Kuuluuko vuosittaiuset perheen lomamatkat ns "normaaliin" elämään?

Lauantai lasketaan lomapäiväksi.

0

Perheemme tekee 6-10 ulkomaanmatkaa vuodessa. Muutamassa paikassa on käytävä joka vuosi, kuten esim. Lontoo, Berliini ja Pariisi. Rantaloma kesällä ja syysloma jossain Välimerellä, talviloma USAssa, hiihto- tai pääsiäisloma usein Sveitsissä... Kyllä maailmassa nähtävää ja koettavaa riittää. Toisaalta taas on ihana mennä sen kymmenennen kerran samaan paikkaan, yleensä johonkin metropoliin. Matkustamme koska tykkäämme matkustaa.

matkustaa, mutta en voi, koska ei ole rahaa.

Tämä matkustusmäärä ei ole kyllä normaalia! Missä välissä te teette töitä? Ei mulla edes ole noin paljon lomia. 2-3 matkaa vuodessa joo, mutta että 6-10...

Normaaleilla ihmisillä on noin 5 viikkoa lomaa vuodessa. Muista vapaapäivistä kertyy noin 4 pitkää viikonloppua, jolloin on aikaa lentää Eurooppaan. Kymmenen matkaa vuodessa on aivan älyttömän paljon, ellei mukana ole työmatkoja.

Voidaan lomailla omaan tahtiin. Siis itse päätämme ja työt sanelee osin. Helppoa ja edullista, koska voimme lomailla sesonkien ulkopuolella myös pajon.

t: se eräs jolla 5-6 matkaa vuodessa.

Käymme perheen kanssa reissussa n. 3 krt vuodessa, yleensä pari 10 päivän reissua talvella sekä jonnekin lämpimään (pois lukien kanariat ja turkit) että laskettelemaan Alpeille ja kesällä sitten pidempi reissu yleensä Eurooppaan. Toki käymme myös esim. Tukholmassa, mutta en sitä oikein laske reissaamiseksi meillä.



Jokainen toimikoon itselleen sopivalla tavalla tässäkin asiassa.

Olen itse kunnalla töissä ja viikkoon kuluu vain 5 päivää. Luulin, että se olisi sama valtiolla.



Mutta siis ainakin kunnan palveluksessa 11 lomaviikkoa vuodessa on ihan mahdollista - se ainoa hyvä asia tässä työnantajassa :-))

Niin, mitä mieltä olette, onko se ns perussettiä ja niin "kuuluu" olla, että esim 2-lapsiset perheet pääsevät 1-2vkon matkoille etelän lämpöön eikä siis mihinkään Bulgarian Sunny Beachille äkkilähdöllä ilman ruokia yht.1000e vaan jonnekin hieman kauemmas, mieluiten 2-vkoksi ja all inclusive tai ainakin puolihoito ja 4-5 tähden hotelli.

Että jos ei mitään lomamatkaa juuri koskaan tehdä, lapset on vähän poikkeus ympäristöstään. Mutta ei siinä mitään sellaista pakkoa ole, että sen loman pitäisi olla tietyn hintainen tai kaukokohteeseen suuntautuva. Voi se olla vaikka autolla Legolandiaan, Pärnuun tai äkkilähtö Bulgariaan.

"Että jos ei mitään lomamatkaa juuri koskaan tehdä, lapset on vähän poikkeus ympäristöstään. Mutta ei siinä mitään sellaista pakkoa ole, että sen loman pitäisi olla tietyn hintainen tai kaukokohteeseen suuntautuva. Voi se olla vaikka autolla Legolandiaan, Pärnuun tai äkkilähtö Bulgariaan.

[/quote]

määrittelet siis lomamatkan ulkomaanmatkaksi? Meillä nuori 18 v, eikä ole koskaan ollut innostunut lähtemään ulkomaille. Me asutaan niin kaukana Helsingistä, että meille jokakesäinen stadinreissu hotelliöineen on meidän juttumme. Silloin ei säästellä. Joskus poikkeamme myös muissa kotimaan kaupungeissa. Jostakin kumman syystä minä saan selittää toisille aikuisille valintojamme, että miksi emme mene samalla rahalla ulkomaille, vaikka se ei meitä kiinnosta. Lapsi ei ole joutunut siihen koskaan.

