Tänään ratikassa koettua

Provot on niin metkoja olentoja, että saavat tästä ihmisten kiihdyttämisestä pöksynsä märäksi. Aspergerit taas voivat jumittua johonkin yhteen periaatteeseen pakonomaisesti niin, etteivät enää hahmota miten älytön ja jäykkä se koko periaate on.

on just sellaista itsekkyyttä jota en voi mitenkään ymmärtää. ihan vaan periaatteesta halutaan olla vittumaisia. " ei oo mun velvollisuuuus, minä minä minun oikeudet" eikä mitään oikeaa syytä käytökselle. samaa sarjaa kuin ne tyypit jotka ihan vain itseään huvittaakseen kiusaavat muita ihmisiä joillain sinänsä pikkuisilla asioilla. esim hidastelevat tahallaan kassajonossa, koska heillä on oikeus olla hitaita, koska MINULLA ei ole kiire tms. ihan käsittämätöntä.

Kieltäytyä voi aina myös kohteliaasti, esim. pahoitella ettei just nyt vaan voi. ei vaadi paljoa, mutta vastapuoli ymmärtää yskän eikä jää pahamieli.

En periaattesta tai muutenkaan. En halunnut nostaa vaunuja, joten kieltäydyin. Miksi minulla pitäisi olla mitään muuta syytä kieltäytyä kuin se, etten halua. Oikeastiko olet sitä mieltä, että aina on pakko auttaa, AINA? Ihan välittämättä siitä haluatko vai et? Hyvä homma jos sinä autat kaikkia aina ja kaikkialla. Muistathan auttaa myös naapuria kun hän pyytää auttamaan ruohon leikkaamisessa, katon korjaamisessa ja lasten vahtimisessa. Aina, vaikka et haluaisikaan. Muuten olet ihan vain periaatteesta vittumainen.

Terv. se joka ei tänään halunnut nostaa ap:n vaunuja

Muista, että et itse pyydä apua ikinä missään tai mihinkään.

Sillä ethän itsekään ole todennäköisesti sodanuhreja (joita siis on jatkuvasti maailmassa) auttanut. Tai jos sinut raiskataan, älä odota apua, sillä ethän ole itsekään tarjoutunut vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi.

Voi, maailmassa on miljoonia asioita missä voi auttaa. Autathan sinä varmasti IHAN JOKAISESSA? Koska muuten et voi odottaa itsellesikään apua.

ja joskus ihan pyytämättäkin. Ja monessa toiminnassa olen mukana vapaaehtoisesti.

Ja kuule vaikka vetäisit ydinsodan täähän juttuun niin se ei sun pisteitä nosta, pikemminkin antaa kuvan tyhmääkin tyhmemmästä ihmisestä. Suosittelen lääkärillä käyntiä, koska sulla on ilmeisen paha olla.

Eiköhän pääpointti tässä jutussa ollut se, että onko pyydetty liikaa apua, jos pyydetään auttamaan vaunujen nostamisessa ratikkaan, kun itse on ratikan kyydissä.



Pieni on elämä ihmisillä, jos sellaiseen ei kykene, halua, jaksa ja on itseltä jotenkin pois nostaa vaunut apuna (vie muutaman sekunnin) =D =D =D



Eiköhän suurin osa auta vaunujen nostossa myös siellä pääkaupunki seudulla. Tällaisia raukkoja tapauksia nyt voi joskus tulla vastaan kenellä tahansa, joille tällainen pieni teko on hirveä ongelma =D

Antakaa sellaisen olla ja elää niinkuin elää, kyllä se hänellä vielä osuu omaan nilkkaan tai alkaa ymmärtämään esimerkiksi sitten kun on omia lapsia.



Onneksi kaupungissa, jossa itse asun, ihmiset auttavat vaunun nostamisessa, jos siihen on jollakin tarvetta.

Kulje invataksilla kuten muutkin liikuntavammaiset.

Minun ei tarvitse perustella, miksi kuljen julkisilla. Sinun sen sijaan tarvitsee perustella, miksi et suostu antamaan liikuntavammaisille, raskaana oleville ja vanhuksille vielä erikseen merkittyä istumapaikaa sille liikuntavammaiselle, vanhukselle tai raskaana olevalle. Onko nuorena ja terveenä oleminen niin ylivoimaisen raskasta ja heikoksi tekevää?

