Miksi lahjattomiin satsataan niin paljon enemmän kuin lahjakkaisiin?

Miksi tässä ketjussa puhutaan vain älyllisestä lahjakkuudesta? Lahjakkuutta on niin paljon muutakin.

.

n jo olemassa erikoisluokkia, useissa kaupungeissa jo 3. luokasta lähtien, esim. musiikki-, kuvis- ja liikuntaluokkia.

Kyseisiä taitoja on helpompi kartuttaa myös koulujen kerhoissa ja muuten vapaa-ajan harrastuksista. Pienille "tiedemiehille" sen sijaan harvemmin on kerhoja tarjolla eikä ainakaan pitkäkestoista harrastustoimintaa. Sen lajin toimintaa on aktiivistenkaan vanhempien itse vaikeampi järjestää kuin mennä mukaan valmiin liikuntaseuran toimintaan.

Ottamatta kantaa siihen, tulisiko koulujärjestelmää tämän asian vuoksi järjestellä uusiksi haluan vain selventää sitä mitä uskoisin monien muiden jo tässä viestiketjussa tarkoittaneen: Tiettyjä lahjakkuuden lajeja ja kiinnostuksen kohteita kohdellaan järjestelmässä eri tavoin. Toki osasyynä on varmasti enemmistön voima. Esim. liikunnasta innostuneita lapsia on monin verroin verrattuna vaikkapa matematiikkaa harrastaviin lapsiin. Yhden viestin kuvaama käytäntö yliopistolta tulevasta opettajasta on käsittääkseni hyvin harvinainen.

musiikki-, kuvaamataito- tai vaikka käsityötaitoja.

eikos vaikka yksinluistelua harrastaville voisi tulla oikea luisteluopettaja pitämään tunteja ja loput voisivat opetella pystyssä pysymistä. Sama jääkiekon ja ringeten kanssa.

Entäpäs jos lapsi osaa jo nuotit ja soittaa soitinta/ käy kuorossa. Voisiko koulu hankkia heille soiton-/laulunopetajan? Turha heitä on samalla musiikkiluokalla pitää nuotin vierestä laulajien kanssa.

Tai jos lapsi on kuvaamataidoissa lahjakas. Eikun taitelija luokaan ja opettamaan näitä lahjakkaita lapsia jne.

Miksi tässä ketjussa puhutaan vain älyllisestä lahjakkuudesta? Lahjakkuutta on niin paljon muutakin.

Peruskoulu ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan kaikille yksilöllistä opetusta. Sen estää ennen kaikkea raha, mutta myös pätevien ja monitaitoisten opettajien puute. Yhtä opettajaa ei kannata lähettää kauaksi yhden tunnin takia. Suomessa on vieläkin paljon pieniä kouluja kaukana toisistaan ja tasa-arvo pitää toteutua läpi Suomen ei ainoastaan suurissa kaupungeissa.

erityistä tukea.

Joistakin äiskistä vaan olisi niin kivaa kehuskella lapsillaan mutta nyt ei voi kun kaikkien pitää käydä vaan sitä samaa peruskoulua eikä sielläkään ole mitään erityisluokkaa huippulapsille.

Olen omat lapseni kohta kouluttanut ja he ovat pärjäneet koulussa hyvin ihan vaan mun ja mieheni tsemppauksen voimin. Ei lahjakkaan lapsen kouluttamiseen mitään ihmetemppuja tarvita.

lahjakkaita lapsia. Sulla on tavislapsia, jolle koulussa on ollut tarpeeksi haastetta.

Et siis tiedä mistä puhutaan.

T: äiti jolla lahjakas ja kaksi tavallista menestyvää lasta.

kyllä sellaisen avustajan pitäsi riittää sunkin "lahjakkaalle" eristyislapsellesi.

erityislapsi, mutta voi olla että meidän kuopuksemme on ADHD, koska itsekin olen. Onneksi olen älyni avulla löytänyt paikkani maailmassa, ja teen tällä hetkellä hyvin palkattua älyä vaativaa työtä, jossa keskittymiskyvyttömyyteni ja lyhytjänteisyyteni sekä jatkuva kaaoksessa elämiseni ei haittaa.

Eli mua ei ollenkaan haittaa erityislapset ja heidän tukemisensa. En sen takia vihaa älykkäitä ja lahjakkaita lapsia, vaan todellakin soisin heillekin sen panostuksen heidän lahjakkuutensa hyödyntämiseen.

