Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Perheet joissa omat rahat, mitä teette jos tulee lapsia??

Vierailija
13.05.2012 |

Eli, jos on kovin tarkasti omat tilit ja omaisuuskin sen mukaan mikä on yksilön tulotaso, kunka sitten, jos tulee lapsia? Esim. vuorotteletteko hoitovapaat yms. Koska silloinhan tulot laskevat merkittävästi. Vai hankitteko ollenkaan lapsia? Vai oletteko niitä, jotka vievät alle 3-v päiväkotiin?

Minusta olisi epäreilua, jos meillä erilliset rahat, mutta yhteiset lapset. Mieheni ei olisi halunnut jäädä hoitovapaalle, kun taas minä ehdottomasti halusin. Kummallekin oli itsestäänselvää, että päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka. Mutta hoitovapaalla tuloni olivat todella pienet. Meille ei myöskään koskaan ole tullut mieleen, että pitäisimme omia tilejä. Kaikki tulot menevät yhteiselle käyttötilille.

Kommentit (66)

Vierailija
41/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos vanhemmilla on omat tilit?? :O minä en edes tiedä onko esimerkiksi vanhemmillani ollut omat vai yhteinen tili, saati sitten tuttavaperheen raha-asiat. Ja miten ne tilit vaikuttavat lapseen? En ymmärrä.

Mitä olen seurannut tuttavaperheitä, niin on niissä kyllä ihan pokkana viety pieniäkin hoitoon. Toki ymmärrän, että nainenkin tarvitsee silloin rahaa, jos mies on hirveä nihlisti. Tai sitten toisinpäin. No, ne pienet ovat usein päiväkodissa jopa 8-9h päivä ja sen kyllä huomaa :(

Yhteinen talous on järkevää, jos on yhteisiä lapsia.

Mitäs sitten, jos toinen sairastuu ja rahat erikseen? Jotenkin yököttävän itsekästä toi rahan palvominen.

Vierailija
42/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin miten saa ruokaa ja miten elää ylipäätään?

Miedän yhdellä sukulaisperheellä oli näin. Eli äiti sairastui syöpään. Hänen tulot romahti. Ja mies ei halunnut OMISTA rahoista kustantaa vaimon elämistä ja hoidotkin maksoi. Vaimo sairastui myös psyykkisesti, koska paine sairaudesta ja rahattomuudesta sai hänet romahtamaan. Miehen mielestä se ei ollut hänen syytään, koska heillä oli omat rahat. Aikä kylmä arvomaailma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joillekin tuntuu olevan NIIN vaikeaa ymmärtää, että laskujen ja raha-asioiden hoitoon ei tarvita yhteistä tiliä vaan yhteisiä päätöksiä. Kun olin kotona lasten kanssa, mies maksoi laskut ja menot omalta tililtään, kun mulla ei ollut rahaa. Ei sitten mitään ongelmia.


Jos rahat on erikseen jää toiselle velkaa, jos hän maksaa jotain sinun juttuja.

Vierailija
44/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin miten saa ruokaa ja miten elää ylipäätään?

Miedän yhdellä sukulaisperheellä oli näin. Eli äiti sairastui syöpään. Hänen tulot romahti. Ja mies ei halunnut OMISTA rahoista kustantaa vaimon elämistä ja hoidotkin maksoi. Vaimo sairastui myös psyykkisesti, koska paine sairaudesta ja rahattomuudesta sai hänet romahtamaan. Miehen mielestä se ei ollut hänen syytään, koska heillä oli omat rahat. Aikä kylmä arvomaailma.


normaalitilanteeseen missä pariskunnalla on omat tilit/rahat. Sitäpaitsi jos olivat naimisissa niin miehellä oli elatusvelvollisuus.

Vierailija
45/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että lapset joutuvat päiväkotiin jo pienenä, kun toisella ei ole varaa jäädä kotiin hoitamaan. Ja, jos jäisi kotiin ja mies joutuisikin vaikka joskus maksamaan jonkun naisen laskuista, niin heti jäisi toiselle velkaa. Sellaista se vaan on niissä perheissä,joissa ei ole yhteistä taloutta, vaan oma napa ratkaisee kaiken.

Vierailija
46/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisillä joilla on omat rahat, on yleensä älyä sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Jos toinen hoitaa kotona lapsia, sairastuu tai jää työttömäksi, niin se toinen maksaa enemmän. Ja muutenkin omat tilit perheissä ne menot on yleensä jaettu TULOJEN suhteen, ei 50-50% periaatteella. Jos toinen tienaa nettona 4000€ ja toinen nettona 2000€ kuussa, niin yhteisiä menoja maksetaan n. 2/3 ja 1/3 osa suhteessa.



Mitään euroja ei kukaan laske, vaan homma menee suunnilleen pohjalta. Toinen voi esim. kokonaan vastata ruokamenoista ja lasten kuluista, ja toinen sitten huolehtii lainan lyhennyksen. Ja jos toisella alkaa olla tili tyhjissä kun on lapsille ostanut talvihaalarit, kengät ja maksanut ison sähkölaskun, niin sitten se toinen antaa vähän rahaa.

