Tänään ratikassa koettua

Ei aivan parhaimmasta päästä oleva esimerkki? No jos kuvitteellisesti joku kieltäytyisi painamaan hissin nappia pyydetttäessä, niin pitäisin asiaa hieman outona. Se kun oikeasti vaatii vain käden ojentamisen (jos sitäkään) ja painalluksen. En ihan vertaisi sitä vaunujen nostamiseen portaita ylös.

Ahaa! Säkös se määrittelet mikä uhraus on liian iso ja mikä liian pieni? :D Itsehän sä olet tässä sitä asiaa jankuttanut ja verrannut vaunujen kanssa auttamista katon korjaamiseen. Nyt sitten hiotkin sitä, että olisko hissin napin painaminen sitten kuitenkin tarpeeksi pieni uhraus... Mutta entä jos ei vaan HUVITA painaa sitä, miksi se outoa olisi?

pitäisin sitä hieman outona, en kuitenkaan loukkaavana tai moukkamaisena. En miettisi onkohan tuolla kaikki kotona tai syyttelisi häntä empatiakyvyttömäksi. Saati arvostelisi hänen kasvatustaan tai tuomitsi, ettei hänellä ole mitään käytöstapoja.

Minunkin käytöstäni saa pitää outona, mutta näitä melkoisen kovia syytöksiä en oikein tajua.

jos jotain sattuu, ote lipsuu tms, pääsee se auttaja siinä maksajaksi. Vaunut voivat olla valmiiksi rikki ja kun nostaa, ne hajoavat ja sitten apua pyytänyt äiti alkaa kaikkien kuullen vaatimaan korvausta rikotuista vaunuista. Tai ne kaatuvat ja lapselle sattuu jotain, jolloin se auttaja on loppuikänsä maksajana. Eli meillä ei auteta, jotta ei jouduttaisi vastuuseen asiassa, joka ei meille kuulu.

eläähän voi vaikka pullossa peläten elämää, mutta onko se elämisen arvoinen elämä?

vaikka eivät koskaan nosta kenenkään vaunuja bussiin tai ratikkaan. Meidän perhe on yksi niistä. Eipä tarvitse kuunnella avuttomien parkumista, kun ohittaa nämä ja menee kaikessa rauhassa istumaan.

ei kulje edes julkisilla vaan omalla autolla

Vaunuissa miksi tarvii apua ?

Sitä mennään ratikkaan sisään selkä edellä ja askel kerralla mennään ylös ja nostetaan vaunuja. Jos et osaa, kokeile.

Kun asuttiin keskustassa jätti yks akka aina vaunut rappukäytävään vaikka kuinka hänelle siitä valitettiin. Syy oli ettei vaunut mahtuneet hissiin.

Lopulta vaunut varastettiin ja akka kun valitti isännöitsijälle tämä vaan totesi nyt voit hankkia vaunut jotka mahtuvat hissiin.

Pois lähtiessä apua on kiva saada koska pitää olla nopea. Nythän siitä ei ollut kyse.

Tässä tapauksessa oli kyseessä laiska äiti jonka mielestä muiden velvollisuus on auttaa häntä. Yllä sanottiin niin metsä huutaa ... Pitää tässä tapauksessa paikkansa.

Opettele vaikka tyhjillä vaunuilla ratikkaan menoa ja poistumista, usko pois, se ei ole vaikeaa !

Ja älä marmata tälläisistä asioista. Jos et osaa itse kulkea julkisissa se ei ole kenenkään vika.

Ja tiedoksi, kuljettajan ei ole velvollisuus auttaa ratikkan eikä pois, tietenkään. Pari pysäkkiä ja seuraava olis jo ohittamassa.



Enpä olis ukonut että kutosen ratikan ajoväli on 30 min. Oppi taas uutta... Vai ?

en mä ainakaan siellä ratikassa mitään kotileikkiä leiki.

