Aiotteko hoitaa vanhempanne, kun nämä ovat

Mun äiti on pitkäaikaishoidossa ja saa siellä varmasti parempaa hoitoa kuin itse pystyisin antamaan.

ainoana lapsena joudun valitettavasti hoitamaan äitini hautaan.



Isäni on kuollut vuosikymmeniä sitten. Äitini jätti minut sijaisperheeseen kun olin 2-vuotias. Hän ei mm muista lasteni (omien lastenlastensa) nimiä, syntymäajoista nyt puhumattakaan. Joo, en todellakaan ole käytettävissä kun hänestä tulee vanha ja kenties tarvitsee apua.

Äitini nimenomaisesta toiveesta sijoitamme hänet hoitolaitokseen. Ja mistä kummasta sen voisikaan tietää onko silloin työelämässä vai ei. asioilla on taipumus tapahtua nopeasti.

Autan kyllä ja hankin tarpeen mukaan paikan palvelutalosta, käyn usein katsomassa jne.

vanhempani ovat hakanneet, nöyryyttäneet, alistaneet ja nujertaneet kaikin tavoin sadistisesti minua koko lapsuuteni (minua pahoinpideltiin jo vauvana). Sen jälkeen kun täytin 18 ja muutin kotoa, niin vanhepiani ei ole kiinnostanut tippakaan. Ei vaikka minulla olisi mennyt hyvin/huonosti, ei vaikka olen saanut lapsia. Lapsenlapsiaan eivät ole ikinä viitsineet käydä katsomassa tai ottaa mitään yhteyttä. Täydellisen tunnekylmiä, piittaamattomia ja itsekkäitä.



Saavat tasan tarkkaan kuihtua kusivaipoissaan jossain laitoksessa.



Sen sijaan anoppia ja appea autan, ovat anteneet perheellemme kuitenkin jonkinlaista välittämistä ja tykkäävät lapsistamme vaikka eivät halua hoitakaan niitä (käyvät kuitenkin synttärit ym, omia vanhempiani ei olekaan sitten näkynyt ikinä).

Autan kyllä ja järjestän laitospaikan, mutta mitä ihmeen järkeä olisi uhrata oma ja perheensä vanhusten vuoksi?

työstä jää pois mutta hoidan muuten. Hoidan tällä hetkellä mummoanikin, mutta tuo pirulainen on niin reipas 83v että ei meinaa lapsenlapsi pysyä mukana... esim. 4h päivystyksessä mummon kanssa.

Täytyy nyt katsoa miten onnistuu ja miten jaksaisin. Vanhemmillani ja minulla kuitenkin vain n. 20 vuotta ikäeroa, eli kun ovat siinä iässä että apua tarvitsevat (jos menee samalla lailla kuin omilla vanhemmillaan eli mummoillani ja papoillani) niin avuntarvetta esiintyy yli kasikymppisestä -> n. 95 v. jolloin itsekin olen yli kuuskymppinen - 75 v.



Haluaisin kyllä hoitaa heidät itse (tai sisarusteni kanssa), olen lähihoitajana vanhainkodilla, ja valitettavasti siellä näkyy niin monenlaista hoitajaa ja hoitoa, että varmistaakseni parhaan mahdollisen hoidon, hoitaisin itse.

Löytyy työpaikaltani kyllä onneksi niitä todella hyviä, empaattisia ja päteviäkin hoitajia (muitakin kuin minä, heh ;) )

Mielestäni nuorempien kuuluu auttaa vanhempiaan, mutta ymmärrän toki, ettei näin mene, jos vanhemmat ovat tehneet jälkikasvulleen pahaa / olleet piittaamattomia. Minä autan isovanhempiani sellaisissa asioissa, mihin eivät itse pysty. Autan myös omia vanhempiani, jos tarvitsevat apua, ovat hekin jo aika iäkkäitä. Minusta on luontevaa olla tekemisissä sukulaisten kanssa ja autan siinä, missä voin. Työstäni en varmaan kuitenkaan pois jäisi, vaan pyrkisin auttamaan sen verran, kuin voin muuten.

tarkemmin mihin ihmeen hoitolaitokseen sijoitat äitisi? Olet varmaan kuullut kun on viime aikoina ollut paljonkin puhetta vanhusten kotihoidosta. Siis vanhuksia pidetään kotihoidon tuen kotona niin pitkään kuin on vaan jotenkin mahdollista ja joku kotihoitaja käy kääntymässä ovella jonkun kerran päivässä katsomassa, että vieläkö mummolla henki pihisee.

