni kustannuksella. Tai blondiuteni kustannuksella. Tai pienen kokoni kustannuksella.

On oma valintasi, kuinka suhtaudut asioihin. Huumori ja kyky nauraa itselle helpottavat elämää huomattavasti.

Mitä tapahtuu jos kiusattu alkaa nauramaan itselleen? Eikö se alista ihmisen lopullisesti?

Jos on oikeasti kiusattu niin ei todellakaan se muiden mukana itselle nauraminen ole tervettä. Nimim. kokemusta on, olin lapsena täysin puolustuskyvytön alistuja ja mun epätoivoinen selviytymisstrategia oli juuri olla kiusaajien puolella. Kun esim. mua tönittiin ja mulle naurettiin niin nauroin mukana ikään kuin se olis munkin mielestä jotenkin hassu juttu, yritin siis miellyttää kiusaajia.

Tietenkin pitää voida nauraa itselleen, mutta kiusatun roolissa kiusaamistilanteessa se ei oikein ole mahdollista eikä terveellistä.

Olen kuullut tuon "mä meen sunnuntaina porukoille"tai "meidän porukat lähti etelään". Sillä tarkoitetaan lapsuuden perhettä.

AP siis ymmärsi viattoman kysymyksen väärin.

että kaveri sanoi "kylmä kahvi kaunistaa" kun ao henkilö joi kylmää kahvia. Oli kuulemma sopimaton vihjaisu ulkonäköön.

Koska sanot:

"Yhden idiootin tölväisy ei loukkaisia, mutta kun muut seuraavat häntä. Pelkäävät kai, että se hullu alkaa piinata heitäkin sitten."

Miksi siis käytät itsestäsi ilmaisua "se hullu"?

Niin, viittaan hullulla tähän kiusaajaan, en itseeni. Minä en piinaa ketään!

ap

Koska sanot:

"Yhden idiootin tölväisy ei loukkaisia, mutta kun muut seuraavat häntä. Pelkäävät kai, että se hullu alkaa piinata heitäkin sitten."

Miksi siis käytät itsestäsi ilmaisua "se hullu"?

Eiköhän tuolla viitattu siihen kiusaajaan...

joku koko ajan nuuskisi kiusaamiselementtejä. Toki voi selvästi kysyä, mitä toinen tarkoitti, mutta se kyllä on omiaan lisäämään sitä kummallisuutta. Sellaiset ihmiset on tosikkoja ja niiden seurassa tulee vaivaantunut olo, jos "kahvi kaunistaa" -tasoisia kommentteja saa alkaa pelätä. Sitten se kiusaaminen vaan pahenee tuon hysteerikon päässä, kun ihmiset varoo ja on vaivaantuneita.



Oma äitini joutui työpaikalla kiusatuksi ja se on oli tosi rajua. Tiedän kyllä, mitä kiusaaminen voi olla. Esimerkkinä sanoisin, että kehoitus esimieheltä tappaa itsensä menee jo rajan yli. Suurin osa sellaiseksi sanottua ei ole sitä!

Mä en nyt ihan koko ketjua lukenut kunnolla, joten voi olla että joku on jo samoja asioita kommentoinutkin, mutta joka tapauksessa...



Jos susta tuntuu, että joka paikassa joudut kiusatuksi, niin silloin se yhteinen nimittäjä on kyllä sinä. Kiusaamista todellakin on, mutta se jos aina ja kaikkialla tulee kiusatuksi niin silloin tosiaan on pakostakin siinä omassa käytöksessä/olemuksessa jotakin. Tai sitten tulkintatavoissa (eli tulkitsee herkästi kiusaamiseksi sellaistakin mikä ei ole).



Kiusaaminen voi juuri aiheuttaa sellaisen kierteen, että kun on joskus tullut kiusatuksi niin itsetunto heikkenee ja sitä koko ajan "tarkkailee" kiusataanko, ja sen takia alkaa tulkita pieniäkin juttuja kiusaamiseksi. Sitten jotenkin vetäytyy kuoreensa tai puolustusasetelmiin, ja tuossa vaiheessa muut eivät edes hoksaa että miksi ja alkavat pitää toista jotenkin outona. Sitten kun muut pitävät outona niin kiusatuksi itsensä kokeva kokee tietenkin entistä vahvemmin sen muiden suhtautumisen ja syntyy kierre. Ja voi tulla tosiaan sitä ihan oikeaakin kiusaamista.