Kävele itse niin ei tarvii ketään auttaa. Laita vielä kuulokkeet korville ja reteot isolle ja silmälaput kuten hevosilla ja lippis syvälle päähän niin et näe etkä kuule autettavia. Hanki mikrofoni niin voit keskustella henkeviä ihanan itsesi kanssa.

Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan? Ei minua siellä ratikassa/bussissa/yms ahdista ollenkaan. Aloittajaa ja muita ruikuttajia taas tuntuu ahdistavan paljonkin kun joku ei halua osallistua heidän elämäänsä.

Edelleen, oikeat ongelmat hoidetaan ja autetaan... Joku rattaiden kanssa kitiseminen ei ole mikään oikea ngelma vaan avuttomuutta ja tyhmyyttä.

jos jotain sattuu, ote lipsuu tms, pääsee se auttaja siinä maksajaksi. Vaunut voivat olla valmiiksi rikki ja kun nostaa, ne hajoavat ja sitten apua pyytänyt äiti alkaa kaikkien kuullen vaatimaan korvausta rikotuista vaunuista. Tai ne kaatuvat ja lapselle sattuu jotain, jolloin se auttaja on loppuikänsä maksajana.

Eli meillä ei auteta, jotta ei jouduttaisi vastuuseen asiassa, joka ei meille kuulu.

Samasta syystä en menisi tappeluun väliin. Pahimmiillaan siitä saa itse syytteen.

Surullista, että näin on. Joku oikeuslaitoksessa mättää.

Mitkä ihmeen jauhot? Mene nyt läskipersemamma itse etsimään ne kysymykset. Ihme vitun ruikuttajia kun ei saada vaunuja ratikkaan ja foorumiviestitkin pitäisi kirjoittaa moneen kertaan.

Onko isokin osa nykyäideistä näin avuttomia? Ei todellakaan taida olla "töykeys" se isoin ongelma tässä maassa.

Mut ei vakuuttanut. Katson huomenna, josko olisit kehittynyt johonkin suuntaan! Älä kuitenkaan mene noin vihaisena nukkumaan, voi tulla painajaisuni pieneen silmään! Kun ei sulla ole sitä miestäkään taputtamassa sua hyllyvälle, voi pientä ressua!

Hyvää yötä kuitenkin!

Tää läskipersemamma lyllertää nyt miehensä viereen nukkumaan...

Olisiko minunn siis pitänyt pahoitella, että en auta vai miten asia olisi pitänyt ilmaista? Miksi minun pitää pahoitella? Vai olisiko pitänyt keksiä joku tekosyy? Miksi pelkkä asiallinen kieltäytyminen ei ole hyväksyttävää?

Siksi, että se on huonoa käytöstä. Se on sanottu aika monta kertaa tässä jo. Sun mielestä ei varmaankaan ole, mutta rohkenen väittää, että valtaosan mielestä on. Ehkä sulla on joku aspergerin syndrooma kun jumitut jankuttamaan epäoleellisesta etkä ymmärrä sosiaalista koodistoa.

Pahoittelu ei myöskään tarkoita nöyristelyä vaan ihan ystävällishenkistä kommenttia siitä, ettet voi nostaa niitä vaunuja.

Ja edelleenkään tuo kattovertaus ei vaan ole tässä kohtaa mitenkään relevantti.

Tarkoitan, että kuka määrittää mikä on sellainen pikkujuttu mikä kaikkien on aina pyytettömästi tehtävä ja mikä on niin iso että siitä saa kieltäytyä

Taisitpa juuri itsekin tuolla määritellä kun puhuttiin noista hissijutuista ja muista. Ehkä tämä ketju opetti sulle sen, että sä taidat olla vähemmistössä ainakin tuon vaunumielipiteen kanssa. Kulttuurisista asioistahan tässä hyvin pitkälti on kyse. Esim. Japanissa taidetaan olla vielä paljon paljon kohteliaampia kuin Suomessa, siellä pyritään aina siihen ettei nolata toista tai aiheuteta kiusallista tilannetta.