Eri asia on tietenkin, jos maksatte hoidon jossain yksityisessä ja kalliissa laitoksessa.

Äitini nimenomaisesta toiveesta sijoitamme hänet hoitolaitokseen. Ja mistä kummasta sen voisikaan tietää onko silloin työelämässä vai ei. asioilla on taipumus tapahtua nopeasti.

nähtäväksi jää, että voinko ja saanko.



Jotta voisin niin odottaisin, että he

- muuttaisivat lähemmäksi meitä, koska meillä on työt täällä ja he ovat eläkeläisinä vapaita liikkumaan

- olisivat isovanhempina lapsillemme

- ideaalitilanne olisi jos he lähtisivät mukaan projektiin, jossa valmistuisi paritalo; meille perheasunto ja heille pienempi asunto



Yksinkertainen eläkeläiskoti pysyisi avullamme siistinä ja ruokaakin olisi isommallekin perheelle. He voisivat ulkoilla ym virkistäytyä kanssamme, mutta jos kunto kovasti heikkenisi, niin olisi aika palkata myös kodinhoitoapua. Haluan nukkua yöni ja käydä töissä. Siinä kulkeekin auttamiseni rajat.



Voi kunpa hekin ajattelisivat pitemmällä perspektiivillä, kun tekevät valintojaan!

En aio. Äiti on itse ilmoittanut että hänet pitää laittaa sitten johonkin laitokseen, että minun ei tule häntä luokseni ottaa. Tämä siksi että hänen äitinsä sairasti Alzheimerintautia ja vaikka oli laitoksella, oli välillä meillä muutamia viikkoja (siis asuin silloin vielä äidin kanssa) ja huomasimme kaikki kuinka raskasta se on vaikka ihminen olisi kuinka rakas.

Äiti on siis kotonaan niin kauan kuin pärjää ja sitten vanhainkotiin tms.

Enkä todennäköisesti itse ole silloin edes maisemissa vaan jossain maailmalla, vailla vakinaista asuntoa.

ottamaan koskaan lapsiani yökylään ja hoitamaan niitä.

Sitä niittää, mitä kylvää. Joten hoitakoot itse itsensä.

Aion. Omani.



Minunkin vanhempani ovat hoitaneet omansa meillä kotona ja ottaneet tarvittaessa virkavapaata tämän kunniatehtävän suorittamiseen.

ainakaan vielä haluavansa.



Yökyläilyjä lapsemme eivät ole kaivanneetkaan. Joskus lasten ollessa pienempiä, olisi ollut suurta apua, jos olisivat hyväkuntoisina eläkeläisinä vähän auttaneetkin, mutta sopeuduimme olemaan ilman apua.



Lasten kasvaessa emme enää ymmärrä, jos he eivät halua olla ihan konkreettisesti tekemisissä lastenlastensa kanssa. Puhelinmummous kun on niin syvältä.



Koemme lapsemme helpoiksi, sydämellisiksi ja avuliaiksi ihmisiksi, joista olisi paljon iloa myös isovanhemmilleen. Lapsemme kaipaisivat isovanhemmistaan juttuseuraa esim yksinäisinä iltapäivinä ja mielellään he kävelisivät käsikynkkää vanhenevien isovanhempiensa kanssa. Mutta jos vastaus on ei vieläkin, niin lakkaamme yrittämästä. Ehkä.

En aio. Juokoot viinaa päivät pitkät ja tapelkoot kännissä kuten koko lapsuutenikin. Ihan sama mulle.

Olen ollut teininä vanhainkodissa kesätöissä ja oli niin masentava paikka,etten ikinä laittaisi omaa äitiäni sellaiseen laitokseen,hoidan itse tai hommaan jonkun kotiin hoitamaan häntä.Onneksi ei ole vielä ajankohtaista.

Mitä kylvää, sitä niittää...Eli varmaan saa muori paska&kusivaipoissa ihmetellä häkkisängyssä kun vittumainen hoitsu käy joskus huutamassa että AINA SÄÄ KANS VALITAT!!!!!!!!!!!!! Ja seurata miten samainen hoitsu sitten todistajien läsnä ollessa esittää NIIIIIIIN ihanaa ja huolehtivaista ihmistä..

Hän ei hoitanut minua vaan laiminlöi koko lapsuuteni.

niin kurjalta kuin tuntuukin. Vanhempani ovat kyllä sanoneet, että ei saa laskea sisään jos ovat joskus meille muuttamassa