Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lahjattomiin satsataan niin paljon enemmän kuin lahjakkaisiin?
06.05.2012 |
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
Kommentit (175)
Mutta samalla unohdetaan, että satsaamalla lahjakkaisiin voi tienata miljardeja. Uusia Nokioita ei tule sillä, että amis-dropoutteja hyysätään, mutta lahjakkaat jätetään turhautumaan yksin.
jos oma lapsesi olisi heikkolahjainen? Että yksilön onnellisuudesta viis? Jos sinulla olisi lapsina sekä lahjakas että lahjaton, sysäisit empimättä heikomman lenkin syrjäytymiskierteeseen?
Minusta on tärkeää, että MYÖS lahjakkaita tuetaan. Ei pelkästään niitä, joilla on heikot eväät tai motivaatio-ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai meinaat ettei koulunkäyntiin olisi satsattu sitä voi mennä euroopasta katsomaan miten käy kun lapsien koulunkäyntiin ei satsata. On slummeja melkkoita jne.
se vaan on niin, että ei kannettu vesi kauan kaivossa pysy.
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
lapsia, jotka osaavat jo asiat, antaa heillekin lisähaastetta erilaisin tehtävin.
vaan kun eivät jaksa 7viitsi.
itse olen ratkaissut asian antamalle itse lapselleni erilaisia häntä kiinnostavia tehtäviä, kirjoja, käyntejä erilaisissa paikoissa jne jne puuhaamme siis paljon lapsen kanssa yhdessä.
kannattan tasoryhmiä, eli ne jotka on vähemmän lahjakkaista olisivat omassa ryhmässään ja saisivat siellä tasoistaan kannustavaa ohjausta.. ja voisivat oppiessaan toki nousta toiseen ryhmään: )
ja erit lahjakkaat olisivat omassa ryhmäsään, saaden tasoistaan opetusta..
huom sama lapsi voisi olla tietenkin eri tasolla eri aineissa, eli matikka nero ei aina ole nero enkussa jne jne
toinen vaihtoehto, yksityiskoulut 'rahalla saa ja hevosella pääsee...
Tottakai olisi kauhean kiva jos hänkin voisi saada koulussa jotain extraa. Mutta, totuushan on että nykyisinkin yhteiskuntaamme pyöritetään VELAKSI. Johtui se sitten mistä hyvänsä (ei varmasti peruskoulujärjestelmästä sinänsä) totuus on että lisää julkisia varoja ei missään ole. Eikä ole tulossa. Eli johonkin lisää on joltakin pois.
Mistä nipistetään? Otetaanko niiltä heikkolahjaisilta?
Kyllä valtiolla rahaa riittää, ei tämä ole joko/tai kysymys. Vaikka olisikin, niin missään ei näy, jos erityisopetusta vähennetään 10 %, mutta se näkyy, jos lahjakkaiden resursseja lisätään 10 %.
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion. Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
lapsia, jotka osaavat jo asiat, antaa heillekin lisähaastetta erilaisin tehtävin. vaan kun eivät jaksa 7viitsi. itse olen ratkaissut asian antamalle itse lapselleni erilaisia häntä kiinnostavia tehtäviä, kirjoja, käyntejä erilaisissa paikoissa jne jne puuhaamme siis paljon lapsen kanssa yhdessä. kannattan tasoryhmiä, eli ne jotka on vähemmän lahjakkaista olisivat omassa ryhmässään ja saisivat siellä tasoistaan kannustavaa ohjausta.. ja voisivat oppiessaan toki nousta toiseen ryhmään: ) ja erit lahjakkaat olisivat omassa ryhmäsään, saaden tasoistaan opetusta.. huom sama lapsi voisi olla tietenkin eri tasolla eri aineissa, eli matikka nero ei aina ole nero enkussa jne jne toinen vaihtoehto, yksityiskoulut 'rahalla saa ja hevosella pääsee...
jossa lahjakkaat saavat tasoistansa opetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole onnellinen siitä, että lapsesi pärjää. Sun pitää olla myös tyytyväinen siitä, että niitä jotka ovat hitaampia oppimaan, tuetaan. Haluaisitko että Suomesta tulee yhteiskunta, jossa vain alakoulun välkyimmät tai rikkaiden lapset saavat hyvää koulutusta ja mahdollisuuden opiskella?
Luokkien yli hyppimisessä on yksi iso ongelma. Jos lapsi vaikka pärjääkin ylemmällä luokalla, on hän aina vähintään vuotta muita nuorempi. Väitän, että kovinkaan monelle lapselle ei ole hyvä käydä koulua sellaisessa luokassa, jossa hän on kehitystasoltaan (fyysisesti, henkisesti) vuotta luokkatovereitaan nuorempi.
ja törmää kovaan maailmaan missä ei kukaan enää tue ja missä pelkkä koulutieto ei riitä? Vaikka olisi koulusta kuinka hyvät paperit, töitä ei välttämättä saa ja parhaimmillaankin se työ on vähän tylsää ja yksitoikkoista suurimmalla osalla.