Mutta harvoin kotimaan matkailu edullisemmaksi ulkomaita tulee, ellei sukulaisissa olla.



Ei meidän yhteiset lapset ulkomaille pyydä, mutta me aikuiset halutaan mennä. Miehen lapset ed liitosta kyselee, miksi me ei käydä joka loma pakettimatkalla ulkomailla, kuten kaikki muut.

Me ollaan ihan keskituloinen perhe (2 aik+3lasta) ja vuosittain matkustellaan etelänlomalle (+ kotimaanmatkailut + laivamatkat päälle)enkä ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että se olisi jonkun mielestä "epänormaalia" tai erikoista. :O

tietenkään tarvitse kuulua kaikkien elämään. Meillä on tapana kerran kesässä lähteä matkalle, nautimme siitä molemmat mieheni kanssa. Mutta ei ole mitenkään tarpeellista että on joku kallis hotelli tai kaukainen kohde. Ollaan oltu sekä viiden tähden all inclusive-hotellissa, että lennetty Ryanairilla Riikaa. Kaikki käy, pääasia että pääsee matkalle.

0

Perheemme tekee 6-10 ulkomaanmatkaa vuodessa. Muutamassa paikassa on käytävä joka vuosi, kuten esim. Lontoo, Berliini ja Pariisi. Rantaloma kesällä ja syysloma jossain Välimerellä, talviloma USAssa, hiihto- tai pääsiäisloma usein Sveitsissä... Kyllä maailmassa nähtävää ja koettavaa riittää. Toisaalta taas on ihana mennä sen kymmenennen kerran samaan paikkaan, yleensä johonkin metropoliin. Matkustamme koska tykkäämme matkustaa.

matkustaa, mutta en voi, koska ei ole rahaa.

Tämä matkustusmäärä ei ole kyllä normaalia! Missä välissä te teette töitä? Ei mulla edes ole noin paljon lomia. 2-3 matkaa vuodessa joo, mutta että 6-10...

epänormaalia tai mitä vaan, meille se on elämää. Lomarahat voi vaihtaa vapaaksi, matkatyötä tekevä saa tasoitusvapaata ainakin pari viikkoa vuodessa jne. Jokaiseen arkipyhään kun liittää muutaman lomapäivän, voi siitä tulla helposti 5-6 öinen kaupunkiloma. Siis esimerkiksi, kuvittele itse loput.

T Tuo 6-10 krt vuodessa matkaava

tai 4-5 tähden hotelliin? Yleensä nuo luksushotellit ovat kaikkialla melko samanlaisia, paljon aidompaa paikallista elämää pääsee kokemaan vaikka 2 tähden pienessä perhehotellissa.

All Inclusive on aikamoista laitosruokailua. Ruoatkin tehdään usein erilaisista eineksistä.

Niin, mitä mieltä olette, onko se ns perussettiä ja niin "kuuluu" olla, että esim 2-lapsiset perheet pääsevät 1-2vkon matkoille etelän lämpöön eikä siis mihinkään Bulgarian Sunny Beachille äkkilähdöllä ilman ruokia yht.1000e vaan jonnekin hieman kauemmas, mieluiten 2-vkoksi ja all inclusive tai ainakin puolihoito ja 4-5 tähden hotelli.

Kunnan ja valtion palveluksessa olevilla virkamiehillä on 15 vuoden työkokemuksen jälkeen lomaa 38 päivää vuodessa. Viikonlomaan päiviä kuluu 5. Kun arkipyhät otetaan huomioon, tulee lomaa siis noin 8 viikkoa vuodessa. LISÄKSI useimmissa paikoissa on mahdollista ja jopa kannustetaan vaihtamaan lomarahat vapaaseen. Tuolla lomamäärällä lomarahojen vaihto vapaaksi tarkoittaa 3 ylimääräistä lomaviikkoa. Kunnan ja valtion palveluksessa olevilla voi siis helpostikin olla 11 viikkoa lomaa vuodessa - plus ne pitkät viikonloput.

Joten jokin tässä mättää. Paitsi jos ei ole perhettä ja aviomiehelläkin on töissä vain loputtomasti lomaa.

Miksi tähän ketjuun tuli niin monta kommenttia siitä että ne menee kenellä on rahaa. Ei se aina ihan niinkään mene. Ei kaikki halua maykustaa ulkomaille tai muutenkaan nauti matkustamisesta.



