Onko tämä nyt uusi tapa kerjätä rahaa häälahjaksi?

sanovat, että mitään tavaraa ei tarvita, mahdolliset rahalahjat voi antaa hyväntekeväisyyteen - millä ihmeen päättelykyvyllä sen voi tulkita rahan KERJÄÄMISEKSI?

Ap on mitä ilmeisimmin itse maininnut jo hääkutsussaan lahjalistan, ja on vetänyt herneen nenäänsä, kun palstalla on sellaista tapaa arvosteltu moukkamaiseksi :-)

luepas nyt tuo aloitus uudelleen ihan ajatuksella.

ap

kun en edelleenkään näe mitään logiikkaa sinun taivastelussasi.

Kyllä nuorillakin ihmisillä voi olla omaisuutta ja tavaraa tarpeeksi. Pelkästään remontin olemassaolo ei merkitse, että pari KERJÄÄ rahaa. Hehän itse sanovat, että rahan voi ohjata hyväntekeväisyyteen.

Minkähänlaisen kutsun sitä kohta kukaan uskaltaa lähettää kun ei ole hyvä listan kanssa, ilman listaa, tilinumerolla tai ilman.. Ihan loistavasti te osaatte ärsyyntyä ja haistella ties mitä piiloviestejä sinne kutsujen väliin! :)



Itse menin naimisiin 7 vuotta sitten 25 vuotiaana, eikä meillä ollut kutsussa mitään mainintaa lahjoista. En edes ajatellut niitä häälahjoja siinä kohtaa, tärkeintä todella oli että ne rakkaat ihmiset kutsuttiin paikalle. Joku soitti ja kyseli lahjaideaa sitten, useimmat sovelsivat ihan vapaasti ja kaikkea ihan tarpeellista ja kaunista saatiin. Saatiin myös rahaa. Mikä tossa nyt on ongelma? Mua itseäni henk.koht. ärsyttää paljon enemmän ne tarkat listat ja tilinumerot, jotenkin törkeetä määritellä mitä kenenkin on suotavaa tuoda.. Ja lienee määritelty se rahasummakin täällä, eikös se minimi sen 50e ollut? ;)

ja kun ilmoittautui äidilleni, niin sai kysyä samalla lahjatoiveista, jos ei itse keksinyt. Muistaakseni saimme noin kolme itse toivottua lahjaa eikä me vissiin keskittykään niitä kuin n. viisi. Ja loput toi mitä halusi tai antoi rahaa parisänkyä varten.

eikä ole niin tarkkaa vuodevaatteiden yms kanssa. Hirveä homma alkaa miettimään jotain lahjalistoja jos oikeasti ei ole mielessä mitään erityistä.



Onko nykyään siis pakko ilmoittaa jotain toiveita? Eikö asiaa saa jättää vieraiden omaan harkintaan?

sanovat, että mitään tavaraa ei tarvita, mahdolliset rahalahjat voi antaa hyväntekeväisyyteen - millä ihmeen päättelykyvyllä sen voi tulkita rahan KERJÄÄMISEKSI?

Ap on mitä ilmeisimmin itse maininnut jo hääkutsussaan lahjalistan, ja on vetänyt herneen nenäänsä, kun palstalla on sellaista tapaa arvosteltu moukkamaiseksi :-)

ap

kun en edelleenkään näe mitään logiikkaa sinun taivastelussasi.

Kyllä nuorillakin ihmisillä voi olla omaisuutta ja tavaraa tarpeeksi. Pelkästään remontin olemassaolo ei merkitse, että pari KERJÄÄ rahaa. Hehän itse sanovat, että rahan voi ohjata hyväntekeväisyyteen.

että haluaisivat ohjata yhtään mitään hyväntekeväisyyteen.

ap

koska jo pelkka kutsu herattaa sinussa noin paljon negatiivisia tunteita ja epaluuloa etta sinusta yritetaan hyotya jollain epailyttavalla salajuonella.

Koska et voi hyvaksya sita etta sinut on ihan ystavyydesta ja hyvasta tahdosta kutsuttu haihin, eika silla ole valia mita tuot lahjaksi, niin on varmaan kaikille parempi etta et ole siella kyrailemassa.

