Mitä hankaluuksia aiheutuu siitä, että lapsella on eri sukunimi kuin äidillä/isällä?

Briteissä ainakin, erityisesti jos on jatkamassa matkaa mannertenvälisillä lennoilla. Kokemusta on.

en ole kokenut moista kertaakaan vaikka olen lentänyt nimenomaan Brittien kautta ties minne - ja lapsilla eri nimi kuin minulla. Moisia matkoja takana varmaan 15 eikä kertaakaan ole kukaan kuulustellut, vaikka lasten passeissa on eri sukunimi kuin mikä omani on.

ongelmaa. Pidin oman sukunimeni, lapsella minun sukunimeni. Lapsesta on hauskaa kun hänellä ja minulla on sukunimi ja isällään ja sisaruksillaan eri sukunimi.

Mulle on sanottu et sisaruksilla pitää lain edessä olla sama sukunimi.

Ei ehkä tunnu niin omalta lapselta ollenkaan.

ongelmaa. Pidin oman sukunimeni, lapsella minun sukunimeni. Lapsesta on hauskaa kun hänellä ja minulla on sukunimi ja isällään ja sisaruksillaan eri sukunimi.

Mulle on sanottu et sisaruksilla pitää lain edessä olla sama sukunimi.

joko Maija Korhonen-Virtanen, Matti Virtanen ja Ville (Virtanen) tai sitten Maija K-V perh./Matti V perh.) tai sitten perhe Virtanen. Kun on tuplasukunimi niin on oikein käyttää tuommoisissa epävirallisissa sitä perheen yhteistä nimeä, joka tässä tapauksessa on Virtanen. Se on sitten jokaisen oma ongelma, jos siitä vetää palkokasvin nenään.

ettekö ole matkustaneet ulkomaille lasten kanssa keskenään?

Meinaan itseä ainakin eniten tuossa eri sukunimessä häiritsee se, että kun lähden lasten kanssa ulkomaille ilman miestä, laivalla tai lentämällä, pitää minulla olla "lupalappu" mieheltä, että saan viedä lapset rajan yli.

Kaksi kertaa ollaan oltu Englannissa ja laivalla sitten varmaan parikymmentä kertaa, ja ainoastaan yhdellä Tukholman reissulla ei lähtöselvityksessä ole tuota lappua kysytty...

Eikä koskaan ole ollut mitään ongelmia.

Tosin lapsilla ja minulla on sama sukunimi, mies on omallaan. ;)

Olemme naimisissa, mutta halusin silti säilyttää oman sukunimeni. Lapsilla on isänsä sukunimi. Eipä ole kukaan kysellyt tai ihmetellyt. Eiköhän tuo ihan yleistä ole tänä päivänä.

Matkustaessa ulkomailla joutuu "kuulusteluun" jos lapsi eri nimellä kuin itse olet Briteissä ainakin, erityisesti jos on jatkamassa matkaa mannertenvälisillä lennoilla. Kokemusta on.

Taidankin kysyä tästä käytännöstä Briteissä asuvalta ystävältäni - jolla siis eri sukunimi kuin puolisollaan, eivätkä myöskään ole naimisissa, ja lapsella on vain toisen vanhemman nimi. Eivät ole koskaan maininneet tällaisesta ongelmasta.

Eri nimet ei siis ole tavaton ilmiö edes konservatiivisessa Englannissa!

niin se voi olla sitä perheen ulkopuolisille. Joskus on jäänyt joulukortti lähettämättä jollekin tutulle, kun tämä ei ole muistanut naimisiin menon jälkeen ilmoittaa mitä nimeä käyttää.

Ja joku jo sanoi tuon, että lapsen kavereilla voi olla ihan eri nimisiä vanhempia, joten joskus on vaikea tavoittaa niitä vanhempia. Ja sama toisinpäinkin, kun omalla tutulla on lapsi, niin sitten ei tiedäkään lapsen sukunimeä, kun haluaisi lähettää hänelle terveisiä Tukholmasta -kortin.

Vähän mielikuvitusta! Jos et tiedä kaikkien sukunimiä, laita korttiin pelkät etunimet.

Tuttavien huono mielikuvitus tai vajavainen käsityskyky on kyllä aika huono peruste ottaa yhteinen nimi...

Ei ehkä tunnu niin omalta lapselta ollenkaan.

Kyllä täytyy naisella olla heikko luonne jos ensin kantaa lasta sydämensä alla 9 kuukautta, synnyttää ja sitten antaakin miehen omaisuudeksi. Ei se mies ole pannut lapsen eteen tikkua ristiin yhtä panoa lukuunottamatta. Isä harvoin on oikea vanhempi missään tasavertaisessa mielessä niin on outoa että ei voi lapsi olla äitinsä nimellä. Jos vanhemmat ovat niin erimielisyyksiensä raastamat että ei pystytä edes koko perhe elämään saman nimen alla niin kannattanee erota. Itse pidän hyvin vähäisessä arvossa perheitä joissa ei edes tämäntyylisistä asioista osata hyvässä hengessä keskustella. Joko eri nimet ja eri osoitteet, tai sama nimi ja saman katon alla.