-se 89

P.S. Asennevamma ei ole liikuntavamma

P.P.S. Olen niin hyväkuntoinen, että en ole oikeutettu invataksikorttiin.

Eri asia, dear.

Itse jopa tarjoudun nostamaan vaunuja. Autamisesta kun saa hyvän mielen itselle.

Mutta joillakin on naama norsunvituralla läpi ikänsä ja ammentavat voiman negatiivisuudesta. Vanhoina akkoinakin valittavat ja ruikuttavat elämäänsä.

Tää jotenkin hymähdytti. Kun olisihan tänne myös voinut kirjoittaa viestin otsikolla Ratikassa koettua siitä miten kohtelias ja mukava herrasmies auttoi vähävoimaista äitiä rattaitten kanssa. Sen sijaan kirjoitetaan siitä miten joku kehtasi kieltäytyä avunpyynnöstä, ja että olisi edes antanut jonkun (teko)syyn...

Ja ihmetellä sopii että miksi ap juuri tältä naiselta kysyi, vaikka paikalla oli mies, varmaan useampiakin? Oletuksesta että kaikki naiset rakastavat lapsia ja haluavat olla osa hänen äitiyttään?

Itse jopa tarjoudun nostamaan vaunuja. Autamisesta kun saa hyvän mielen itselle.

Mutta joillakin on naama norsunvituralla läpi ikänsä ja ammentavat voiman negatiivisuudesta. Vanhoina akkoinakin valittavat ja ruikuttavat elämäänsä.

Tää jotenkin hymähdytti. Kun olisihan tänne myös voinut kirjoittaa viestin otsikolla Ratikassa koettua siitä miten kohtelias ja mukava herrasmies auttoi vähävoimaista äitiä rattaitten kanssa. Sen sijaan kirjoitetaan siitä miten joku kehtasi kieltäytyä avunpyynnöstä, ja että olisi edes antanut jonkun (teko)syyn...

Ja ihmetellä sopii että miksi ap juuri tältä naiselta kysyi, vaikka paikalla oli mies, varmaan useampiakin? Oletuksesta että kaikki naiset rakastavat lapsia ja haluavat olla osa hänen äitiyttään?

Pitääkö niitä kakaroita vääntää tähän maailmaan jos ei yksinkertaisissa arkisissa asioissa pärjää ruikuttamatta apua? Mikä aloittajallakin on tekosyynä sille että ei muka itse saa Pirkko-Anteronsa vaunua kyytiin?

raskaana ollessa lantionpohja venyttyy niin paljon, ettei painavien nostelua suositella. Siinäpähän syytät itseäsi vaipoissa sitten vanhempana...

Mistä sä olet tuollaista höpönpöpöä kuullut!! Eihän tuossa ole mitään perää! Mieti nyt PIKKAISEN ihmisen fysiologiaa, pönttö!

-ihmisten tyhmyydestä hämmentynyt ohis

Hohhoijaa, täällä taas äititeresat jyrää kun todellisuudessa ihmisiä vituttaa nostella niitä vaunja. ja sen tietävät kaikki.

Asennevammaa tuolla tytöllä. Jos kyseessä olisi ollut vanha mummo joka olis tarvinnut apua tien ylityksessä olisiko kieltäytynyt myös siitä. Samainen henkilö ei myöskään varmaan anna ratikassa paikkaa vanhuksille/vammaisille.