T: Se yhden lahjakkaan ja kahden taviksen äiti. Tai okei, yksi lahjakas, yksi tavis, yksi adhd ( ehkä)

Lapsesi 1.luokalla? Verbaalisestiko lahjakas? Mullakin 7 v poika lukee ja kirjoittaa hyvin. Kympin poika.

-Lisäksi todettu matemaattis-loogista lahjakkuutta,avaruudellista hahmottamista ym. Voittaa shakissa 15 vuotiaita. Lahjakkuutta on niin monenlaista...................... Minä itse tuen häntä näissä loogis-matemaattis-analyyttisissa harrastuksissa. Koska huomasin taipuksensa jo , kun hän oli alle vuoden vanha.

hieman aiheesta sivuraiteelle luisuneeseen lahjakkuuden lajien pohdiskeluun. En alkuperäisen viestin ajatuksiin.

Hänen keskiarvonsa on 9.9. Oma lukion päästötodistukseni keskiarvo oli sama.

Lahjakkaat lapset ovat usein monilahjakkaita, sillä esim. motorinen kehitys ja kielen kehitys kulkevat ns. käsi kädessä.

erityistä tukea.

Joistakin äiskistä vaan olisi niin kivaa kehuskella lapsillaan mutta nyt ei voi kun kaikkien pitää käydä vaan sitä samaa peruskoulua eikä sielläkään ole mitään erityisluokkaa huippulapsille.

Olen omat lapseni kohta kouluttanut ja he ovat pärjäneet koulussa hyvin ihan vaan mun ja mieheni tsemppauksen voimin. Ei lahjakkaan lapsen kouluttamiseen mitään ihmetemppuja tarvita.

lahjakkaita lapsia. Sulla on tavislapsia, jolle koulussa on ollut tarpeeksi haastetta.

Et siis tiedä mistä puhutaan.

T: äiti jolla lahjakas ja kaksi tavallista menestyvää lasta.

on kaikilla osa-alueilla lahjakas. Osaako esim. laulaa nuotilleen entä sujuvatko kaikki urheilulajit 5% parhammiston joukossa jne.?

Pelkään, että ne tuomitsevat monet erittäinkin "kehityskykyiset" lapset jo nuorina uraan, josta on vaikea päästä enää "ylöspäin", vaikka syynä ei todellakaan aina ole älyn tai lahjojen puute.



Esim. itselläni oli peruskoulu varsin ongelmaista. Minua alettiin kiusata jo ekalla luokalla ja oireilin pahaa oloani kapinoimalla, kiukuttelemalla, jättämällä läksyt tekemättä. Olisin todennäköisesti päätynyt jonnekin lahjattomien tasoluokkaan ihan suoraa päätä. Koko peruskoulu oikeastaan meni aika huonosti ja niin ettei se minua kiinnostanut pätkääkään, keskiarvo yläastee päätteeksi vähän päälle 6.



Millainen olisi tällaisen ihmisen kohtalo jos olisi ollut tasoluokat? Jos minut olisi huonon suoritutumisen takia jo pienestä pantu matematiikassa ja kaikessa muussakin heikkotasoisimpien ryhmiin? Todennäköisesti korkeintaan ammattikoulutasoista koulutusta olisi ollut mahdollista tavoitella siltä pohjalta, kun vielä identiteettiin olisi "tasojen" kautta upotettu se että olen sitä pohjasakkaa koulutusmielessä.



Se lopputulos nyt kun ei ole tasoluokkia oli se että menin lukioon, kirjoitin 4 L:ää ja 2 M:ää, menin yliopistoon ja opiskelin itselleni matemaattis-luonnontieteellisen loppututkinnon :)

Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.

Näin tuo asia on. Peruskoulun tehtävä lopulta on antaa kaikille vain sellainen peruslähtötaso, jonka päälle itse sitten rakennetaan lisää jos rakennetaan. Koulussa resurssit eivät valitettavasti riitä lahjakkaiden lapsien kunnolliseen haastamiseen, voimat menevät haasteellisiin oppilaisiin. Itse olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni siitä, että kodissamme oli erittäin sivistysmyönteinen ilmapiiri ja lukemaan todellakin kannustettiin. Tuo on näkynyt kaikkien sisarusteni elämässä erittäin positiivisesti.