En tietenkään tarkoita, että Suomessakin pitäisi olla niin, mutta en mä mitään "kun ei mua huvita niin mun ei tarvi olla kohtelias" -asennettakaan kannata. Sosiaalinen koodisto on aikalailla välttämätön, että ihmiset pystyvät toimimaan keskenään mielekkäästi. Valtaosan sosiaaliseen koodistoon ei taida kuulua se, että tuollaisessa ohimenevässä ja varsin pienessä avuntarvitsemistilanteessa kieltäydyttäisiin vain siksi, että ei huvita auttaa.

koska silloinhan oletuksena on, että hyväkäytöksinen ei saa kieltäytyä mistään. Minusta ihmisen perusoikeuksiin kuuluu saada kieltäytyä niin halutessaan ilman, että se tekee hänestä erityisen huonokäytöksisen tai peräti moukan. Eri asia on, jos kieltäydytään töykeästi. Minä kieltäydyin asiallisesti, että en voi nostaa niitä vaunuja. Olisiko siihen siis pitänyt vielä lisätä sana "valitettavasti" tai "olen pahoillani"?

Olen aika varma, että näistäkin tuomitsijoista kaikki ovat joskus kieltäytyneet auttamasta. Todennäköisesti vetoamalla johonkin huonoon tekosyyhyn, koska eivät kehtaa sanoa suoraan, etteivät vaan halua auttaa.

pitäisin sitä hieman outona, en kuitenkaan loukkaavana tai moukkamaisena. En miettisi onkohan tuolla kaikki kotona tai syyttelisi häntä empatiakyvyttömäksi. Saati arvostelisi hänen kasvatustaan tai tuomitsi, ettei hänellä ole mitään käytöstapoja.

...jos joku hississä sanoisi sulle "en" kun pyytäisit voisitko painaa nappia?

Vähän vaikea uskoa. Se on sitten jo taas kiihkeää pilkunnussimista sanoa, että outo käytös ja käytöstapojen puute jotenkin sulkisivat toisensa pois.

Kun av:lla ollaan niin tulee väkisinkin mieleen että tämä auttamisongelmainen on provo, jonka voi joskus myöhemmin lukea kirjoittaneen tänne "kerrankin sain mammat provosoitumaan ihan kunnolla ;)".

Mitkä ihmeen jauhot? Mene nyt läskipersemamma itse etsimään ne kysymykset. Ihme vitun ruikuttajia kun ei saada vaunuja ratikkaan ja foorumiviestitkin pitäisi kirjoittaa moneen kertaan.

Onko isokin osa nykyäideistä näin avuttomia? Ei todellakaan taida olla "töykeys" se isoin ongelma tässä maassa.

Mut ei vakuuttanut. Katson huomenna, josko olisit kehittynyt johonkin suuntaan! Älä kuitenkaan mene noin vihaisena nukkumaan, voi tulla painajaisuni pieneen silmään! Kun ei sulla ole sitä miestäkään taputtamassa sua hyllyvälle, voi pientä ressua!

Hyvää yötä kuitenkin!

Tää läskipersemamma lyllertää nyt miehensä viereen nukkumaan...

Epäilemättä olet huomennakin täällä taas ruikuttamasta jostain turhasta. Itse en ajatellut olla.

En ole lainkaan vihainen. Lähinnä kauhistunut ja ihmeissäni sinusta ja muista kaltaisistasi.

Varo ettei sänky hajoa ja miehesi tukehdu kun vyöryt petiin. :DD

Vältän istumasta ovien lähellä ettei kukaan pääse pyytämään. Jospyytää niin teeskentelen etten kuule. en mäkään pyydä ketään nostelemaan kauppakassejani. ostan sen verran ruokaa että pystyn itse kantamaan.

Jos ei pärjää itse rattaittensa kanssa niin hommatkoon rintarepun.

Mitä se olis ollut sulta pois, jos olisit auttanut kanssaihmistäsi? Alle minuutti ja olisit tehnyt toisen ihmisen, naisen hyvälle míelelle.