Mä olinkin kirjoittamassa, että olisikohan mun pitänyt tuossa talvella tokaista "EN" mummolle joka pyysi mua auttamaan itsensä liukkaan tien ja lumipenkan yli. Olihan se niin kamalaa taluttaa se mummo siitä, aikaakin mulla kului monta sekuntia pidempään kuin normaalissa tien ylityksessä, hartiajumituksenikin varmaan paheni siinä hirveästi ja oli niin kovin vittumaista kun mummo kiitteli ja toivotteli mulle kaikkea hyvää ja minä hänelle. Olisi vaan perkele täytynyt pitää oikeuksistani kiinni ja sanoa napakasti heti alkuun että "En auta, ei ole MUN velvollisuus!" niin olisi tuoltakin vastenmieliseltä tilanteelta välttynyt. Varmasti paljon parempi mieli olisi jäänyt molemmille kun olisin kieltäytynyt. Oli niin rankkaa ja kamalaa kaikin puolin. Aikaakin meni niin hirveästi MINUN MINUN MINUN tärkeästä elämästäni. Pitäiskö mua jotkut ventovieraat mummut kiinnostaa, ihan kuin mulla olis velvollisuus olla joka hetki auttelemassa ihmisiä perkele!

Ei auttaminen kamalaa ole tai mielestäni mitenkään aikaavievää ja useimiten autankin, välillä ihan pyytämättä.

Nyt en halunnut nostaa vaunuja. Aika hirviökuvan olette siitä saaneet aikaiseksi maalata. Tosissaan kummastuttaa, että minulla ei ole koskaan, ikinä, missään tilanteessa oikeutta kieltäytyä. Että AINA AINA AINA on pakko auttaa kunhan vain kukaan hoksaa sitä kysyä.

ihan ilman muiden apua. Yksien vaunujen nostosta vedät johtopäätöksen että aian tulisi auttaa. Mutta sano niille muillekin aina ei, niin etköhän kohta huomaa että ei tarvitse autaa enää ketään. Samalla vain kaivat itsellesi aika yksinäisen tulevaisuuden.

Hohhoijaa, täällä taas äititeresat jyrää kun todellisuudessa ihmisiä vituttaa nostella niitä vaunja. ja sen tietävät kaikki.

Ei olis pahitteeksi vaikka olis lämmin maa ilmastonsakin puolesta.

Pitääkö niitä kakaroita vääntää tähän maailmaan jos ei yksinkertaisissa arkisissa asioissa pärjää ruikuttamatta apua? Mikä aloittajallakin on tekosyynä sille että ei muka itse saa Pirkko-Anteronsa vaunua kyytiin?

aasintuntijoiden ylintä kastia.

miksi ihmisillä on niin paha olla. No just sen takia, että ollaan niin vitun itsekkäitä, ettei tuollaista pientä asiaa pystytä toisen avuksi tekemään kun " ei huvita".

No, kyllä nämä ihmiset tulevat sen edestään löytämään, ei siinä mitään. Jotenkin vaan tosi vaikea kuvitella miten tuollaiset ihmispaskat kestää itseään.

Ollaan noidankehätilanteessa, jossa katkeruus, itsekkyys, välinpitämättömyys ja pahoinvointi aiheuttaa välinpitämätöntä ja vihakäyttäytymistä, josta kumpuavat huonot kokemukset puolestaan ruokkivat ihmisten pahoinvointia ja huonoa käytöstä.

Nyt mennään jo aika korkealla.. Minä en halunnut nostaa jonkun toisen vaunuja ratikkaan. En halunnut. Ja siitäkö nyt johtuu, että maailmasta tulee kylmä paikka?

En minä muutenkaan kulje auttelemassa ihmisiä kaiken maailman pikku juttujen kanssa. Kuljetko sinä? Autan silloin kun haluan, kieltäydyn silloin kun haluan. Sano sinä vain aina kyllä kaikille avuntarvitsijoille, niitä on maailma täynnä.

mutta et vain huomaa sitä tai osaa arvostaa sitä. Minusta on todella huonoa ja moukkamaista käytöstä olla auttamatta vain koska ei huvita. Ymmärtäisin sen, jos auttaminen veisi enemmän aikaa tai vaatisi jotain erikoistaitoja. Mutta kun ei huvita kättään ojentaa...

Ajattelepa, kun tulet hissiin, joka on tupaten täynnä. Kaikki muut menevät ylimpään kerrokseen mutta sinun pitäisi jäädä pois jo puolivälissä. Mitä jos siinä nappuloiden vieressä seisova katsoisi sinua tyynesti silmiin ja toteaisi en, kun pyytäisit häntä painamaan kerroksesi nappulaa? Tulisiko hyvä fiilis? Pääsethän toki omaan kerrokseesi käytyäsi ensin siellä ylhäällä. Ei siinä mitään. Tai ehkä joku toinen vieressä auttaisi. Olisiko sinusta tuolla kieltäytyjällä oikeus kieltäytyä, koska hän joutuisi jopa nostamaan kättään ja painamaan? Eikä häntä huvita...

