Karkkipäivä - blogi
Kommentit (886)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä asuntoja toimivillakin pohjaratkaisuilla valittavana ja tavaroiden määrä on aina valintakysymys.
Tietenkin on, mutta varmaan kaikki ymmärtää, että asunnon ostamisessa (heillä käsittääkseni omistusasunto) vaikuttaa myös sijainti, taloyhtiö, hinta jne. Epätavallinen pohjaratkaisu on voinut olla yksi syy, että halusivat asunnon, vaikka tavaraa onkin paljon.
Tavarat on myös valintakysymys ja jos luit postauksen, huomasit varmaan, että heillä tavaramäärä on osittain haluttu tila, mutta pienissä tiloissa tavaranmäärä korostuu. Tämä on ihan yleinen ongelma, joten ei kannata tehdä mitään Karkkipäiväspesifiä tästä. Ei kai se KonMari (?) muuten olisi kirjalistojen kärjessä, jollei monet painisi saman ongelman kanssa...
Elämässä on paljon ongelmia, jotka on itse valinnut elämäänsä, koska ongelmien mukana on tullut paljon hyvää, mutta joiden ratkaisusta haluaa käydä keskustelua ja sitähän tuo Karkkipäivän postaus oli.
Turhasta tavarasta ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta valittaminen on aika tavalla energianhukkaa. Jos häiritsee, tulee tehdä valinta jääkö tilanteeseen vai tekeekö kipeitä ratkaisuja ongelmaa koskien.
Itsehän olen tehnyt omassa elämässäni sen ratkaisun, että valitsin erittäin pienen asunnon (23m2) sijainnin ja hinnan takia, minkä tiesin eittämättä tarkoittavan satunnaista hankaluutta muille elämän osa-alueille. Aikuisena ihmisenä kuitenkin käsitän, että tietyillä valinnoilla on aina tietyt seuraukset :)
Vierailija kirjoitti:
Onhan tää vähän tällaista Karkkipäivää-valitusta taas. Sannilla on kaksi asuntoa, viekööt tavaroitaan sitten sinne kakkosasuntoon, jos ykkösasunnon paljous ahdistaa. Kenellä muulla on kaksi kämppää tavaroilleen? Tai sitten ostavat isomman asunnon. Niin ihmiset yleensä tekevät kun tila loppuu kesken, oli se sitten lasten tai tavaran syy.
Järkevää on myös tehdä tavaramäärälle jotain sen sijaan, että ottaa 100 000 euroa lisää lainaa (jos saa!) ja ostaa isomman asunnon. Kannattaa nyt muistaa, että se Sannin toinen kämppä on käsittääkseni myös pieni ja tämä nykyinen ilmeisesti alle 50 neliötä ja siellä asuu kaksi ihmistä.
Joillakin tilanne on sellainen, että kaksioon pitää mahtua myös lapsi, koska ei saa lainaa isompaan asuntoon ja haluaa asua samassa paikassa muun elämän sujuvuuden vuoksi. Ihmettelen miksi niin kamalasti häiritsee, että S. tekee postauksen tavarapaljoudesta ja hänellä on kaksi pientä asuntoa, joista toisen vielä jakaa.
Jos 120 neliöisessä asunnossa asuva valittaa tavarapaljoudesta, kehotatko vain ostamaan isomman asunnon vai vähentämään tavaraa (kuten Sannikin tekee, vaikka hitaasti). :D
Vierailija kirjoitti:
Turhasta tavarasta ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta valittaminen on aika tavalla energianhukkaa. Jos häiritsee, tulee tehdä valinta jääkö tilanteeseen vai tekeekö kipeitä ratkaisuja ongelmaa koskien.
Itsehän olen tehnyt omassa elämässäni sen ratkaisun, että valitsin erittäin pienen asunnon (23m2) sijainnin ja hinnan takia, minkä tiesin eittämättä tarkoittavan satunnaista hankaluutta muille elämän osa-alueille. Aikuisena ihmisenä kuitenkin käsitän, että tietyillä valinnoilla on aina tietyt seuraukset :)
Ei tuo nyt niin energianhukkaa ole, jos kuitenkin tekee asialle jotain.