Sellainen juttu mulle tuli mieleen, että koetko että kaikki jotenkin syrjii/kiusaa (ettet sovi koko yhteisöön ollenkaan) vai koetko, että on joku yksi pääasiallinen kiusaaja ja muut ehkä hiljaisesti hyväksyy sen vain. Vai onko työpaikalla nyt tai joskus ollut sellaisia ihmisiä, joiden kanssa tulet aidosti juttuun?



Mites onko sulla minkälainen ystäväpiiri ihan töiden ulkopuolella?



Haluaisitko vielä kertoa jotakin esimerkkejä siitä kiusaamisesta? Haluaisin hahmottaa paremmin mistä on kyse. Tuon piknikjutun luin, ja sitten sitä että sinusta nostetaan esiin lähinnä mokat.



Ja marttyyriksi sun muuksi haukkuville: ap ihan itsekin sanoi jotakin sinne päin, että on tajunnut itsessään olevan jotakin "vialla" kun näin aina käy. Se, että reagoitte tähän aiheeseen alkamalla solvata kiusattuja ette kyllä millään lailla auta asiaa vaan paljastatte itsestänne kiusaajaluonteen. Rakentavaa olisi pohtia ihan fiksusti, että mikä se juttu voisi olla, mikä noihin tilanteisiin johtaa.



Sellainen tuli vielä mieleen, että oletko enemmän sellainen ylikiltti ja alistuva luonne vai "pomottava" luonne? Joista siis kumpikaan ei ole vain positiivisia juttuja.

Se ei vain minun käytössäni tunnu toimivan. Aika usein tuntuu, että olisi hyvä opetella siellä suihkussa ja lenkillä haistattelemaan ja osumaan vyön alle, kun nuo lällärikeinot eivät tepsi. :)

ap

EI, sinun ei pidä opetetella haistattelemaan ja osumaan vyön alle, sillä se kyllä saa muut välttelemään sinua. Sinua pidettäisiin ilkeänä ja tylynä.

Suhtaudu asioihin huumorilla ja jos osaat sanoa vastaan jotain huvittavaa ilman että loukkaat toista osumalla vyön alle, niin vaan parempi.

Ja jos et todellakaan missään työpaikassa saa kavereita ja sinua jopa kiusataan, niin kyllä sinun on itse muutettava itseäsi. Eivät kaikki ihmiset joka paikassa voi olla kiusaajia.

Hanki itseluottamusta.

Mikä on tilanne harrastuksissasi? Onko sinulla sellaisia, joissa olet tekemisissä muiden kanssa? Esim. jos pelaat sulkapalloa, onko sinulla saman tasoisia pelikavereita, jotka kutsuvat sinua mukaan tai voitko kutsua muita mukaan?

Hm... itse asiassa minusta tuntuu, että sinulla on ongelmia käsittää sitä, mikä on huumoria, ironiaa, sarkasmia jne. ja otat asiat liian vakavasti ja itse kun yrität käyttää huumoria, epäonnistut siinä ja loukkaat muita.

Huumorin lajit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Huumori

Voisinko olla oikeassa?

Sellainen tuli vielä mieleen, että kun aloitat uudessa työpaikassa niin minkälaisia fiiliksiä ja ajatuksia sinulla on silloin, ihan ekoina päivinä? Miten käyttäydyt? Tunnetko paineita yrittää päästä piireihin (sehän on siis ihan ymmärrettävää ja kiusatulla syntyy herkästi se kierre)? Mietitkö, että miten saisit ihmiset pitämään itsestäsi? Mietitkö heti alussa, että kiusataankohan sinua täälläkin (mikä sekin ihan ymmärrettävää sun taustalla)?



Mietin että tapahtuukohan siinä heti alussa jotakin sellaista mikä estää sinun pääsysi yhteisöön. Oletko saanut koskaan palautetta keneltäkään kommunikointityylistäsi? Siis esim. "hirveän puhelias", "hirveän hiljainen", "tosikko/totinen", "ylimukava", "utelias", "paljon itsestään puhuva", "pomottava", "nuoleskelija",...?



21

Sellainen tuli vielä mieleen, että kun aloitat uudessa työpaikassa niin minkälaisia fiiliksiä ja ajatuksia sinulla on silloin, ihan ekoina päivinä? Miten käyttäydyt? Tunnetko paineita yrittää päästä piireihin (sehän on siis ihan ymmärrettävää ja kiusatulla syntyy herkästi se kierre)? Mietitkö, että miten saisit ihmiset pitämään itsestäsi? Mietitkö heti alussa, että kiusataankohan sinua täälläkin (mikä sekin ihan ymmärrettävää sun taustalla)?