Mä en ymmärrä miksi te haluatte tehdä lapsistanne onnettomia. Olette tehneet karhunpalveluksen lapselle, joka ei ole oppinut ponnistelemaan ja sietämään erilaisia tilanteita ja ihmisiä normaaliluokassa. Ei ole hyväksi kasvaa koko lapsuuttaan ansarikukkasena erityisluokassa, erityishuomassa opettajien jatkuvasti ihaillen ja paapoen. No teidänpä on asianne mutta mäe haluaisi lapsistani mitään huippuja sillä huipulla tuulee ja siellä on yksinäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oppiikin pääsemään helpolla ja luulemaan itsestään "liikoja"! Näin minulle aikoinaan kävi, kympit kun tulivat kuin manulle illallinen, eikä vaivaa tarvinnut nähdä ja töitä juurikaan tehdä. Ei peruskoulussa eikä lukiossa.
Itse en ainakaan halua lapsiani mihinkään "erikoislahjakkaiden kouluun", vaan yksinkertaisesti toivon, että hekin saisivat tarpeeksi haasteita ja oppimisen kokemuksia siellä ihan tavallisessa koulussa, ja oppisivat tekemään TÖITÄ myös koulumaailmassa - ihan samaan tapaan kuin ne vähemmän lahjakkaat oppilaat joutuvat tekemään.
ja törmää kovaan maailmaan missä ei kukaan enää tue ja missä pelkkä koulutieto ei riitä? Vaikka olisi koulusta kuinka hyvät paperit, töitä ei välttämättä saa ja parhaimmillaankin se työ on vähän tylsää ja yksitoikkoista suurimmalla osalla.
Mä en ymmärrä miksi te haluatte tehdä lapsistanne onnettomia. Olette tehneet karhunpalveluksen lapselle, joka ei ole oppinut ponnistelemaan ja sietämään erilaisia tilanteita ja ihmisiä normaaliluokassa. Ei ole hyväksi kasvaa koko lapsuuttaan ansarikukkasena erityisluokassa, erityishuomassa opettajien jatkuvasti ihaillen ja paapoen. No teidänpä on asianne mutta mäe haluaisi lapsistani mitään huippuja sillä huipulla tuulee ja siellä on yksinäistä.
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
Yhteiskunta haluaa keskinkertaisia ihmisiä, jotka tekevät vain töitä ja ovat valittamatta. Koulusysteemi on tasapäistävä tästä tarkoituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten julkisuudessa itketään älykkäiden innovaatioiden, rohkeuden ja luovuuden perään. No, sitä saadaan mitä tilataan..
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
Yhteiskunta haluaa keskinkertaisia ihmisiä, jotka tekevät vain töitä ja ovat valittamatta. Koulusysteemi on tasapäistävä tästä tarkoituksesta.
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
Yhteiskunta haluaa keskinkertaisia ihmisiä, jotka tekevät vain töitä ja ovat valittamatta. Koulusysteemi on tasapäistävä tästä tarkoituksesta.
Parempi onkin, että suurin osa on kohtalaisen samantasoisia niin säilyy rauha ja järjestys yhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Erityislahjakkuuden huomioon ottamisen" ja hyysäämisen, katteettoman ylikehumisen ja laiskottelun väliin.
Siitähän ei ole kysymys. Ei esimerkiksi matikkapainotteisissa opinnoissa ne lahjakkaat lepää laakereillaan vaan tekevät kovasti työtä. Ja kehittyvät.
lahjakkaat lapset pääsevät hyvin helpolla, ja saavat paistatella ylivertaisuudessaan näkemättä mitään erityistä vaivaa.
Moni näyttää vetelevän yhtäsuuruusmerkkejä "Erityislahjakkuuden huomioon ottamisen" ja hyysäämisen, katteettoman ylikehumisen ja laiskottelun väliin.
Siitähän ei ole kysymys. Ei esimerkiksi matikkapainotteisissa opinnoissa ne lahjakkaat lepää laakereillaan vaan tekevät kovasti työtä. Ja kehittyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pari keskivertoa poikaa ja se yksi "vatipää"
Yhtenä vuonna tytöllä oli ope, joka antoi lisätehtäviä. Opetti jo tokalla englantia ja sai tehdä tokalla nelosen matikkaa ja lisämonisteita. Sitten opettaja muuttui ja nyt on kyllästynyt kutosluokkalainen. Jotenkin se uuden oppimisen halu loppui kun tuli opettaja, joka kieltää menemästä yhtään sivua nopeampaa kuin hitaammat. Mitään ei saa tehdä kotona ylimääräistä. Lisäongelmana on pieni koulu, missä ei saatu ylimääräistä kieltä, koska jäi yhtä vaille, ettei riittänyt ryhmäkokoon.