On normaalia käydä perheen kanssa lomamatkalla, mutta se lomamatka voi suuntautua ihan minne vain, vaikka mummulaan.



Mä tiedän monta perehettä jotka eivät ole käyneet yhdessä ulkomaanmatkalla. Eikä kaikilla niistä syynä ole raha. Pienten lasten kanssa ei yleensä lähdetä pitkälle matkalle koska se koetaan hankalana.

rantalomalla 1vko ja pohjoisen laskettelulomalla 1 vko. Joskus jompikumpi jää väliin tai käydään vaikka 2 krt laskettelureissussa. Kaupunkilomia harrastamme aika vähän, kun lomailemme yleensä koko perheen kesken ja lapsille nuo lomakohteet ovat mieluisempia.



Meidän tuttavapiirissä eräs perhe reissaa yhden Thaimaan matkan ja yhden Välimeren matkan vuodessa, molemmat 2vkoa.



Muut tutut matkustavat aika satunnaisesti. Suurin osa kuitenkin joskus jossain matkustaa.



Meillä menee matkailuun 4000-8000€/vuosi. Enempää en meidän tuloilla siihen halua käyttää, kun haluan elää arkenakin. Ja pakko tehdä vielä pihahommiakin, kun on vielä vähän piha kesken. Itse en tykkää kahden viikon lomista, mutta siis riittää viikko kerrallaan. Mieluummin kävisin useammin.

rantalomalla 1vko ja pohjoisen laskettelulomalla 1 vko. Joskus jompikumpi jää väliin tai käydään vaikka 2 krt laskettelureissussa. Kaupunkilomia harrastamme aika vähän, kun lomailemme yleensä koko perheen kesken ja lapsille nuo lomakohteet ovat mieluisempia. Meidän tuttavapiirissä eräs perhe reissaa yhden Thaimaan matkan ja yhden Välimeren matkan vuodessa, molemmat 2vkoa. Muut tutut matkustavat aika satunnaisesti. Suurin osa kuitenkin joskus jossain matkustaa. Meillä menee matkailuun 4000-8000€/vuosi. Enempää en meidän tuloilla siihen halua käyttää, kun haluan elää arkenakin. Ja pakko tehdä vielä pihahommiakin, kun on vielä vähän piha kesken. Itse en tykkää kahden viikon lomista, mutta siis riittää viikko kerrallaan. Mieluummin kävisin useammin.

Voi taivas näitä ihmisten tuloja! Eikä meilläkään ole ihan surkeimmat palkat, vaikka ei mitään isotuloisia ollakaan. Meillä on varaa pistää matkoihin vuodessa kokonaisuudessaan (2 aikuista ja 1 lapsi) max. 2500 - 3000 e, jotta ei oltaisi persauki loppuvuotta. Enempää en ikinä voisi törsätä matkailuun, koska lainat, hankinnat ja arjen menot maksamme ajallaan.

Olen kyllä kade, en edes yritä peitellä! Voi kun mullakin olisi vain lomaa ja silti koko aika paljon liksaa ja voisin viilettää ympäri maailmaa. Unelma-ammatti.

perhe tykkää matkustella kotimaassa, koska saamme siitä eniten elämyksiä. Mieluummin tonni kotimaahan kuin 500 ulkomaille.

Miksi tähän ketjuun tuli niin monta kommenttia siitä että ne menee kenellä on rahaa. Ei se aina ihan niinkään mene. Ei kaikki halua maykustaa ulkomaille tai muutenkaan

Itse kääntäisin tämän niin, että on myös ihan normaalia, jos perheellä ei ole varaa matkustella. Jos molemmat vanhemmat ovat pienipalkkaisia tai pätkätöissä, niin vuosittaiset ulkomaan matkat eivät ole mikään "pakko" tai normaliuden mitta. Toivon että pienituloisilla olisi prioriteettina maksaa asuminen, ruuat ja muut päivittäiset menot eikä ottaa lainaa, jotta pääsee "normaalille matkalle".

Totta kai on myös niitä perheitä, jotka eivät halua matkustaa, tai matkustavat ennemmin kotimaassa. Olen siis edelleen sitä mieltä, että lomareissut eivät ole normaliuden mitta (eivätkä edes varallisuuden).