Heikkolahjaisiin? Heillehän on myös tarjolla se perustaso, ja jos eivät siihen yllä, niin voi voi.

Niin, eikös tämä ole vähän sama kuin laitettaisiin vesihana puuhun. Ne, jotka eivät sinne pääse niin se on "voi voi". Siellähän se on tarjolla kaikille. Reilua? Sivistynyttä? ÄLYKÄSTÄ?

se, että jätetään lahjakkaiden lahjat hyödyntämättä on yksisilmäistä, taannuttavaa ja heikkolahjaista. En olisi ikinä uskonut, että tämä keskustelu saa heikkolahjaisten äidit näin takajaloilleen. Mä en edes usko, että tässä on taustalla mikään todellinen pelko sosiaalisesta eriarvoistumisesta, koska sitähän ei tarvitse tapahtua. Tässä on kyse siitä, että jos mun lapsi ei pärjää, niin ei tarvitse kenenkään muunkaan lapsen pärjätä.

on sekä heikkolahjainen että lahjakas lapsi.

Satun nyt vain TIETÄMÄÄN että lahjakas lapsi kyllä PÄRJÄÄ, hän voi jopa kukoistaa jos vanhemmat panostavat häneen. Hän ei tarvitse toisten apua jokapäiväisistä asioista selviytymiseen, hän osaa ja tietää itse. Ja olen kasvattanut hänet siihen että hän on ylpeä tästä, ja osaa antaa apua toisillekin, kun kerran osaa.

Tottakai olisi kauhean kiva jos hänkin voisi saada koulussa jotain extraa. Mutta, totuushan on että nykyisinkin yhteiskuntaamme pyöritetään VELAKSI. Johtui se sitten mistä hyvänsä (ei varmasti peruskoulujärjestelmästä sinänsä) totuus on että lisää julkisia varoja ei missään ole. Eikä ole tulossa. Eli johonkin lisää on joltakin pois.

Mistä nipistetään? Otetaanko niiltä heikkolahjaisilta?

Joku syytti mustavalkoisuudesta että joko/tai. Väitän että nykytilanteessa on vain realismia todeta että jos johonkin panostetaan lisää se todellakin tarkoittaa sitä että se on jostain pois.

Sitä paitsi lahjakkaiden lahjat eivät jää hyödyntämättä, jos he eivät saa erityisopetusta. Lahjakas ihminen käyttää kyllä lahjojaan koko ajan, huomaamattaan. Usein koko yhteisön hyödyksi, jos hänet on siihen kasvatettu. Vain menestyvä yhteisö voi tuottaa menestyviä "johtajia".

tuo toimii niin kauan kun vanhemmat pystyvät tukemaan. Harva tosin enää yläaste-lukiotasolla kykenee opettamaan poikkeuksellisen lahjakasta lasta esimerkiksi matematiikassa. Yksityistunnit taas ovat kalliita tavallisten ihmisten kustannettaviksi.

Mutta entäs jos vanhempia ei lapsen koulunkäynti kiinnosta? Se on lapselle sitten voi voi vaan. Mitäs ei syntynyt "fiksujen" vanhempin lapseksi..

ihmettelen miksi vanhemmat laittavat aina kaiken vastuun koululle. kyllähän lahjakkaalle lapselle voi kotonakin keksiä virikkeitä. tiedän erään oikein lahjakkaan ekaluokkalaisen tytön, joka oppi jo 4-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. kuitenkin vanhemmat pistivät tytön kouluun normaalin vanhana. koulunkäynti onkin ollut tytölle kuin leikkiä, menee kouluun pääsääntöisesti vain sosiaalistumaan ... kotona sitten opiskelellaan ylimääräistä matematiikkaa ja luetaan vaativampia kirjoja. toimii hyvin!

Mutta samalla unohdetaan, että satsaamalla lahjakkaisiin voi tienata miljardeja. Uusia Nokioita ei tule sillä, että amis-dropoutteja hyysätään, mutta lahjakkaat jätetään turhautumaan yksin.

laajentavat toivottavasti monen käsitystä lahjakkuudesta ja lahjattomuudesta ja siitä että asiat eivät ole niin yksi oikoisia ja helppoja kuin luulisi.