Juu, tekipä todella hyvälle tuulelle ton naisen se, että joku herrasmies häntä auttoi, itkee täällä sitä, joka kehtasi olla auttamatta! Varmaan ensimmäinen ja luultavasti viimeinen tällainen tapaus kuitenkin, joka hänen ratikkamatkustusurallaan tulee vastaan.

Mutta mun maailmankuvassa lastenvaunujen kanssa änkeäminen vanhanmalliseen ratikkaan on sama asia kuin että joku olisi käynyt shoppaamassa niin paljon tavaraa ettei jaksa itse niitä ratikkaan nostaa. Tässäkin tapauksessa tietenkin kohteliasta auttaa, mutta järjenkäyttö on sallittua! Matalalattiavaunut ja palvelulinjat kulkevat! Ja ne vaunut on myös mahdollista saada tarvittaessa yhdenkin ihmisen voimin kyytiin, tietenkin kätevämmin menee kaksistaan. En ymmärrä tätä, että se on kanssamatkustajien VELVOLLISUUS olla niitä rattaita nostelemassa! Tietenkin täysin eri asia liikuntavammaisten ja vanhusten auttaminen, koska he eivät tilalleen voi mitään ja kuka tahansa voi meistä päätyä samaan tilaan. Ja onnettomuuksissa laki velvoittaa kaikki auttamaan, joten siitä on täällä turha saivarrella.

vaunujen nostamisesta kieltäytynyt naikkonen elää jonkinlaisessa harhassa, että kaikilla on oikeus kieltäytyä auttamasta jos ei satu huvittamaan, ja kuitenkin jos avuntarve sattuu esim. naikkosen lähisukulaiselle, eikä tämä sitä saa, tulee naikkoselle itku silmään ja alkaa kauhistella, kuinka välimpitämätöntä ja törkeää porukkaa tuolla liikkuukaan.

pitäisin sitä hieman outona, en kuitenkaan loukkaavana tai moukkamaisena. En miettisi onkohan tuolla kaikki kotona tai syyttelisi häntä empatiakyvyttömäksi. Saati arvostelisi hänen kasvatustaan tai tuomitsi, ettei hänellä ole mitään käytöstapoja.

...jos joku hississä sanoisi sulle "en" kun pyytäisit voisitko painaa nappia?

Vähän vaikea uskoa. Se on sitten jo taas kiihkeää pilkunnussimista sanoa, että outo käytös ja käytöstapojen puute jotenkin sulkisivat toisensa pois.

Kun av:lla ollaan niin tulee väkisinkin mieleen että tämä auttamisongelmainen on provo, jonka voi joskus myöhemmin lukea kirjoittaneen tänne "kerrankin sain mammat provosoitumaan ihan kunnolla ;)".

Mutta se, että yhden kerran kieltäydyn auttamasta näyttää olevan melkoisen iso ongelma muille.

Olisiko minunn siis pitänyt pahoitella, että en auta vai miten asia olisi pitänyt ilmaista? Miksi minun pitää pahoitella? Vai olisiko pitänyt keksiä joku tekosyy? Miksi pelkkä asiallinen kieltäytyminen ei ole hyväksyttävää?

Siksi, että se on huonoa käytöstä. Se on sanottu aika monta kertaa tässä jo. Sun mielestä ei varmaankaan ole, mutta rohkenen väittää, että valtaosan mielestä on. Ehkä sulla on joku aspergerin syndrooma kun jumitut jankuttamaan epäoleellisesta etkä ymmärrä sosiaalista koodistoa.

Pahoittelu ei myöskään tarkoita nöyristelyä vaan ihan ystävällishenkistä kommenttia siitä, ettet voi nostaa niitä vaunuja.

Ja edelleenkään tuo kattovertaus ei vaan ole tässä kohtaa mitenkään relevantti.