-Allinclusive hotelleja on eri tasoisia. Osassa voi olla vaatimattomat kattaukset, nopealla googletuksella (+hinnasta) saa selville millainen paikka kyseessä. Varsinkin jos hotelli on tasokas ja aikuisille suunnattu, on ihan turha kuvitella näkevänsä tarjolla nakkeja, ranskalaisia, kananugetteja etc.



-Ihmiset usein tekevät erilaisia matkoja, meille aurinko on tärkeää ja joka vuosi vietämme kahden viikon rantaloman. Vaatimuksina rantalomalle on +30C lämmintä, hyvä hotelli, ja allinclusive. Mutta tuon loman lisäksi teemme yhden pidemmän kaupunkiloman (7-10 päivää kestävän) missä nähtävyydet, kulttuuri ja shoppailu pääosassa. Lisäksi 1-2 lyhyempää (2-3 päivää) kaupunkilomaa lähelle, Tallinna, Tukholma, Riika etc. joissa usein tulee käytyä, mutta aina löytyy uutta nähtävää/koettavaa noissakin kohteissa. Eli yksi ihminen/perhe voi tehdä erilaisia lomia tilanteen ja halujen mukaan, joskus se löhöloma allinclusivessa tekee hyvää, joskus haluaa kaupunkilomalle.



-Matkustelu ei ole rahasta kiinni, itse olen aina tehnyt ja teemme edelleen matkoja rahatilanteen mukaan. Esimerkin luontoisesti: jos rahaa vähemmän, niin ei kannata lähteä New Yorkiin van mennä Krakovaan. Ensimmäiseen maksaa matka enemmän, samoin majoitus, ruoka, ostokset ja muut maksavat enemmän mitä jälkimmäisessä.



-Usein ulkomaille mennessä voi jopa säästää. Jos tarvitsee esimerkiksi uusia vaatteita ja tekee pienen matkan Berliiniin, niin sieltä saa paljon edullisemmin vaatteet perheelle mitä vastaavat maksaisivat Suomessa. Eli vaikka se matka maksaa, niin melkein +-0 on matkan hinta jos laskee niin että ostaa esim. perheelle kengät -30€/kpl edullisemmin mitä Suomesta saisi =neljän hlö:n perheelle tulee 120€ halvemmaksi. Samoin muuta vaatteet, ja menisi sitä Suomessakin rahaa ruokaan ym. samaan hintaan melkein syö keskihintaisissa ravintoloissa, eli ei ole kallista jos noin laskee.

Tuo on sitten uusi juttu koska kun mä olin valtiolla lomat laskettiin kuten muillakin.



Kyllä tavallisella palkansaajalla lomaviikko vie 6pv, eli myös lauantait lasketaan "lomaksi". Näin siis vain Suomessa.... muualla 30 pv on 6 viikon loma, meillä 5 viikkoa...

Kärjistäen voisi sanoa, toki poikkeuksia on AINA, että jos oma perhe/lähisuku on matkustelevaa porukkaa, niin sitä kasvaa siihen ja matkustelee itsekin. Itse olen aina saanut kortteja isovanhemmilta, matkustelivat aina paljon vaikka se ennen olikin harvinaisempaa. Samoin omat vanhemmat ennen meitä asuivat ja olivat töissä ulkomailla, ja meidän lasten kanssa matkusteltiin aika paljon. Koko elämäni on ollut sitä, että "aina" joku on jossain matkalla. Muukin suku siis ahkeria reissaajia olleet. Kun tottuu siihen että matkustaminen on lähes yhtä arkipäivästä mitä makaronilaatikon syöminen, niin siitä tulee osa "arkea" siinä mielessä että matkustelu kuuluu elämään.



Ja matkusteluun voi lähipiiri myös innostaa, tarkoitan sitä että jos mummi käy pyramideilla ja näyttää kuvia ja kertoo matkasta 10-vuotiaalle lapsenlapselle, niin sille lapsenlapsellekin tulee into mennä käymään joskus egyptissä. Jos taas mummi kommentoi 10-vuotiaalle lapselle kuinka ihmeellisiä ne egyptin rättipäät on ja kuinka vaarallinen ja kuuma maa se on, niin lapsenlapselle voi jäädä pelko tai inho, eikä missään nimessä koskaan ikinä halua Egyptiin mennä...!