Ylisuojellut ainoat lapset. 6-7-vuotiaan perässä äiti kävelee koko ajan

Muualla maailmassa käsittämätön ilmiö tuo lapsivihamielisyys.

jos on vaikka 1,5 h lapsen kanssa ulkona ja koko sen ajan vieras lapsi tekee temppujaan vieressä ja huutaa kato kato! Joo, on normaalia keskustelua lapsen kanssa mutta ei sitä tarvitse kenenkään vieraan sietää. Näyttäis omille vanhemmille ne temppunsa.

lapset on kivoja, mutta roikkuvista lapsista en pidä. Minä en vahdi siellä pihalla teidän lapsianne, teidän täytyy tehdä se ihan itse. Minua ei valitettavati voi kusettaa näissä vahtimisasioissa, etsikää joku toinen.

"itsenäisiä ja reippaita" 6-vuotiaita itsekseen

Ja kaikkien on elettävä ihan samassa rytmissä ja samalla tavalla kuin meidän perheessä, tai lapset ovat heitteillä...

Sillä valtaosalla tuon ikäisiä lapsia alkaa aamulla päiväkoti, eskari tai koulu. Joten kyllä vain kasilta on iltatoimien aika, ei silloin enää lähdetä kaverien kanssa ulos.

Ellei sitten elä siinä aiemmin mainitussa kuplassa tämän ympäröivän yhteiskunnan ulkopuolella.

tuollaista sitä 1,5 tuntia. Suomessakin kuka tahansa katsoo mielellään ja ihastelee vieraankin lapsen temppuja pari minuuttia. Mutta ei puoltatoista tuntia. Koska aikuinen varmaan kyllä haluaisi leikkiä myös oman lapsensa kanssa eikä käyttää koko pitkää ulkoilua vain vieraan lapsen huomioimiseen ja jättää oman lapsensa vastaavasti vähemmälle huomiolle voimatta keskittyä yhteiseen tekemiseen.

Muualla maailmassa käsittämätön ilmiö tuo lapsivihamielisyys.

jos on vaikka 1,5 h lapsen kanssa ulkona ja koko sen ajan vieras lapsi tekee temppujaan vieressä ja huutaa kato kato! Joo, on normaalia keskustelua lapsen kanssa mutta ei sitä tarvitse kenenkään vieraan sietää. Näyttäis omille vanhemmille ne temppunsa.

"itsenäisiä ja reippaita" 6-vuotiaita itsekseen

tuollaista sitä 1,5 tuntia. Suomessakin kuka tahansa katsoo mielellään ja ihastelee vieraankin lapsen temppuja pari minuuttia. Mutta ei puoltatoista tuntia. Koska aikuinen varmaan kyllä haluaisi leikkiä myös oman lapsensa kanssa eikä käyttää koko pitkää ulkoilua vain vieraan lapsen huomioimiseen ja jättää oman lapsensa vastaavasti vähemmälle huomiolle voimatta keskittyä yhteiseen tekemiseen.

Muualla maailmassa käsittämätön ilmiö tuo lapsivihamielisyys.

jos on vaikka 1,5 h lapsen kanssa ulkona ja koko sen ajan vieras lapsi tekee temppujaan vieressä ja huutaa kato kato! Joo, on normaalia keskustelua lapsen kanssa mutta ei sitä tarvitse kenenkään vieraan sietää. Näyttäis omille vanhemmille ne temppunsa.

kun ei löydykään pihasta sitä ilmaista lapsenvahtia omalle lapselle noin vaan sopimatta? mur mur, kyllä minäkin polkisin jalkaa. Älkää pistäkö niitä lapsia sinne pihalle pyörimään kun niillä ei ole edellytyksiä siellä olla. Surullista touhua kun pieni lapsi on valmis lähtemään kenen tahansa aikuisen matkaan :(

ovat tosiaan valmiita kenen matkaan tahansa... meilläkin käy näitä pyytämässä mehua ja syömistä, itse opetan lapsele ettei vierailta aikuisilta saa ottaa mitään.



Käyvät oven takana kyselemässä voiko meille tulla leikkimään, itse opetan lapselle että aina pitää ilmoittaa mihin menee ja minä haluan tuntea vanhemmat(kyse alle kouluikäisestä)



Olen varmaan sitten ylisuojeleva, mutta varokaa vaan kun penskanne meneekin väärän oven taakse pyytämään juomista ja kyläpaikkaa, nykyään ihmisistä kun ei tiedä, Se naapurin vanha mies ei välttämättä olekaan niin kiltti kuin ulospäin näyttää ja siellä ne "pärjääjät" aina roikkuvat kun sieltä saa mehua ja keksejä.