No se vatipää sitten. Ongelma on, että on kiltti ja hiljainen. Ei saa mitään tukea kun ei ole häirikkö, ei ADHD, ei polta, ei kiusaa, ei kiroile tunnilla yms. Yhtenä vuonna pääsi pienryhmään tekemään matikkaa, missä matikka menikin tosi hyvin. Mutta muiden opettajien aikana ei sitten päässyt ja se muiden mölinä häiritsi oppimista vielä lisää. Pärjää kun lukee kovasti.
Mutta se, mikä minua ihmetyttää, on että suurimmat avut saa juuri ne luokan kusipäät, jotka huutaa ja kiusaa ja mölisee ja joilla ei ole edes halua oppia. Hukkaan heitettyä rahaa, koska nämä tyypit ei aio ikinä edes töitä tehdä. Kutosella kiskotaan jo tupakkaa ja vedetään kaljaa viikonloppuisin ja huudellaan välitunneilla opettajille, että panevat näitä anukseen jos saavat kiinni. Näille rahaa riittää ja näitä yritetään laahata väkisin koulut lävitse.
Kiltti vatipää jaa sinne väliin. Eli olen opettanut itse sen, mitä ei sen mölinän keskellä ole pystynyt oppimaan, koska ei ole se terävin kynä penalista. Mutta siitä huolimatta, ettei ole saanut tukea, lähtee nyt lukioon, koska on tehnyt kovasti töitä.
Eli tukea saa juuri ne, joita se tuki ei edes kiinnosta ja jotka ei halua edes töitä tehdä.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
Kun itse parikymmentä vuotta sitten olin ala-asteella, osasin lukea ja kirjoittaa sujuvasti jo kouluun mennessä ja laskea jopa kertotauluja matematiikassa. Ei ollut edes vanhempien painostamana opittu, vaan oman motivaation ja oppimishaluisuuden kautta. Mutta koko ensimmäisen kouluvuoden jouduin sitten pakolla lukemaan tavuttain ja menemään muun luokan kanssa kirjaimien tunnistuksessa, kun olin lähes ainoa joka osasi lukea.
Lopulta muutama vuosi myöhemmin äitini ehdotti koululle, että voisin saada muutamat tunnit hyväksiluetuksi, mutta tämä ei kelvannut koska olisi "ollut epäreilua muita oppilaita kohtaan" että pääsen koulusta hieman aikaisemmin kuin muut. Ratkaisuksi otettiin sitten lisätehtäviä suoraan kirjasta. Kyllä hiveli mieltä tehdä vain enemmän saman tason helppoja tehtäviä, jotka eivät kehittäneet osaamistani ollenkaan. Ja tietysti enemmän läksytaakkaa.
Tuloksena kävi niin, että tylsistyin ja lakkasin lopulta panostamasta kouluun niin, että keskittymiskykyni ei riittänyt tunnilla oloon ja viimeistään yläasteella numerot tippuivat oikein näkyvästi. Mutta se ja sama, ei kiinnostanut kun opettajatkin iloitsivat vain tiettyjen oppilaiden menestyksestä ja muilla ei ollut väliä.
Olen kuullut muitakin tapauksia, joissa lapsen lahjakkuutta aletaan "tukemaan" antamalla vain lisää tehtäviä. Ei se kehitä mieltä, jos osaa lukea/kirjoittaa sujuvasti ja saa tehtäväksi tavuttaa nelikirjaimisia sanoja kaksi kertaa enemmän kuin muut. Tylsistyttää jos jotain.
sosialidemokratiaa. Hyysäävää keskinkertaisuutta, jossa ajatellaan aina vain sitä huonointa.
Oletko kysynyt opettajalta?
Kiitos kysymästä, omalleni olen tehtäviä pyytänyt, mutta niitä ei saa, koska lapsi on kiltisti tunneilla. Niinpä se haasteiden antaminen ja oppimisen mielekkyyden ylläpito jää kokonaan kodin vastuulle :/
Ja toisen tenavan kanssa kiroan sitä, että tarvittua tukea ei "keskiverto" oppilas saa millään. Kun se on tunneilla kiltisti hiljaa. On kai se, kun raukka miettii yhtä matikan sanallista tehtävää keskittyneesti koko tunnin, eikä sittenkään saa sitä ratkaistuksi...