Tarkoitan, että kuka määrittää mikä on sellainen pikkujuttu mikä kaikkien on aina pyytettömästi tehtävä ja mikä on niin iso että siitä saa kieltäytyä

Taisitpa juuri itsekin tuolla määritellä kun puhuttiin noista hissijutuista ja muista. Ehkä tämä ketju opetti sulle sen, että sä taidat olla vähemmistössä ainakin tuon vaunumielipiteen kanssa. Kulttuurisista asioistahan tässä hyvin pitkälti on kyse. Esim. Japanissa taidetaan olla vielä paljon paljon kohteliaampia kuin Suomessa, siellä pyritään aina siihen ettei nolata toista tai aiheuteta kiusallista tilannetta.

En tietenkään tarkoita, että Suomessakin pitäisi olla niin, mutta en mä mitään "kun ei mua huvita niin mun ei tarvi olla kohtelias" -asennettakaan kannata. Sosiaalinen koodisto on aikalailla välttämätön, että ihmiset pystyvät toimimaan keskenään mielekkäästi. Valtaosan sosiaaliseen koodistoon ei taida kuulua se, että tuollaisessa ohimenevässä ja varsin pienessä avuntarvitsemistilanteessa kieltäydyttäisiin vain siksi, että ei huvita auttaa.

koska silloinhan oletuksena on, että hyväkäytöksinen ei saa kieltäytyä mistään. Minusta ihmisen perusoikeuksiin kuuluu saada kieltäytyä niin halutessaan ilman, että se tekee hänestä erityisen huonokäytöksisen tai peräti moukan. Eri asia on, jos kieltäydytään töykeästi. Minä kieltäydyin asiallisesti, että en voi nostaa niitä vaunuja. Olisiko siihen siis pitänyt vielä lisätä sana "valitettavasti" tai "olen pahoillani"?

Olen aika varma, että näistäkin tuomitsijoista kaikki ovat joskus kieltäytyneet auttamasta. Todennäköisesti vetoamalla johonkin huonoon tekosyyhyn, koska eivät kehtaa sanoa suoraan, etteivät vaan halua auttaa.

"koska silloinhan oletuksena on, että hyväkäytöksinen ei saa kieltäytyä mistään"

Tuohan on ihan älytöntä ja sitä samaa asperger-jankutusta jota olet tässä koko pitkän ketjun ajan jankannut. Tottakai saa kieltäytyä, mutta yleensä ihmiset jakavat suunnilleen samanlaiset käsitykset siitä minkäasteinen avuntarve on vielä ihan kohtuullista ja sellaista, mihin ohikulkija voi "uhrautua". Mä en tiedä kuvitteletko sä taas tuossa "ei saa kieltäytyä mistään" -argumentissasi jotain nurmikonleikkuuta. Ehkä, kun siihen logiikkaasi olet niin jumittunut.

Noihin kulttuurisiin tapoihin kun viitataan niin sulta tuntuu aina menevän ohi. Ikään kuin sulla olisi päässäsi jokin jäykkä kaava josta et nyt pysty päästää irti ja siksi et pysty käsittää, mitä sulle tässä on moneen kertaan sanottu.

Lisäksi ap sanoi sun maininneen vain "en". Itse väität että olit kohtelias.

"Olen aika varma, että näistäkin tuomitsijoista kaikki ovat joskus kieltäytyneet auttamasta."

Ja sä varmaan tässäkin mietit sitä katonkorjaamista, kun et pysty ymmärtää että siinä auttamisessa on eri asteita ja valtaosa ihmisistä ei jaa sun kanssa tuota käsitystä, että vain vähän aikaa vievästä auttamistilanteesta on ihan hyväkäytöksistä kieltäytyä vain siksi ettei satu huvittamaan?

Huh huh, ei tulisi mieleenikään olla auttamatta rattaiden kanssa! :O

En ole niin elukka.



Jos en syystä tai toisesta pystyisi enkä haluaisi kertoa syytäkään sanoisin kohteliaasti etten valitettavasti pysty, että pystyisiköhän joku muu.