Lapset tarvitsevat ja haluavat aikusen huomiota. Jolleivat omat vanhemmat pysty sitä antamaan he hakevat sen muualta. Ensin aikuista, myöhemmin kaupalla pyörivästä juoppoporukasta. jokainen haluaa tuntea olevansa tärkeä ja että joku välittää, hinnalla millä hyvänsä.

Olen iloinen, että olen ainoa lapsi ja oma lapsenikin on ainoa. Hyviä ystäviä piisaa eikä ole sisarkateutta eikä tule raastavia perintöriitoja.

Olen kasvanut (kuten tyttärenikin) sosiaaliseksi, empaattiseksi ja ns. tervepäiseksi ihmiseksi.

Mitä sen on väliä montako mukulaa on perheessä.

Jokainen valitsee asiansa kuten parhaaksi näkee ja ei kaikki ole välttämättä omia valintoja.

Ollaan onnellisia yksin tai kaksin. Vielä on Suomessa tilaa elää rauhassa.

siitä huolimatta laaja ystäväpiiri. Ja lapseni on sentään jo 8! Kävelen välillä jopa noiden sen kaverienkin perässä tai kanssa, ja hyvin näyttää läsnäolo tai seura kelpaavan.

Meidän lapset saa leikkiä omalla pihalla ja viereisessä leikkipuistossa, mutta mihinkään kauemmas ja viereisille pihoille ei saa lähteä ilman lupaa. Täällä on paljon vilkkaasti likennöityjä teitä.



Kouluun kulkevat itse, mutta ekaluokkalaisen käyn hakemassa koulusta, jos pääsee eri aikaan kuin muut. On kuitenkin niin pieni vielä.



Kyllä sitä lapsi itsenäistyy ajan saatossa, vaikka katsookin perään ja on kiinnostunut missä lapsi kulkee.



En ymmärrä näitä vanhempia, joita ei tunnu kiinnostavan jälkikasvunsa liikkeet pätkän vertaa.

ja estävät lasta leikkimästä, koska esim. keinusta voi pudota jne.



Voi lapsiparkoja!

Ehkä kyseessä on joku erityislapsi?

Täälläpäin on näitä ainokaisia poikia, jotka eivät saa poistua omasta pihasta edes viereisessä talossa asuvan kaverin pihalle leikkimään. Omassa pihassa äiti tai isä on koko ajan kuuloetäisyydellä. Sitten ihmetellään kun kavereita ei lopulta enää ole. Ovat vapaammin sellaisten kavereiden kans joita ei vartioida niin tarkkaan. Pitääkö ainoa lapsi varjella pilalle? Miten ne voi päästää kouluun, kun äiti ei pääse sinne päiväksi kuuntelemaan mitä tapahtuu. Antakaa lastenne elää! Myös niiden ainokaisten herranterttustenne.

Meillä ei alle kouluikäiset ulkoile itsekseen.

Jostakin kumman syystä silti meille tulevat mielellään leikkimään myös naapuruston itsenäiset lapsukaiset. Juttelevat asioitaan mielellään myös meille aikuisille.

Mielellään koululaistenkin kaverit meille tulevat, vaikka heidänkin tekemisiään (mm. pelaamista ja netin käyttöä) valvotaan.

Voi lapsille antaa tilaa, vaikka heidän lähellään olisi ja tekemisiään valvoisi.

joku aikuinen oli aina läsnä. Ei olisi tullut mieleenkään että lapsi huitelee toisten pihoilla ja kaduilla ilman lupaa. Kyllähän niitäkin lapsia näkee jotka näin saavat tehdä, mutta aika usein näillä lapsilla oli minusta myös selkeästi huonommat sosiaaliset taidot ja yhteistyötaidot.



Yhä edelleen,vaikka lapsi on jo koulussa, haluan tietää missä hän liikkuu ja vien hänet aina kun vain pystyn kouluun. Se on lapsestakin mukavaa, ei tarvitse yksin pimeässä kulkea koulumatkaa.



Silti kaikesta tästä paapomisest huolimatta lapsella on laaja ystäväpiiri ja on suosittu leikkikaveri, hän tulee monenlaisten lasten kanssa hyvin toimeen ja on pidetty. Liika lasten välisiin suhteisiin puuttuminen on tietysti huono, pitäähän lasten saaada harjoitella yhdessä sopimista ja neuvottelua, mutta aikuisen läsnäolo ja apu vaativissa ristiriitatilanteissa auttaa lapsia löytämmään käytökelpoisia ja rakentavia tapoja ratkoa erimielisyyksiä ja lisää lasten sosiaalista kompetenssia.