Ihmisillä on tapana puhua tai valittaa monista asioista, esim. lemmikkieläimet, lapset ja puoliso ovat asioita, joiden aiheuttamista vaivoista ja ongelmista monet puhuvat tai valittavat, ihan normaalia...
Kyllä varmaan Karkkipäivä miehineen ovat tajunneet, että asunto on melko pieni jo ostaessaan ja tuntuvat tajuavat senkin, että molemmilla on taipumus kerätä tavaraa. Jos tästä sitten kertoo blogissa, jossa muutenkin kertoo elämästään, niin onko se nyt niin kovin kummallista. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Tai tee lahjoituksia vaikka naisten turvakodeille tai nuorten "lastenkodeille".
Näinhän Karkkipäivä tekee, blogissa on jatkuvasti arvontoja ja antaa tuotteita myös lähipiiriin ja lisäksi esim. viime jouluna antoi ison kassillisen johonkin nuorten taloon. Blogia varten säilyttää sitten "työmateriaalia" ja toki hänellä on paljon kosmetiikkaa jo ennestään.
Tavaramäärästä ahdistuminen on ihan ymmärrettävää, koska isommissa kaupungeissa on kallista asua jos haluaa asua suhteellisen lähellä keskustaa ja siksi monien on tyydyttävä kaksioon/kolmioon (jotka maksavat jopa enemmän kuin omakotitalo pienellä paikkakunnalla). Tilaa on siis liian vähän suhteessa tavaraan ja jos alle 50 neliöön on mahdutettu vielä sauna ja epätavallinen pohjaratkaisu, niin ei ole ihme, jos kahdella ihmisellä on ahdasta.
Ei siellä niin usein arvontoja ole, ja eikö viimeksi ollut saunassa säilötty kasseittain tavaraa jo parin vuodenkin ajan ja niitä sitten huudatettiin lukijoilla? Siitä tuli mullekin mieleen, että kai nyt olisi voinut noista luopua hieman aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Hoarder.
Ei varmaan nyt, mutta sannilla on kyllä kaikki merkit tulevaisuuden hoarderista, kunnon ocd yms.
Ja taas tulee ruokapostausta siitä, miten hirveän kauheaa pasta on, kun se niin turvottaa, on huonot ravintoarvot, eikä se maistukaan yhtään miltään.
Toki tuo papupasta on varmasti terveellistä mutta eikö tuo kaloriton ja mauton ruoankorvike ole ruokaongelmaisten ruokaa? Mä en vaan kerta kaikkiaan ymmärrä että jos haluaa olla karppausruokavaliolla, miksei sitten syö jotain aivan muuta kuin tällaisia omituisia korvikkeita? Eikö idea lähde juuri siitä, ettei pastaa/riisiä ym. tarvitse, niin miksi sitä pitäisi sitten korvata jollain täysin ravintoarvottomalla sienivalmisteella?
Happokuorinnasta innostunutta hehkutusta blogissa, koska se tekee ihon sileäksi ja ehkä jopa nuorekkaamaksi. Ihon punoituksen Sanni rinnastaa ensin punastumiseen, vaikka onhan se nyt maalaisjärjelläkin eri asia kuin kosmetiikan avulla happokuorittu iho, joka punoittaa. Se jäänee lukijoiden omaksi työksi selvittää miksi se iho punoittaa ja onko se hyvä asia vai ei.
Mutta toki naistenlehdissäkin tuotteita hehkutetaan samalla tavalla, mutta ei kerrota kaikkea aiheeseen liittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Happokuorinnasta innostunutta hehkutusta blogissa, koska se tekee ihon sileäksi ja ehkä jopa nuorekkaamaksi. Ihon punoituksen Sanni rinnastaa ensin punastumiseen, vaikka onhan se nyt maalaisjärjelläkin eri asia kuin kosmetiikan avulla happokuorittu iho, joka punoittaa. Se jäänee lukijoiden omaksi työksi selvittää miksi se iho punoittaa ja onko se hyvä asia vai ei.