Lahjakkuuden ja erityisvahvuuksien tunnistamisesta opetushallituksen monisteesta.



http://www.peda.net/img/portal/2091394/Lahjakkuuden_tunnistaminen.pdf?c…



Lahjakkuudesta vai lahjattomuudesta opetushallituksen monisteesta



http://www.peda.net/img/portal/2091394/Lahjakkuus_vai_lahjattomuus.pdf?…

Mutta samalla unohdetaan, että satsaamalla lahjakkaisiin voi tienata miljardeja. Uusia Nokioita ei tule sillä, että amis-dropoutteja hyysätään, mutta lahjakkaat jätetään turhautumaan yksin.

jos oma lapsesi olisi heikkolahjainen? Että yksilön onnellisuudesta viis? Jos sinulla olisi lapsina sekä lahjakas että lahjaton, sysäisit empimättä heikomman lenkin syrjäytymiskierteeseen?

tuo toimii niin kauan kun vanhemmat pystyvät tukemaan. Harva tosin enää yläaste-lukiotasolla kykenee opettamaan poikkeuksellisen lahjakasta lasta esimerkiksi matematiikassa. Yksityistunnit taas ovat kalliita tavallisten ihmisten kustannettaviksi.

Mutta entäs jos vanhempia ei lapsen koulunkäynti kiinnosta? Se on lapselle sitten voi voi vaan. Mitäs ei syntynyt "fiksujen" vanhempin lapseksi..

ihmettelen miksi vanhemmat laittavat aina kaiken vastuun koululle. kyllähän lahjakkaalle lapselle voi kotonakin keksiä virikkeitä. tiedän erään oikein lahjakkaan ekaluokkalaisen tytön, joka oppi jo 4-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. kuitenkin vanhemmat pistivät tytön kouluun normaalin vanhana. koulunkäynti onkin ollut tytölle kuin leikkiä, menee kouluun pääsääntöisesti vain sosiaalistumaan ... kotona sitten opiskelellaan ylimääräistä matematiikkaa ja luetaan vaativampia kirjoja. toimii hyvin!

Kyllä lukiossa tuetaan lahjakasta lasta tosi paljon! on vaikka mitä matikkakilpailuja yms. jos vain on tarpeeksi välkky. lukiossa ollessa voi sitä paitsi alkaa jo suorittaa yliopiston kursseja avoimen puolelta.

lastani enää edes hänen ollessaan alakouluiässä. Hän pystyy laskemaan jo lukion laajan matematiikan tasoisia tehtäviä (on todistettavasti laskenut), ja kaipaisi sen tasoista ohjausta. Itsekseen poika pähkäilee mitä pähkäilee, mutta mitään ohjausta ei meiltä kotoa voi enää saada.

Ja kyseessä siis 11 v. poika.

lukio on eri juttu...

tuo toimii niin kauan kun vanhemmat pystyvät tukemaan. Harva tosin enää yläaste-lukiotasolla kykenee opettamaan poikkeuksellisen lahjakasta lasta esimerkiksi matematiikassa. Yksityistunnit taas ovat kalliita tavallisten ihmisten kustannettaviksi.

Mutta entäs jos vanhempia ei lapsen koulunkäynti kiinnosta? Se on lapselle sitten voi voi vaan. Mitäs ei syntynyt "fiksujen" vanhempin lapseksi..

ihmettelen miksi vanhemmat laittavat aina kaiken vastuun koululle. kyllähän lahjakkaalle lapselle voi kotonakin keksiä virikkeitä. tiedän erään oikein lahjakkaan ekaluokkalaisen tytön, joka oppi jo 4-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. kuitenkin vanhemmat pistivät tytön kouluun normaalin vanhana. koulunkäynti onkin ollut tytölle kuin leikkiä, menee kouluun pääsääntöisesti vain sosiaalistumaan ... kotona sitten opiskelellaan ylimääräistä matematiikkaa ja luetaan vaativampia kirjoja. toimii hyvin!

Kyllä lukiossa tuetaan lahjakasta lasta tosi paljon! on vaikka mitä matikkakilpailuja yms. jos vain on tarpeeksi välkky. lukiossa ollessa voi sitä paitsi alkaa jo suorittaa yliopiston kursseja avoimen puolelta.

taidekouluja joka koulusta tuskin joka kunnastakaan.

lastani enää edes hänen ollessaan alakouluiässä. Hän pystyy laskemaan jo lukion laajan matematiikan tasoisia tehtäviä (on todistettavasti laskenut), ja kaipaisi sen tasoista ohjausta. Itsekseen poika pähkäilee mitä pähkäilee, mutta mitään ohjausta ei meiltä kotoa voi enää saada.