Mietin että tapahtuukohan siinä heti alussa jotakin sellaista mikä estää sinun pääsysi yhteisöön. Oletko saanut koskaan palautetta keneltäkään kommunikointityylistäsi? Siis esim. "hirveän puhelias", "hirveän hiljainen", "tosikko/totinen", "ylimukava", "utelias", "paljon itsestään puhuva", "pomottava", "nuoleskelija",...?

21

Lisää tuohon että mitä koet kun aloitat uuden työn... Oletko ehkä jo varuillasi valmiiksi, pienen mutta suojaavan vihamielisyyden kanssa, tavallaan valmiina jo siihen että kohta joku iskee. Tämäkin voisi lähettää ristiriitaisia signaaleja. Eli vaikka olisit puhelias ja yrittäisit tutustua niin ihmiset vaistoaisivat että sinussa on "jotain outoa" (joka siis on se pieni lähtökohtainen vihamielisyys tai puolustusasetelma, joka ei tule suorana käytöksenä esiin -vai tuleeko?- mutta jonka voi aistia).

Vai voisiko toisaalta olla niin, että olet jo niin tottunut kiusaamiseen, että olet tavallaan suojaton. Eli että sinulle ei ole muodostunut sellaista tarpeellista aggressiota joka auttaisi sinua puolustamaan itseäsi. Tämä suojattomuus eli kyvyttömyys jämäkästi puolustaa itseä saa kyllä helposti pienisieluiset luuserit tarttumaan tilaisuuteen ja aloittamaan kiusaamisen. Kun mainitsit tuosta huokailusta niin se kuulostaa ehkä vähän siltä, ettet pysty puolustaa itseäsi. Huokailu on tavallaan aika passiivista ja välinpitämätöntä, sellaista "jaaha, kiusaa nyt sitten" -tyyppistä. Kun on terve itsetunto niin loukkauksista jopa vähän tulistuu (tosin itselläni se riippuu ihan päivästä ja mielialasta jaksaako/pystyykö tulistua). Enkä tarkoita että tulistuminen pitäisi osoittaa raivostumalla. Tarkoitan sitä, että tervehenkinen itsearvostuksesta lähtevä suuttuminen antaa voiman siihen suoraselkäiseen ja jämäkkään itsensä puolustamiseen.

Millä tavalla olet aiemmissa työpaikoissa puolustautunut? Porukasta sivuun jättäminen on kyllä siinä mielessä tosi inhottava kiusaamisen muoto, että siinä on vaikeampaa puolustautua. Koska suoraa loukkausta ei tapahdu ja kaikilla on periaatteessa oikeus valita oma seuransa. Toki siinäkin voi ihan asiallisesti kysyä joltakin potentiaaliselta ihmiseltä, että tämä asia vaivaa ja haluaisin tietää syynn. Tai vaikka ensin sanoa, että koen ettei mua haluta porukkaan ja se vaivaa, ja tahtoisin tietää syyn jos se on sellainen johon voi vaikuttaa.

Haluaisitko vielä kuvailla persoonaasi vähän lisää? Sekin voisi auttaa hahmottamaan tätä asiaa.

21

Kiusaako sua siis yksi vaiko kaikki? Koska jos kaikki, ymmärrän tämän aloituksen että mietit onko sussa vikaa (tosin myöhemmissä viesteissä sanot ettei,joten et edes usko että olisi). Jos taas vain yksi, hän ei vain satu pitämään susta ja käyttäytyy huonosti: vika selkeästi hänessä.

"Olen sanonut hänelle, että taas tämä alkaa tuhahtaen tai huokaisten. Viesti ei vain mene perille. ap"



tuo on mielestäni väärä tapa toimia. Todella provosoivaa ja loukkaavaa.