Mutta toki naistenlehdissäkin tuotteita hehkutetaan samalla tavalla, mutta ei kerrota kaikkea aiheeseen liittyvää.
Onko sun pointti siis se, että punoitus tarkoittaa kuorinnan olevan haitallista? Kylläpä sitä monia lääkevoiteitakin määrätään (esim. ekseemaan, ruusufinniin, akneen), jotka aiheuttavat paljon pahempaa punoitusta ja kuivumista, polttavaa tunnetta tai kihelmöintiä ilman että siitä on pysyvää haittaa. Eihän kenenkään näitä ole pakko käyttää, jos ei halua, mutta väliaikainen punoitus on vielä aika pieni juttu. Kuorinnoista on apua moniin iho-ongelmiin ja ihan vaan silotukseenkin jos sellaista tahtoo (ja monihan tahtoo). Lisäksi iso osa kemiallisista kuorinnoista on paljon hellävaraisempia kuin tuo Sannin käyttämä; nuo hedelmähapot ovat niitä eniten kirpaisevia.
Itseäni ärsytti pelkästään se, että kerätään huomiota sillä, että ollaan vihdoin muka saatu poikkeuksellinen reaktio jostain. Punoitushan oli tämän tuotteen kanssa täysin asiaankuuluvaa ja väistämätöntä, jos sitä useamman minuutin ihollaan pitää, ihan sama millainen iho. Aivan eri asia kuin kokea ärsytystä jostain kosteusvoiteesta tms.
Taitaa olla Sannilla pikkuinen syömishäiriö kun liikunta vaatisi hiilaria, mutta hyi hyi eihän sitä voi syödä kun sitten turvottaa ja melkein kuolee. Lupiinikaurapuuroa kerran kuussa ja sitten ollaankin jo turmion tiellä lähes.
ei hyvää päivää tuota viime postausta ja sen kommentteja. "psykologian voima" on niin vahva, että vaikka tietää hiilareiden auttavan, ei voi ottaa niitä ruokavalioon, sillä se tuntuisi järjettömältä. todella toivon, että Sanni hakisi apua melko pahan kuuloiseen syömishäiriöönsä. tuollainen suhtautuminen ruokaan ei todellakaan ole terve. surettaa, kuinka hän mainostaa sitä normaalina ja hyvänä juttuna ja varmasti moni ottaa vaikutteita :( tuolla suhteella saa vaan pään ja kehon ongelmia itselleen!!!
Mä en ymmärrä miten se ei tajua itse, että toi mitä se kutsuu "jääräpäisyydeksi" on pahan luokan syömishäiriö.
Ortoreksiaan on kuollutkin paljon ihmisiä, se on tappavampi kuin monet muut mielenterveydenhäiriöt.
Sanni on kyllä varoittava esimerkki karppauksesta, ja miten karppauksenkin kautta päädytään mt-ongelmiin....
Toivottavasti edes joku sen läheisestä tajuaisi, että se on sairastunut.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miten se ei tajua itse, että toi mitä se kutsuu "jääräpäisyydeksi" on pahan luokan syömishäiriö.
Ortoreksiaan on kuollutkin paljon ihmisiä, se on tappavampi kuin monet muut mielenterveydenhäiriöt.
Sanni on kyllä varoittava esimerkki karppauksesta, ja miten karppauksenkin kautta päädytään mt-ongelmiin....
Toivottavasti edes joku sen läheisestä tajuaisi, että se on sairastunut.
niinpä... ja ne perustelut, millä selittelee tuota itselleen. ei halua "addiktion" palaavan. sairauden merkki, jos pitää elää kontrollissa ettei "sortuisi kiellettyyn". ja kommenteissa moni tsemppaa... jjjjooo.