Ja kyseessä siis 11 v. poika.

lukio on eri juttu...

tuo toimii niin kauan kun vanhemmat pystyvät tukemaan. Harva tosin enää yläaste-lukiotasolla kykenee opettamaan poikkeuksellisen lahjakasta lasta esimerkiksi matematiikassa. Yksityistunnit taas ovat kalliita tavallisten ihmisten kustannettaviksi.

Mutta entäs jos vanhempia ei lapsen koulunkäynti kiinnosta? Se on lapselle sitten voi voi vaan. Mitäs ei syntynyt "fiksujen" vanhempin lapseksi..

ihmettelen miksi vanhemmat laittavat aina kaiken vastuun koululle. kyllähän lahjakkaalle lapselle voi kotonakin keksiä virikkeitä. tiedän erään oikein lahjakkaan ekaluokkalaisen tytön, joka oppi jo 4-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. kuitenkin vanhemmat pistivät tytön kouluun normaalin vanhana. koulunkäynti onkin ollut tytölle kuin leikkiä, menee kouluun pääsääntöisesti vain sosiaalistumaan ... kotona sitten opiskelellaan ylimääräistä matematiikkaa ja luetaan vaativampia kirjoja. toimii hyvin!

Kyllä lukiossa tuetaan lahjakasta lasta tosi paljon! on vaikka mitä matikkakilpailuja yms. jos vain on tarpeeksi välkky. lukiossa ollessa voi sitä paitsi alkaa jo suorittaa yliopiston kursseja avoimen puolelta.

Lapseni koulussa on siis todellakin paria-kolmea matemaattisesti erityislahjakasta poikaa varten yliopistolta matematiikanopettaja joka käy erikseen opettamassa heitä. Koulu on aivan tavallinen keskisuuri alakoulu. En tiedä miten tämä on käytännössä järjestetty ja keneltä aloite on tullut. Mutta kaikki siis sellaisia, jotka ovat aluksi hypänneet yhden luokka-asteen yli, mutta koska tätä ei voi tietenkään loputtomiin tehdä, niin on päädytty tällaiseen ratkaisuun. Tiedän tämän suht hyvin siksi, että yksi lapsista on oman lapseni luokalla. Asumme yliopistokaupungissa, ei pk-seudulla.

http://makikoulu.files.wordpress.com/2007/10/lahjakkuus-lasten-ja-nuort…



ja sen arvioinnista.



"Se, että urheilijalla on olemassa olevia lahjakkuustaipumuksia, on vasta huippu?urheilijaksikasvamisen mahdollistava osatekijä. Jotta lahjakkuus kehittyy erityisosaamiseksi ja keho ja mieli saadaan kokonaisvaltaisesti huippu?urheilun vaatimalle tasolle, urheilijalta edellytetään määrätietoista ja lukuisia harjoitustunteja vaativaa työntekoa."



Vaikka olisi kuinka lahjakas lapsi niin ei hänestä tule kaikkien alojen erityisosaajaa/-taitajaa.

Vanhemmat kyllästyvät siihen, että oppiminen ja osaaminen koulussa ovat ei-toivottua toimintaa. Siksi maksukykyisten perheiden motivoituneet lapset menevät yksityiskouluihin, joissa saa rauhassa opiskella ja saa rauhassa olla hyvä. Yhteiskunta saa sitten omilla resursseillaan tukea keskinkertaisia ja heikkoja, joille koulu on päivähoitolaitos.

periaatteet kuin koulunkaynnissa Suomessa? Nopeat juoksijat istuisivat pellonpientareella odottelemassa niita hitaampia? Hurraa Suomi! Taaskaan ei voitettu mitaan.

Liikuntatunnit ovatkin meillä ainoita joissa lahjakkaita tuetaa :(

meillä ei lahjakkaita tueta edes liikunnassa. Kotona lasta tuetaan kyllä ja etsitään uusia haasteita sekä kuljetetaan harrastuksissa. Harmittaa vain kun pitää kuusikin tuntia tyhjänpantina koulussa istuskella.

sitä voi mennä euroopasta katsomaan miten käy kun lapsien koulunkäyntiin ei satsata. On slummeja melkkoita jne.

se vaan on niin, että ei kannettu vesi kauan kaivossa pysy.