En osaa sanoa, teetkö jotain väärin tai miten pitäisi toimia? Onko työpaikalla ketään, kenen kanssa voisit jutella luottamuksellisesti ja kysyä hänen näkemystään tilanteesta? Kiusataanko sinua muiden näkökulmasta? Kiusaako kyseinen ihminen muita kuin sinua? Onko sinussa jokin piirre tai asia, joka häiritsee muita?

hänellä on kuitenkin persoonallisuushäiriö, joka vääristää hänen todellisuutensa. Luulee muista kaikenlaista ja ei näe itsessään mitään vikaa.

hänellä on kuitenkin persoonallisuushäiriö, joka vääristää hänen todellisuutensa. Luulee muista kaikenlaista ja ei näe itsessään mitään vikaa.

hänellä on kuitenkin persoonallisuushäiriö, joka vääristää hänen todellisuutensa. Luulee muista kaikenlaista ja ei näe itsessään mitään vikaa.

kun kerran tutullasikin. Minulla on vapaa-ajalla ystäviä, joten se siitä diagnoosista.

ap

hänellä on kuitenkin persoonallisuushäiriö, joka vääristää hänen todellisuutensa. Luulee muista kaikenlaista ja ei näe itsessään mitään vikaa.

kun kerran tutullasikin. Minulla on vapaa-ajalla ystäviä, joten se siitä diagnoosista.

ap

Äläkä kuuntele tyhmien ihmisten neuvoja. Tässäkin keskustelussa annetaan aika risiriitaisia vinkkejä sinulle. Toisten mielestä sinun pitäisi sanoa suorat sanat ja toisten mukaan vain nauraa kun sinua pilkataan. Annan yhden vinkin: ole oma itsesi, ei kaikkia tarvitse miellyttää.

hänellä on kuitenkin persoonallisuushäiriö, joka vääristää hänen todellisuutensa. Luulee muista kaikenlaista ja ei näe itsessään mitään vikaa.

kun kerran tutullasikin. Minulla on vapaa-ajalla ystäviä, joten se siitä diagnoosista.

ap

Äläkä kuuntele tyhmien ihmisten neuvoja. Tässäkin keskustelussa annetaan aika risiriitaisia vinkkejä sinulle. Toisten mielestä sinun pitäisi sanoa suorat sanat ja toisten mukaan vain nauraa kun sinua pilkataan. Annan yhden vinkin: ole oma itsesi, ei kaikkia tarvitse miellyttää.

Tavallaan näin, mutta toisaalta sen kyllä ymmärtää, että tottakai se vaivaa jos tulee kiusatuksi aina työpaikoissa. Tottakai sitä haluaa pohtia (oletan?) ja yrittää miettiä voisiko asialle tehdä jotakin.

Oliko ap noissa mun kysymyksissä mitään mikä auttais avaamaan asiaa? (Olen siis se joka sanoi olevansa 21 mutta nyt näköjään olen 121 ja muutama muu viesti sen jälkeen.)

Minun ulkonäköäni on työpaikoissa arvosteltu ja kommentoitu, kun en mitenkään nätti ole. Ne ovat olleet sellaisia yksittäisiä kommentteja, ajattelemattomia, mutta erittäin loukkaavia. Sanojan kannalta ne ovat tulleet tilanteessa, missä on antanut lipsahduksensa tulla ulos. "sammakoita" siis.



Kyllä, ne ovat loukanneet, mutta en ole kokenut että olisi kiusattu. En ole takertunut niihin. Mutta olen jäänyt miettimään, mien vähän ihmisen päässä on, kun pystyy niinkin suoraan ja loukkaavasti sanomaan. Mutta olenpahan tiennyt, mitä olen ja mitä en ole. heidän mielestään.



Yhdessä työpaikassani oli työkaveri, joka koki olevansa työpaikkakiusattu.

Olimme sitten palaverissa, jossa minäkin olin, koska olin samassa tiimissä.

Yllätys oli, kun hän sanoi, että myös minä kiusaan häntä työpaikalla. Hämmästyin. Pyysin antamaan esimerkin, mitä olen tehnyt tai sanonut, että hän on sen kiusaamisena kokenut.



Hänellä ei ollut antaa minkäänlaista esimerkkiä. Hän vain koki, että on minunkin taholta tullut kiusatuksi.



Hän onneksi vaihtoi sitten työpaikkaa.



En tarkoita tällä ap:ta, hänellä on antaa esimerkkeja.

Mutta kuten tuolla joku jo kirjoitti, että ap olisi sanonut tuhahdellen ja huokaisten: taas se alkaa..

ei ihme että otetaan nälvinnän kohdteeksi.

Miksi et ensi kerralla sano: eikö teillä oikeasti ole mitään muuta keskustelun aihetta kuin minä ja minun tekemäni virheet?

Ilman huokaisuja. asiallisesti. neutraalisti. ja poistut paikasta.