Minusta on vain tylsää antaa rahaa lahjaksi ja ilman toiveita on aika hankala ostaa lahjaa. Koen tämän vieraan näkökulmasta hankalaksi.

ap

kaasolla oli tiedossa esim. astiastomme nimi jos joku kaipasi lahjavinkkejä. Saimme valtavan kivoja lahjoja, emme olisi edes itse tajunneet pyytää niistä suurinta osa. Oli ihan liikuttavaa huomata miten ihmiset olivat onnistuneet löytämään ihan meidännäköisiä lahjoja. Myös lahjojen katselu häissä oli hauskaa, ihan kuin joulu kun ei tiennyt mitä tulee.

eli kaasolta pystyi kysymään vinkkejä. Nyt ei ole edes tätä vaihtoehtoa.

Ehkä ostetaan kympin leivänpaahdin sitten...

ap

eikä ole niin tarkkaa vuodevaatteiden yms kanssa. Hirveä homma alkaa miettimään jotain lahjalistoja jos oikeasti ei ole mielessä mitään erityistä.

Onko nykyään siis pakko ilmoittaa jotain toiveita? Eikö asiaa saa jättää vieraiden omaan harkintaan?

vuodevaatteista ei ole tietoa. Toiveita voisi laittaa, vieras saa sitten itse päättää noudattaako niitä vai ei.

ap

Onko se nyt sitten maailman kauhein asia antaa lahjaksi rahaa? Vai pitäisikö heillä sitten lukea lahjalistassa: 50 kpl 2 tuuman nauloja, 15m tapettia yms. Tietenkin se lahjakortti K-Rautaan on hyvä vaihtoehto tässä tilanteessa. Omaan kutsuumme laitamme selkeästi, että emme kaipaa tavaraa. Kaikkea löytyy jo liiaksikin ja ne mitä puuttuu haluamme itse ostaa oman harkinnan mukaan. Ketään emme kuitenkaan velvoita antamaan lahjaksi rahakuorta(tai mitään uutakaan), mutta moni on jo tietoinen siitä, että säästämme omaa taloa varten tosissamme. Ja yhtäkään Aalto-vaasia ja Mariskoolia en halua lahjapöydässä nähdä, sillä ne lähtevät suoraan myyntiin. Aivan sama mitä antajat sitten ajattelevat, mutta mielestäni hääparin toiveita kuuluisi kunnioittaa. Eikä ne lahjat ole tärkeintä vaan itse juhla ja hyvä tunnelma.

jostain (amerikasta?) rantautui lahjalistat

Nykyään ihmisillä on jo nuoresta iästä asti kodin perustarvikkeet kuten imurit, silitysraudat, mikroaaltouunit, seinäkellot, astiastot ja muut perustarpeet.



Itse muistan joitain häitä 90-luvulta kun olin lapsi. Hääpari saattoi saada 3 seinäkelloa, usean mikroaaltouunin, monta silitysrautaa, parittomia astioita eri sarjoista ja monta kahvinkeitintä. Heillä oli jo kaikki nuo tarvikkeet kotonaan.



Meinaatko, että hääparille on hyödyllistä saada vaikka 8 kahvinkeitintä ja 3 mikroa? Mieluummin annan rahalahjan tai kortin sisustusliikkeeseen.



En tajua mikä siinä on niin hirveää antaa vaikka rahaa lahjaksi jos lahjalistaa ei ole ilmoitettu. Rahaa sinä joudut kuitenkin muunlaisistakin lahjoista maksamaan.

että viedään sitten se leivänpaahdin :D



ap

ja ilmoitimem myös, että laittakaa, mitä haluatte.

Saimme ihania pihakukkia ja yhden runokirjan. Eräs tuttu antoi lapsiensa askarteleman hääkortin. Oli todella ihana ja uniikki.

Eli emme tarvinneet mitään ja itse maksoimme häätkin, joten emme tarvinneet vieraita niitä rahoittamaan. Tuttumme tietävät arvomaailmamme, että emme ole mammonan perään kun meillä on varallisuutta ihan tarpeeksi itsellämme.

Siksi kassillinen pihakukkia, itse tehdyt leivonnaiset, runokirja yms. oli juuri sitä, mitä oli ihana saada.