Entä jos olet kiipeämässä bussiin/ratikkaan täpötäyden ostoskassin kanssa ja se kassi hajoaa? Olisiko sinusta ok, jos takana oleva ei halua nostaa maitotölkkiä jalkojensa juuresta vaan päinvastoin rynnii ostostesi yli. Ihan vaan kun ei nyt niin huvittanut.

Jos tuuli vie huivisi ja takana oleva saa huivin kiinni, onko sinusta ok ,että hän antaa sen edelleen tuulen vietäväksi, kun häntä ei huvita ojentaa huivia sinulle.

Huomaatko jotain näistä esimerkeistä? Ei kyse ole huvittamisesta vaan todella itsekeskeisestä käytöksestä, jossa oma olemassaolo on irrallaan muista ja kuvitellaan, että elämässä pärjätään omillaan. Se on ylimielistä ja itsekeskeistä käytöstä enkä usko, että yksikään hyvin kasvatettu, matkustanut, lukenut, sivistynyt ja normaalilla empatiakyvyllä varustettu ihminen toimisi näin. Omassa pääkopassa täytyy olla jotain todella pahasti vialla.

Mun suosikki tässä ketjussa on "äitini kuoli ja olin shokissa" -marttyyri. :D :D :D Ei helvetti mikä ulisija.

Mun suosikki tässä ketjussa on "äitini kuoli ja olin shokissa" -marttyyri. :D :D :D Ei helvetti mikä ulisija.

Mun mielestä "entä Afrikan nälkäänäkevät lapset, autatko niitäkin" -seko on hauskempi. Tuossa äitijutussa on se vaara että saattaa olla tottakin. Siksi se ei niin naurata. Jos on keksitty juttu niin sitten kyllä vähän.

Itse jopa tarjoudun nostamaan vaunuja. Autamisesta kun saa hyvän mielen itselle.

Mutta joillakin on naama norsunvituralla läpi ikänsä ja ammentavat voiman negatiivisuudesta. Vanhoina akkoinakin valittavat ja ruikuttavat elämäänsä.

Tää jotenkin hymähdytti. Kun olisihan tänne myös voinut kirjoittaa viestin otsikolla Ratikassa koettua siitä miten kohtelias ja mukava herrasmies auttoi vähävoimaista äitiä rattaitten kanssa. Sen sijaan kirjoitetaan siitä miten joku kehtasi kieltäytyä avunpyynnöstä, ja että olisi edes antanut jonkun (teko)syyn...

Ja ihmetellä sopii että miksi ap juuri tältä naiselta kysyi, vaikka paikalla oli mies, varmaan useampiakin? Oletuksesta että kaikki naiset rakastavat lapsia ja haluavat olla osa hänen äitiyttään?

ensimmäisenä ja muista vain ehkä selkä jos sitäkään. Vaikea sieltä alhaalta maasta on nähdä ketä ratikassa on ja missä istuvat. Jos vaunut on oikein käännetty niin ei tuossa tarvitse kuin vähän kumartaa ja tarttua aisasta kiinni ja nostaa. On tosi vaikea ja raskas työ.

on just sellaista itsekkyyttä jota en voi mitenkään ymmärtää. ihan vaan periaatteesta halutaan olla vittumaisia. " ei oo mun velvollisuuuus, minä minä minun oikeudet" eikä mitään oikeaa syytä käytökselle. samaa sarjaa kuin ne tyypit jotka ihan vain itseään huvittaakseen kiusaavat muita ihmisiä joillain sinänsä pikkuisilla asioilla. esim hidastelevat tahallaan kassajonossa, koska heillä on oikeus olla hitaita, koska MINULLA ei ole kiire tms. ihan käsittämätöntä.

Kieltäytyä voi aina myös kohteliaasti, esim. pahoitella ettei just nyt vaan voi. ei vaadi paljoa, mutta vastapuoli ymmärtää yskän eikä jää pahamieli.