Vierailija
48/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP


enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molemmilla omat tilit, omat rahat. Kun olin vielä töissä puolitimme lapseen liityvien hankintojen kulut. Hoitovapaalla ollessa maksetaan yhä yhdessä lapseen liittyvät menot, plus puoliso kompensoi minun tulonmenetystäni. Eli jos tuloni laskevat tonnilla kuussa, mies maksaa 500 euroa enemmän menoja.



Ei kaikki tietenkään niin ylettömän tarkkaa ole. Mutta omat harrastuksensa ja muut tuhlauksensa kumpikin maksaa itse, ei sitten tarvitse kiristellä hampaita jos toiselta karkaa mopedi käsistä jonkun turhaketuhlauksen kanssa.

Vierailija
50/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP


enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..


Kaverini perheessä on jopa jääkaapin hyllyillä nimet, että kene ostamia ruokia. Äiti kyllä ostaa ruokaa myös lapsille. Lapset saavat ottaa ruokaa vain äidin hyllyltä. Isän ostamat ruuat on isän.

Tässä perheessä ainakin lapset kärsii siitä, että vanhemmilla on erikseen rahat. Äiti on tosi köyhä, mutta hän on se joka joutuu maksamaan lastenkin ostokset. Isälle se ei kuulu, vaan hän varakkaana ostelee kaikkea kivaa VAIN itselleen. Saattaa jopa tuttavien aikana naureskella vaimolleen. En ymmärrä miksi kaverini on hänen kanssaan. En todellakaan tajua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP


enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..


Kaverini perheessä on jopa jääkaapin hyllyillä nimet, että kene ostamia ruokia. Äiti kyllä ostaa ruokaa myös lapsille. Lapset saavat ottaa ruokaa vain äidin hyllyltä. Isän ostamat ruuat on isän.

Tässä perheessä ainakin lapset kärsii siitä, että vanhemmilla on erikseen rahat. Äiti on tosi köyhä, mutta hän on se joka joutuu maksamaan lastenkin ostokset. Isälle se ei kuulu, vaan hän varakkaana ostelee kaikkea kivaa VAIN itselleen. Saattaa jopa tuttavien aikana naureskella vaimolleen. En ymmärrä miksi kaverini on hänen kanssaan. En todellakaan tajua.


Minäkin tunnen noita tapauksia. Enkä tajua tuota itsekästä tapaa??

Vierailija
52/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kääntyy lopulta naista itseään vastaan.

Ihan todellako olet kantanut yksin rahallisen vastuun lasten kotihoidosta?!? Onko yhteinen vastuunkanto perheestä nöyryyttävää?

Ihan hyvin pärjättiin mun kotiäitivuosinakin, vaikka meillä on vain omat tilit ja omat rahat. Ikimaailmassa en suostuisi yhteiseen tiliin ja yhteisiin rahoihin. Kumpikin on maksanut yhteisiä menoja, vaikka mun tulot oli pienehköt kotiäitivuosina. Mies ei laittanut mulle koskaan mitään käyttörahaa ja musta se olisi ollut nöyryyttävääkin. Jos olisin halunnut enemmän rahaa, olisin mennyt töihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse asiassa siitä ei ole keskusteltu missään vaiheessa. Mies oli kyllä lasten kanssa kotona puolisen vuotta kummallakin kerralla kun mä menin töihin, mutta siinä ei ollut mun taloudestani kysymys vaan miehen halusta päästä osalliseksi kotona lasten kanssa olemisesta. Niihin aikoihin minulla oli suurempi palkka, nykyään ollaan aika samalla tasolla. Minä olin kyllä selvästi pitempään kotona kuin mies.



Minulla oli äitiyslomalle jäädessäni säästöjä, ja olen perusluonteeltanikin tosi säästeliäs, joten mitään suurta ongelmaa pudonnut tulotaso ei tuonut mukanaan. Mutta jos mun elintasoni olisi laskenut jotenkin epämiellyttävän alas kotona olemisen takia niin sitten mies olisi tietysti maksanut normaalia suuremman osan meidän menoista (tai päinvastoin). Kyllähän me nyt ihan normaalitilanteessakin autetaan toisiamme rahallisesti, jos on tarvetta!



Ei se että meillä on yhteisen tilin lisäksi myös omat tilit tarkoita ettemme jakaisi omastamme, tietenkään. Mehän rakastamme toisiamme. Lapset on jo tehty, joten hoitovapaa ei ole enää ajankohtainen, mutta jos jompikumpi haluaisi esim. opiskella uuden ammatin, niin totta kai toinen auttaisi opiskeluaikana taloudellisesti.

Vierailija
54/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

OMISTA rahoistani mä voin antaa ihan ilman mitään velkajärjestelyjäkin taloudellista apua kenelle haluan. Annan OMISTA rahoistani hyväntekeväisyyteen, ihan niillä OMILLA rahoillani voin vaikka maksaa ystävän teatteriin ja lasilliselle, ja niillä OMILLA rahoillani voin myös auttaa miestäni jos hän sitä tarvitsee.