Miten se on niin vaikeeta käyttäytyä kuten ihminen.



Vitun elukat ulos Suomeasta, tollaisa itsekeskeisiä paskoja kukaan kaipaa. Viiti edes nätisti sanoa jos ei voi yhtiä rattaita nostaa.



Asennevammaisia ihmisiä.

miksi ihmisillä on niin paha olla. No just sen takia, että ollaan niin vitun itsekkäitä, ettei tuollaista pientä asiaa pystytä toisen avuksi tekemään kun " ei huvita".

No, kyllä nämä ihmiset tulevat sen edestään löytämään, ei siinä mitään. Jotenkin vaan tosi vaikea kuvitella miten tuollaiset ihmispaskat kestää itseään.

Ollaan noidankehätilanteessa, jossa katkeruus, itsekkyys, välinpitämättömyys ja pahoinvointi aiheuttaa välinpitämätöntä ja vihakäyttäytymistä, josta kumpuavat huonot kokemukset puolestaan ruokkivat ihmisten pahoinvointia ja huonoa käytöstä.

Nyt mennään jo aika korkealla.. Minä en halunnut nostaa jonkun toisen vaunuja ratikkaan. En halunnut. Ja siitäkö nyt johtuu, että maailmasta tulee kylmä paikka?

En minä muutenkaan kulje auttelemassa ihmisiä kaiken maailman pikku juttujen kanssa. Kuljetko sinä? Autan silloin kun haluan, kieltäydyn silloin kun haluan. Sano sinä vain aina kyllä kaikille avuntarvitsijoille, niitä on maailma täynnä.

mutta et vain huomaa sitä tai osaa arvostaa sitä. Minusta on todella huonoa ja moukkamaista käytöstä olla auttamatta vain koska ei huvita. Ymmärtäisin sen, jos auttaminen veisi enemmän aikaa tai vaatisi jotain erikoistaitoja. Mutta kun ei huvita kättään ojentaa...

Ajattelepa, kun tulet hissiin, joka on tupaten täynnä. Kaikki muut menevät ylimpään kerrokseen mutta sinun pitäisi jäädä pois jo puolivälissä. Mitä jos siinä nappuloiden vieressä seisova katsoisi sinua tyynesti silmiin ja toteaisi en, kun pyytäisit häntä painamaan kerroksesi nappulaa? Tulisiko hyvä fiilis? Pääsethän toki omaan kerrokseesi käytyäsi ensin siellä ylhäällä. Ei siinä mitään. Tai ehkä joku toinen vieressä auttaisi. Olisiko sinusta tuolla kieltäytyjällä oikeus kieltäytyä, koska hän joutuisi jopa nostamaan kättään ja painamaan? Eikä häntä huvita...

Entä jos olet kiipeämässä bussiin/ratikkaan täpötäyden ostoskassin kanssa ja se kassi hajoaa? Olisiko sinusta ok, jos takana oleva ei halua nostaa maitotölkkiä jalkojensa juuresta vaan päinvastoin rynnii ostostesi yli. Ihan vaan kun ei nyt niin huvittanut.

Jos tuuli vie huivisi ja takana oleva saa huivin kiinni, onko sinusta ok ,että hän antaa sen edelleen tuulen vietäväksi, kun häntä ei huvita ojentaa huivia sinulle.

Huomaatko jotain näistä esimerkeistä? Ei kyse ole huvittamisesta vaan todella itsekeskeisestä käytöksestä, jossa oma olemassaolo on irrallaan muista ja kuvitellaan, että elämässä pärjätään omillaan. Se on ylimielistä ja itsekeskeistä käytöstä enkä usko, että yksikään hyvin kasvatettu, matkustanut, lukenut, sivistynyt ja normaalilla empatiakyvyllä varustettu ihminen toimisi näin. Omassa pääkopassa täytyy olla jotain todella pahasti vialla.