Pitäisikö käskeä nämä tenavat pitämään luokassa älämölöä, paiskomaan kavereita vaikka kumeilla tms, jotta tarvittu tuki saataisiin, molemmille?
elämässä nyt kuitenkin aina joku menee toisen edelle, miksi se on niin vaikeaa hyväksyä. Ei kaikille kuitenkaan riitä niitä "hyviä jatkokoulutuspaikkoja" ja ei sinne kaikki lopulta edes halua.
En kannata tasoryhmiä.Alemmille tasoille jääneillä ei ole mahdollisuuksia sitten enää hyviin jatkokoulutuspaikkoihin.
Tilanne voi muuttua. Omallani on nyt nelosella todettu juuri lukihäiriö. Hän on todella huono koulussa, mutta testeissä todettiin myös, että älykkyys on keskimääräistä suurempi. Eli lukihäiriöön annettavalla kuntoutuksella hänestä voi vielä tulla hyvin menestyvä.
Toisaalta joku lapsi voi olla huono laiskuuttaan, mutta tajuta myöhemmin opiskelun tärkeyden. Tässäkin tapauksessa peli korkeampiin ammatteihin olisi menetetty tasoryhmien vuoksi.
Et sitten tainnut ymmärtää mitä kirjoittaja yritti sanoa. -.-
en nyt ihan ymmärrä ongelmaa...
etkö voisi kotona motivoida lasta ts. jos tehtävät tulevat nopeasti tehdyiksi niin joku haastava harrastus (en nyt tiedä millä puolella lapsesi lahjakkuus oli mutta esim. shakki, tähtitiede, ydinfysiikkakerho, akrobatia, ratsastus, joku soitin...)
Lahjakkuus ei tarkoita sitä, että lapsi on kiinnostunut siitä, missä on hyvä. Erityisesti eksakteja luonnontieteitä on vaikea harrastaa. Kuka tahansa voi liittyä urheiluseuraan, etsiä soitonopettajan tai ostaa maalaustarvikkeita. Lintujakin voi lähteä kiikaroimaan. Mutta miten harrastat fysiikkaa tai kemiaa? Kirjoja lukemallako?
yritän sanoa sitä että marmatuksen sijaan yrittäisin ratkaista ongelman. Koululaitoksessa on suurempiakin, ihan isoja ongelmia jotka eivät vauvapalstavalituksella ratkea (voihan se toki olla alku muutokselle) mutta voit ajaa niitä toista kautta ja näyttää lapsellesi esimerkkiä vaikuttamisesta!
Koulujen ongelma on massaopetus, jota ei räätälöidä tarpeeksi oppilaan kykyjen mukaan. Heikommat oppilaat eivät saa tarpeeksi tukea ja lahjakkaampien kyvyt menevät hukkaan, kun niitä ei kehitetä ajoissa.
Omasta kokemuksesta tiedän, että yliopistossa on todella vaikea oppia tekemään töitä oppimisen eteen, jos koko kouluajan on saanut hyviä arvosanoja lähes vaivatta.
Lahjakkaiden jättäminen oman onnensa nojaan on väärin sekä lahjakkaita kohtaan että suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Ei meillä ole varaa hukata lahjakkaiden panosta.
Tunnit pyrkisin ratkaisemaan opettajan kanssa keskustelemalla: tehtävät tehtyä etuajassa lapsi voi rauhassa lukea tietosanakirjaa tai tolstoita tai tehdä venäjän käännöstään valmiiksi. Eikohän liikuntatunnilla voi juosta pari ylimääräistä kierrosta koulun ympäri. Ja tietysti rinnalla keskustelisin lapseni kanssa mitä on hyvä käytös, että jokainen on lahjakas jossain ja miksi ei kannata kasvaa ylimieliseksi kusipääksi vain jos osaa piin kaikki desimaalit ulkoa ja vääntää tokalla tohtorin tutkintoa köyhyyden poistamisesta maailmassa
Sinulla on kummallinen käsitys lahjakkuudesta. Miksi lahjakkaan pitäisi lukea tietosanakirjaa? Miksi lahjakasta kiinnostaisi opetella ulkoa piin desimaaleja?
Niitä ylimielisiä k-päitä ovat minun havaintojeni mukaan lähinnä luokan menestyneet urheilijat. Tai pikemminkin sellaisina itseään pitävät.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei koulussa ole mahdollisuutta erityisopetukseen lahjakkaille. Opettaja yrittää eriyttää, mutta on suoraan sanonut, että hänellä ei ole aikaa eikä oikein osaamistakaan lukiotasoiseen matematiikan opetukseen (mikä on ymmärrettävää, luokanopettaja kun on). Poika meneee nyt 30 km päässä olevaan tiedekerhoon, kuljetamme ja maksamme itse, onneksi tämä on meille mahdolllista.
Yläkoulussa toivottavasti on mahdollista saada koulussakin paremmpi tukea.