Jotenkin vaikea uskoa että yhden banaanin syönti johtaisi silmänräpäyksessä vuosien ranskanleipä-pasta-peruna-kierteeseen tuollaisella kontrollifriikillä. Hyvin ääripään ihminen muutenkin; vihasi juoksua vähän aika sitten, nyt juoksee parin tunnin puolimaratoneja ihan vain juoksun ilosta (tai kalorinkulutuksen who knows).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Happokuorinnasta innostunutta hehkutusta blogissa, koska se tekee ihon sileäksi ja ehkä jopa nuorekkaamaksi. Ihon punoituksen Sanni rinnastaa ensin punastumiseen, vaikka onhan se nyt maalaisjärjelläkin eri asia kuin kosmetiikan avulla happokuorittu iho, joka punoittaa. Se jäänee lukijoiden omaksi työksi selvittää miksi se iho punoittaa ja onko se hyvä asia vai ei.
Mutta toki naistenlehdissäkin tuotteita hehkutetaan samalla tavalla, mutta ei kerrota kaikkea aiheeseen liittyvää.
Onko sun pointti siis se, että punoitus tarkoittaa kuorinnan olevan haitallista? Kylläpä sitä monia lääkevoiteitakin määrätään (esim. ekseemaan, ruusufinniin, akneen), jotka aiheuttavat paljon pahempaa punoitusta ja kuivumista, polttavaa tunnetta tai kihelmöintiä ilman että siitä on pysyvää haittaa. Eihän kenenkään näitä ole pakko käyttää, jos ei halua, mutta väliaikainen punoitus on vielä aika pieni juttu. Kuorinnoista on apua moniin iho-ongelmiin ja ihan vaan silotukseenkin jos sellaista tahtoo (ja monihan tahtoo). Lisäksi iso osa kemiallisista kuorinnoista on paljon hellävaraisempia kuin tuo Sannin käyttämä; nuo hedelmähapot ovat niitä eniten kirpaisevia.
Itseäni ärsytti pelkästään se, että kerätään huomiota sillä, että ollaan vihdoin muka saatu poikkeuksellinen reaktio jostain. Punoitushan oli tämän tuotteen kanssa täysin asiaankuuluvaa ja väistämätöntä, jos sitä useamman minuutin ihollaan pitää, ihan sama millainen iho. Aivan eri asia kuin kokea ärsytystä jostain kosteusvoiteesta tms.
Pointti oli se, että Sanni vertasi kosmetiikan aiheuttamaa ihon punoitusta punastumiseen. Nehän johtuvat ihan eri asioista, vaikka tuloksena on punainen iho. Ihon punoitus sinällään voi toki kuuluakin joidenkin tuotteiden ominaisuuksiin, mutta ei se ikinä ole sama asia kuin punastuminen!
Kommenteissa joku mainitsi jalkojen raspauksen ja sen, että liiallinen raspaus ja liian pienet kengät voivat kovettaa jalkapohjien ihoa. Sanni veti taas mutkat suoriksi ja koska hänellä on luontaisesti paksu iho jalkapohjissa se sitten varmaan johtuu siitä, että on pienenä käyttänyt pieniä kenkiä, kun kirjoittaja tällaisen pointin mainitsi... Tietenkin ihmisillä on eroja ihossa, mutta toki omilla toimillaan voi lisätä vaikka jalkapohjien ihon paksuuntumista ja tämä oli kommentoijan pointti. Sanni ei kommenttia voi hyväksyä tai ymmärtää, koska tykkää raspata jalkojaan, joten lapsena käytetyt kengät ovat varmaan paksuntaneet ihoa.
Monissa Sannin kommenteissa siis ihmettelen tätä, että hän vaikuttaa ihan fiksulta, mutta sitten vetää mustavalkoisia johtopäätöksiä milloin mistäkin. Hiilarit ehkä paras esimerkki tästä. :)
Ja nyt Sanni pohtii, haluaako hän näyttää laihalta ja väsyä treenatessa jatkamalla nykyisellä (vähintäänkin lievästi ruokavammaisella ruokavaliollaan), vai onko kuitenkin kivaa jaksaa jotain tehdäkin (vaikka juosta), vaikka silloin tällöin ruokavalion seurauksena maha ei olisikaan aivan täydellisen litteä.