En periaattesta tai muutenkaan. En halunnut nostaa vaunuja, joten kieltäydyin. Miksi minulla pitäisi olla mitään muuta syytä kieltäytyä kuin se, etten halua. Oikeastiko olet sitä mieltä, että aina on pakko auttaa, AINA? Ihan välittämättä siitä haluatko vai et? Hyvä homma jos sinä autat kaikkia aina ja kaikkialla. Muistathan auttaa myös naapuria kun hän pyytää auttamaan ruohon leikkaamisessa, katon korjaamisessa ja lasten vahtimisessa. Aina, vaikka et haluaisikaan. Muuten olet ihan vain periaatteesta vittumainen.

Terv. se joka ei tänään halunnut nostaa ap:n vaunuja

Muista, että et itse pyydä apua ikinä missään tai mihinkään.

Sillä ethän itsekään ole todennäköisesti sodanuhreja (joita siis on jatkuvasti maailmassa) auttanut. Tai jos sinut raiskataan, älä odota apua, sillä ethän ole itsekään tarjoutunut vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi.

Voi, maailmassa on miljoonia asioita missä voi auttaa. Autathan sinä varmasti IHAN JOKAISESSA? Koska muuten et voi odottaa itsellesikään apua.

ja joskus ihan pyytämättäkin. Ja monessa toiminnassa olen mukana vapaaehtoisesti.

Ja kuule vaikka vetäisit ydinsodan täähän juttuun niin se ei sun pisteitä nosta, pikemminkin antaa kuvan tyhmääkin tyhmemmästä ihmisestä. Suosittelen lääkärillä käyntiä, koska sulla on ilmeisen paha olla.

Eikä oikein nosta sinun pisteitäsi se, että olet heti sitä mieltä, että jos en yhtä kertaa nosta vaunuja ratikkaan, niin en saa ikinä pyytää itse apua missään ja mihinkään. Siis miksi en saisi? Yhden kerran perusteella? Muilla on myös oikeus kieltäytyä, en loukkaannu siitä. En todellaakaan OLETA, että jokainen on heti valmis auttamaan kunhan vain hoksaan pyytää. He joko auttavat tai eivät. Mutta pyytää saa tottakai.

Taidat olla niitä ihmisiä, joiden empatiakyky loppuu tasan siihen, kun ihmiset eivät toimi niinkuin sinä haluaisit. Sillä huikeaa ajatuksenjuoksua tuollainen, että jos et sinä joka ikisessä asiassa auta, niin älä sitten itsekään pyytele ikinä mitään. Mutta tuossa aikaisemmassa viestissäni mukailinkin juuri sitä sinun tapaasi ajatella. Että jos et ole auttanut kaikkia maailman avuntarvitsijoita niin älä tule itsekään apua pyytelemään.

Ja minäkin autan joskus ihan pyytämättäkin. Sepä tekee meistä nyt niin hienoja!

paras ystäväni repesi synnytyksessä niin, että pienikin ponnistus aiheuttaa voimakasta virtsan karkailua. Pitäisikö hänen siis vastaavassa tilanteessa selitellä täydessä ratikassa repeämiään tai pidätysongelmiaan?? Mielestäni pelkkä kohtelias ei riittää.

Ei sen vaikeampaa, kun sen osaa!

Sehän sairauksissa ja vammoissa onkin juuri ikävää, ettei pysty nostelemaan muiden vaunuja ratikoihin. "Voi voi, valitettavasti en nyt pysty auttamaan sinua lastaamaan OMAA jälkeläistäsi ratikkaan. Pyydän kauheasti anteeksi."

Itse jopa tarjoudun nostamaan vaunuja. Autamisesta kun saa hyvän mielen itselle.

Mutta joillakin on naama norsunvituralla läpi ikänsä ja ammentavat voiman negatiivisuudesta. Vanhoina akkoinakin valittavat ja ruikuttavat elämäänsä.