Joihinkin maihin matkustaessa voi tulla viranomaishämminkiä jos lapsi on eri nimellä ja eri passilla kuin vanhempansa. Voidaan esim epäillä lapsikaappauksesta.

Tää oli aika huvittava :D

ettekö ole matkustaneet ulkomaille lasten kanssa keskenään?

Meinaan itseä ainakin eniten tuossa eri sukunimessä häiritsee se, että kun lähden lasten kanssa ulkomaille ilman miestä, laivalla tai lentämällä, pitää minulla olla "lupalappu" mieheltä, että saan viedä lapset rajan yli.

Kaksi kertaa ollaan oltu Englannissa ja laivalla sitten varmaan parikymmentä kertaa, ja ainoastaan yhdellä Tukholman reissulla ei lähtöselvityksessä ole tuota lappua kysytty...

No enpä ole kuullutkaan. Ystäväni on matkustanut eri sukunimellä olevan lapsensa kanssa kahdestaan monta kertaa, eikä todellakaan ole kyselty tällaista. Ei myöskään, kun lapsen isoäiti matkusti lapsen kanssa lentokoneella, niin ikään kahdestaan (ja heilläkin siis eri sukunimi).

Meillä tuli lentokentällä ongelma kun matkustin kaksin lapsen kanssa. Piti todistaa, että lapsi on minun koska eri sukunimet. Onneksi oli passin välissä kopio lapsen syntymätodistuksesta.

Nimittäin ei ainakaan meillä edes ole lapsen syntymätodistusta.

olen pitanyt oman nimeni ja lapsi on isansa nimella. ei haittaa minua eika tunnu haittaavan ketaan muutakaan.

olen siis ulkosuomalaiinen ja minulla lapsen kanssa eri nimi. matkustamme jatkuvasti suomen ja englannin valia (ja muaallakni) eika ole koskaan ollut ongelma etta meilla on eri nimi.

Kuopuksen kanssa on tullut eteen lähinnä joitain hassuja tilanteita sukunimen vuoksi. Meillä oli esimerkiksi varattuna aika vauvan pasikuvaa varten ja varaus oli tietysti vauvan sukunimellä. Meni pari sekuntia ennen kuin hoksasin, että meitähän siellä huudellaan. Sitten jos huudellaan sekä etu- että sukunimellä, niin tunnistan kyllä, koska etunimi on riittävän harvinainen.

Kyllä tuohon nuoremmankin sukunimeen vielä varmasti tottuu :).

vai ettekö asu Suomessa?

lapsuuden perheessä oli kolme eri sukunimeä (äidilläni tyttönimi, minulla ja veljelläni isän sukunimi ja äidin uudella miehellä omansa). Silloin ongelmana oli lankapuhelimeen vastaaminen. Oli pakko vastata vaan etunimellä, kun muuten kuului liian usein "anteeksi väärä numero", kun vaikka joku äidin miehen työpaikalta soitti. Nykyäänhän tuota ongelmaa ei ole :)



Itse halusin naimisiin mennessäni ottaa miehen sukunimen, koska se symbolisesti yhdisti perheen. Mä tykkään, että me olla "Virtaset", eikä niin, että isä ja lapset on Virtaset ja mä oon se yksin Tampio :D

mutta mua harmittaa että lapset nimensä puolesta assosioituvat anoppiin.



En myöskään pidä heidän sukunimestään ihan vain noin äänteellisesti.

Kuopuksen kanssa on tullut eteen lähinnä joitain hassuja tilanteita sukunimen vuoksi. Meillä oli esimerkiksi varattuna aika vauvan pasikuvaa varten ja varaus oli tietysti vauvan sukunimellä. Meni pari sekuntia ennen kuin hoksasin, että meitähän siellä huudellaan. Sitten jos huudellaan sekä etu- että sukunimellä, niin tunnistan kyllä, koska etunimi on riittävän harvinainen.

Kyllä tuohon nuoremmankin sukunimeen vielä varmasti tottuu :).

vai ettekö asu Suomessa?

Lapsilla on siis eri isät - muutenhan tuo ei onnistuisikaan. Esikoisen isän kanssa emme koskaan edes seurustelleet, joten halusin lapselle silloin oman sukunimeni, kun kerran kaksin asuimme alusta asti.

Siis ei mikään kumminkaima, vaan tämä ystävä itse kertoi asiasta.



Kun hankin lapsilleni omat passit, kyselin asiasta ja minulle sanottiin, että mitään toisen vanhemman lupaa ei matkalle lähtöön tarvita (siis ainakaan Suomessa...) vaan se, että on sekä lapsensa että näiden passit jollekulle luovuttanut - olkoonkin vaikka ventovieras - tulkitaan tämä luvaksi viedä lapset pois maasta.



Niinpä säilytänkin lapset ja passit visusti erillään ;-)