Kummallinen kysymys. Menee samanlaiseksi pohdinnaksi kuin se, jos kehonrakentaja haluaa lihaksia vain näyttääkseen hyvältä, ei siksi että niillä voisi jotain tehdä...
Eikö kuitenkin paljon ulkonäköä tärkeämpää ole oma jaksaminen ja kropan terveydellinen kunto? En tiedä kuinka pitkälle kukkakaali-tonnikala-rahka-juustodieetti voi edes kantaa, Sannihan ei syö edes hedelmiä jne kun niissä on liikaa sokeria...
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt Sanni pohtii, haluaako hän näyttää laihalta ja väsyä treenatessa jatkamalla nykyisellä (vähintäänkin lievästi ruokavammaisella ruokavaliollaan), vai onko kuitenkin kivaa jaksaa jotain tehdäkin (vaikka juosta), vaikka silloin tällöin ruokavalion seurauksena maha ei olisikaan aivan täydellisen litteä.
Kummallinen kysymys. Menee samanlaiseksi pohdinnaksi kuin se, jos kehonrakentaja haluaa lihaksia vain näyttääkseen hyvältä, ei siksi että niillä voisi jotain tehdä...
Eikö kuitenkin paljon ulkonäköä tärkeämpää ole oma jaksaminen ja kropan terveydellinen kunto? En tiedä kuinka pitkälle kukkakaali-tonnikala-rahka-juustodieetti voi edes kantaa, Sannihan ei syö edes hedelmiä jne kun niissä on liikaa sokeria...
Mun mielestä tuon postauksen kuvassa Sanni ei edes näytä enää niin hyvältä, näyttää liikaa kuivan kesän oravalta, olisi todella kaunis kroppa jos siinä olisi yhtään enemmän lihaa tai rasvaa luiden ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Kas vihdoin myöntää että ulkonäkö ja laihuus ovat hänelle tärkeämpiä kuin hyvinvointi. Tämänhän lukijat ovat nähneet jo vuosia. Mutta jos kireät vatsalihakset, pullottavat suonet ja rasvaton kroppa ovat kaikkea muuta tärkeämmät niin miksi sitten miettii edes hiilareiden lisäämistä? Voi kun elämässä joskus näille ulkonäkökeskeisille ihmisille tapahtuisi jotain (vaikkapa syöpä kun sen joka kolmas saa) niin ehkä ne elämän oikeasti, siis oikeasti, tärkeät asiat erottuisivat. Iloita voi siitä että on elossa tänään ja huomenna, ei siitä että onpa mun kroppa timmi ja kireä, uuh näytänpä mä hyvältä.
...ja vielä kun se timmiys ja kireys ja näkyvät lihakset eivät johdu siitä, että Sanni treenaisi jotenkin kovaa, vaan ihan siitä rasvattomuudesta. Ei ole mikään terveen elämäntavan esikuva, lopetin blogin lukemisen kun ruoka-, terveys-, pihistely- ja muut skitsoilut menivät kosmetiikan edelle.
Tietenkin on, mutta varmaan kaikki ymmärtää, että asunnon ostamisessa (heillä käsittääkseni omistusasunto) vaikuttaa myös sijainti, taloyhtiö, hinta jne. Epätavallinen pohjaratkaisu on voinut olla yksi syy, että halusivat asunnon, vaikka tavaraa onkin paljon.
Tavarat on myös valintakysymys ja jos luit postauksen, huomasit varmaan, että heillä tavaramäärä on osittain haluttu tila, mutta pienissä tiloissa tavaranmäärä korostuu. Tämä on ihan yleinen ongelma, joten ei kannata tehdä mitään Karkkipäiväspesifiä tästä. Ei kai se KonMari (?) muuten olisi kirjalistojen kärjessä, jollei monet painisi saman ongelman kanssa...
Elämässä on paljon ongelmia, jotka on itse valinnut elämäänsä, koska ongelmien mukana on tullut paljon hyvää, mutta joiden ratkaisusta haluaa käydä keskustelua ja sitähän tuo Karkkipäivän postaus oli.