Tää jotenkin hymähdytti. Kun olisihan tänne myös voinut kirjoittaa viestin otsikolla Ratikassa koettua siitä miten kohtelias ja mukava herrasmies auttoi vähävoimaista äitiä rattaitten kanssa. Sen sijaan kirjoitetaan siitä miten joku kehtasi kieltäytyä avunpyynnöstä, ja että olisi edes antanut jonkun (teko)syyn...

Ja ihmetellä sopii että miksi ap juuri tältä naiselta kysyi, vaikka paikalla oli mies, varmaan useampiakin? Oletuksesta että kaikki naiset rakastavat lapsia ja haluavat olla osa hänen äitiyttään?

ensimmäisenä ja muista vain ehkä selkä jos sitäkään. Vaikea sieltä alhaalta maasta on nähdä ketä ratikassa on ja missä istuvat. Jos vaunut on oikein käännetty niin ei tuossa tarvitse kuin vähän kumartaa ja tarttua aisasta kiinni ja nostaa. On tosi vaikea ja raskas työ.

että sen teki se herrasmies. Lopettakaa jo sen naisen haukkuminen.

Asennevammaa tuolla tytöllä. Jos kyseessä olisi ollut vanha mummo joka olis tarvinnut apua tien ylityksessä olisiko kieltäytynyt myös siitä. Samainen henkilö ei myöskään varmaan anna ratikassa paikkaa vanhuksille/vammaisille.

Mä olinkin kirjoittamassa, että olisikohan mun pitänyt tuossa talvella tokaista "EN" mummolle joka pyysi mua auttamaan itsensä liukkaan tien ja lumipenkan yli. Olihan se niin kamalaa taluttaa se mummo siitä, aikaakin mulla kului monta sekuntia pidempään kuin normaalissa tien ylityksessä, hartiajumituksenikin varmaan paheni siinä hirveästi ja oli niin kovin vittumaista kun mummo kiitteli ja toivotteli mulle kaikkea hyvää ja minä hänelle. Olisi vaan perkele täytynyt pitää oikeuksistani kiinni ja sanoa napakasti heti alkuun että "En auta, ei ole MUN velvollisuus!" niin olisi tuoltakin vastenmieliseltä tilanteelta välttynyt. Varmasti paljon parempi mieli olisi jäänyt molemmille kun olisin kieltäytynyt. Oli niin rankkaa ja kamalaa kaikin puolin. Aikaakin meni niin hirveästi MINUN MINUN MINUN tärkeästä elämästäni. Pitäiskö mua jotkut ventovieraat mummut kiinnostaa, ihan kuin mulla olis velvollisuus olla joka hetki auttelemassa ihmisiä perkele!

Ei auttaminen kamalaa ole tai mielestäni mitenkään aikaavievää ja useimiten autankin, välillä ihan pyytämättä.

Nyt en halunnut nostaa vaunuja. Aika hirviökuvan olette siitä saaneet aikaiseksi maalata. Tosissaan kummastuttaa, että minulla ei ole koskaan, ikinä, missään tilanteessa oikeutta kieltäytyä. Että AINA AINA AINA on pakko auttaa kunhan vain kukaan hoksaa sitä kysyä.

...että onko sulla jotain traumoja kun otat tuon "pakon" niin vakavasti. Se, että vertaat vaunujen kanssa auttamista johonkin nurmikon leikkaamiseen antaa susta todella vajaan kuvan. Tuo vaunujen kanssa auttaminen ei ole sen kummempi juttu kuin se mummon auttaminen tien yli.

Asiahan on tosiaan aivan eri, jos todella on jokin este ettei voi auttaa. Silloinkin voi sanoa ihan nätisti avautumatta sairaskertomuksestaan sen enempää. Voi vaan sanoa, että anteeksi mutta en saa nostella mitään. Se, että "ei nyt vaan satu ihan periaatteesta huvittamaan" antaa sinusta todella kummallisen vaikutelman. Ikään kuin pelkäisit oman itsemääräämisoikeutesi menettämistä niin paljon, että sun täytyy pönkittää sitä tilanteissa, joissa normaalit ihmiset käyttäytyvät kohteliaasti ja siten, että kaikille osapuolille jää hyvä mieli.

Mä siis oletan, että ap kysyi ihan nätisti. Eri asia jos olisi jotenkin käskyttänyt.