Mutta tämä ei varmaan toimi kaikilla. Toisethan haluavat ne isot häät ja pitää haalia vieraiksi kaikki puolitututkin, että saadaan sitä yleisöä ihailemaan morsiamen elämän tärkeintä päivää.

Kutsussa ei ollut lahjalistaa eikä mitään nettisivua mistä sellaisen voisi löytää. Okei, ymmärrän tällaisen sievistelynkin, että leikitään, että lahjalistaa ei ole, mutta ilmoittautuessa sitten kerrotaan lahjatoiveista. Mutta kun niitä ei ollut ilmoittautuessakaan. Viesti oli, että antakaa mitä haluatte, ei meillä ole mitään toiveita. Kuitenkaan ei sanota, että eivät tarvitse lahjoja tai että lahjoittakaa vaikka hyväntekeväisyyteen. Pariskunta on toki ollut vuosikausia yhdessä, mutta ovat juuri muuttaneet isoon taloon, missä tehdään remonttia.

Eikö tämä nyt käytännössä tarkoita sitä, että rahaa halutaan lahjaksi?

ja ilmoitimem myös, että laittakaa, mitä haluatte.

Saimme ihania pihakukkia ja yhden runokirjan. Eräs tuttu antoi lapsiensa askarteleman hääkortin. Oli todella ihana ja uniikki.

Eli emme tarvinneet mitään ja itse maksoimme häätkin, joten emme tarvinneet vieraita niitä rahoittamaan. Tuttumme tietävät arvomaailmamme, että emme ole mammonan perään kun meillä on varallisuutta ihan tarpeeksi itsellämme.

Siksi kassillinen pihakukkia, itse tehdyt leivonnaiset, runokirja yms. oli juuri sitä, mitä oli ihana saada.

Mutta tämä ei varmaan toimi kaikilla. Toisethan haluavat ne isot häät ja pitää haalia vieraiksi kaikki puolitututkin, että saadaan sitä yleisöä ihailemaan morsiamen elämän tärkeintä päivää.

Koetapa nyt vain niellä se, että jotkut ovat ihan oikeasti kohteliaita, eivätkä halua mennä mukaan tähän nykypäivän meininkiin, jossa lahjat "tilataan" kutsuvierailta.



Meillä ei vuonna 2007 ollut mainintaa lahjoista hääkutsussa. Alun perin ei ollut listaakaan, kun koimme asian jotenkin kiusalliseksi. Häihin ilmoittauduttiin äidilleni tai bestmanille, joille olimme sanoneet suurinpiirtein, mitä astiasarjaa keräämme, jos joku kysyy.



No, pian kävi ilmi, että lähes jokainen vieras oli kysellyt lahjalistaa tms. ja ilmoittautumisten vastaanottajat kokivat tarvitsevansa jotain kättä pidempää. Niinpä laadimme sitten vapaamuotoisen listan, johon kirjattiin ylipäätään asioita, jotka voisivat meitä ilahduttaa: aineettomat lahjat (kuten teatteriliput jne.), suomalainen käsityö jne. Joitain konkreettisiakin asioita listasimme pippurimyllystä kattilaan (mutta emme määritelleet tarkkaa valmistajaa tai liikettä, josta asiat olisi ostettava!).



Halusimme luottaa siihen, että vieraamme osaavat hankkia meille sellaisen lahjan, minkä uskovat sopivan. Saimmekin kertakaikkisen osuvia lahjoja! Osa halusi antaa rahaa, joka toki oli tervetullutta (kaikki käytettiin häämatkaan), mutta on loukkaavaa jotenkin ajatellakin, että vilpitöntä hyväntahtoisuuttamme pitää joku elämäänsä kyllästynyt valittaja "sievistelynä" tai rahan kerjäämisenä.

lahja jostain lahjalistasta kuin antaa rahaa? En ymmärrä. Ihan samalla tavallahan siinä lahjalistalta ostettaessa ei vieras ole pistänyt omaa mielikuvitustaan peliin, ei ole yllätysmomenttia.



Tuo on minusta kiva idea, että lahjalista on vapaamuotoisempi tyyliin "aineettomat lahjat" eli ohjaa johonkin suuntaa, mutta siihen jää vielä omaa valinnanvaraa.

älä anna mitään jos se tuntuu oikealta ratkaisulta.