Joillekin tuntuu olevan NIIN vaikeaa ymmärtää, että laskujen ja raha-asioiden hoitoon ei tarvita yhteistä tiliä vaan yhteisiä päätöksiä. Kun olin kotona lasten kanssa, mies maksoi laskut ja menot omalta tililtään, kun mulla ei ollut rahaa. Ei sitten mitään ongelmia.

Jos rahat on erikseen jää toiselle velkaa, jos hän maksaa jotain sinun juttuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

osuuksina eli kun olin hoitovapaalla, maksoin muistaakseni 5% perheen yhteisistä kuluista, koska tulona oli vain kotihoidontuen perusosa.



En ikinä suosittele lapsilleni yhteisiä tilejä, koska minusta jokaisen tulee kyetä itse hoitamaan raha-asiansa siten, että ei tule ongelmia. Perheessä asioista voidaan sopia ilman, että rahat ovat yhteisiä.

Vierailija
56/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kääntyy lopulta naista itseään vastaan. Ihan todellako olet kantanut yksin rahallisen vastuun lasten kotihoidosta?!? Onko yhteinen vastuunkanto perheestä nöyryyttävää?

Ihan hyvin pärjättiin mun kotiäitivuosinakin, vaikka meillä on vain omat tilit ja omat rahat. Ikimaailmassa en suostuisi yhteiseen tiliin ja yhteisiin rahoihin. Kumpikin on maksanut yhteisiä menoja, vaikka mun tulot oli pienehköt kotiäitivuosina. Mies ei laittanut mulle koskaan mitään käyttörahaa ja musta se olisi ollut nöyryyttävääkin. Jos olisin halunnut enemmän rahaa, olisin mennyt töihin.

Jos maksaa puolet, ei minusta kanna rahallista vastuuta yksin.

Vierailija
57/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP


enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..


Kaverini perheessä on jopa jääkaapin hyllyillä nimet, että kene ostamia ruokia. Äiti kyllä ostaa ruokaa myös lapsille. Lapset saavat ottaa ruokaa vain äidin hyllyltä. Isän ostamat ruuat on isän.

Tässä perheessä ainakin lapset kärsii siitä, että vanhemmilla on erikseen rahat. Äiti on tosi köyhä, mutta hän on se joka joutuu maksamaan lastenkin ostokset. Isälle se ei kuulu, vaan hän varakkaana ostelee kaikkea kivaa VAIN itselleen. Saattaa jopa tuttavien aikana naureskella vaimolleen. En ymmärrä miksi kaverini on hänen kanssaan. En todellakaan tajua.


Ja en kyllä ymmärrä todellakaan miksi KUKAAN tekee lapsia tuollaisessa tilanteessa, saati edes on tuollaisen ihmisen kanssa!!?!??!

Vierailija
58/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että omista tileistä huolimatta on mahdollista tehdä kompromisseja. Ei kannata olla niin mustavalkoinen ajatusmaailma.

että lapset joutuvat päiväkotiin jo pienenä, kun toisella ei ole varaa jäädä kotiin hoitamaan. Ja, jos jäisi kotiin ja mies joutuisikin vaikka joskus maksamaan jonkun naisen laskuista, niin heti jäisi toiselle velkaa. Sellaista se vaan on niissä perheissä,joissa ei ole yhteistä taloutta, vaan oma napa ratkaisee kaiken.

Vierailija
59/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotka vei alle 3-vuotiaan päiväkotiin. Itseasiassa alle 2-vuotiaan jos tarkkoja ollaan. Sillä ei kylläkään ole mitään tekemistä omien rahojen kanssa, vaan sen tosiasian, ettei viittitty jättää niin pientä yksin kotiin töiden ajaksi, hahaa.

Vierailija
60/66 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

molemmat hyvätuloisia, äitiyspäivärahanikin 1700 - 3000 euroa/kk (siis käteen).



Omat rahat, omat tilit. Yhteiselle tilille molemmat siirtää kuukausittain 1) Puolet laina&korkokuluista 2) kuukausisumman päivähoitoa, sähkö ym. muita laskuja, vastikkeita, vakuutuksia varten. Loput maksut kirjaan kuitteja vastaan excel-taulukkoon (ruoat, lasten vaatteet, huvitukset ym.) maksjan sarakkeeseen. 3 - 4 kertaa vuodessa vähemmän kuluja maksanut hyvittää toiselle summan niin että menee tasan. Ja loput rahat on kummallakin omia.



Meillä on ollut tämä systeemi jo ennen lasten syntymää, aikana jolloin tulotasoni oli alle puolet miehen paljon nykyistä pienemmistä tuloista. Kulujen jakaminen puoliksi oli minulle TODELLA motivoivaa, oli motivaatiota hankkia lisää koulutusta ja pyrkiä parempituloiseen työhön, minkä sitten onnistuinkin tekemään - ja nyt tuloni ovat paremmat kuin miehelläni...





Ai niin, molemmille lapsillekin on jo omat tilit, joille säästämme kuukausittain.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan yhdeksän