..kuin kuraisten ja painavien rattaiden nostaminen hankalassa asennossa portaita ylös?

Ei aivan parhaimmasta päästä oleva esimerkki? No jos kuvitteellisesti joku kieltäytyisi painamaan hissin nappia pyydetttäessä, niin pitäisin asiaa hieman outona. Se kun oikeasti vaatii vain käden ojentamisen (jos sitäkään) ja painalluksen. En ihan vertaisi sitä vaunujen nostamiseen portaita ylös. Mutta jos joku kieltäytyisi, niin sitten niin tekisi. Vähän omituisena pitäisin, pidempään tuskin jaksaisin asiaa vatvoa.

Toisessa esimerkissä en olettaisi kenenkään keräilevän ostoksiani. En edes, vaikka ne olisivat suoraan jonkun jaloissa. Jos hän tahallisesti astuisi niiden päälle, olisi se huonoa käytöstä. Huonona käytöksenä sen sijaan en pitäisi sitä, että hän ei nosta minulle jotain jaloistaan pyytäen tai pyytämättä. Apu olisi tietenkin mukavaa, mutta en olettaisi automaattisesti niin tapahtuvan. Enkä myöskään loukkaantuisi tai muuten jäisi asiaa vatvomaan.

Kolmannessa esimerkissä jos henkilö saisi huivin kiinni ja päästäisi sen tarkoituksella menemään, olisi kyse ehkä vittumaisuudesta. Jos siis huivi todellakin jo olisi hänen kädessään. Sama kun olisin alkanut nostamaan ap:n vaunuja ja laskenutkin ne takaisin asfaltille, että enpä nostakaan vaikka tässä aloin. Jos henkilö sen sijaan ei olisi ottanut huivia kiinni, en hänen myöskään olettaisi niin tekevän (tai yrittävän). En vaikka se huivi leijuisi siinä nenän edessä, ettei tarvitsis kuin kättä ojentaa. Todella mukavaahan olisi, jos joku karanneen huivin nappaisi ja toisi minulle, mutta ei tule edes mieleen, että niin pitäisi tehdä. Ei edes silloin, kun pyydän nappaamaan sen kiinni. Ko. henkilö voi kieltäytyä tekemästä sen, enkä minä täällä olisi toitottelemassa miten epäkohteliaita ihmiset ovat.

Ei tässä ole kyse siitä, että periaatteesta en ketään auttaisi. Useimiten autan ja joskus myös pyytämättäkin. Kyse on siitä, että näköjään oletetaan että täytyy auttaa jos kerran pyydetään. Olen oikeasti aika hämmentynyt siitä, että kieltäytyä ei saa.

Niin, tämä viesti kuvaa suomalaista asennetta melkoisen hyvin. Että mä en auta (paitsi ehkä jos sattuu huvittamaan) mä en pyydä apua. Ja jurotan, en ainakaan hymyile vieraille.

Kyllä vaunujen nostaminen ratikkaan on ihan hissinnapin painamiseen verrattava juttu. Jos siis vaunut on ns. oikein päin eli aisa (ylös) nostajaan päin. Toki jos selkä tms. kipeänä niin voi kohteliaasti todeta ettei pysty.

Se kun nyt vaan on silleen että kaupungeissa joita Suomessa on tasan yksi iso eli Helsinki, pitäisi elää toisten kanssa yhdessä, eri ihmisiä on paljon, erilaisia tilanteita tulee eteen, myös niitä, joissa tarvitaan pientä apua -puolin ja toisin. Joskus sinä autat minua ja joskus minä autan sinua tai jotakuta toista. Osoittaa suurta kaupunkikulttuurin puutetta elää sellaisella minäminä-asenteella, metsäläisasenteella, ettei auta eikä apua huoli (tai sitten niin että apua "vaatii" -jotkut vaunuilijat ottaa ihan irrationaalisen tilan kieseineen vaikka niille osoitettu oikea tila odottaisi vain käyttäjäänsä -kuten tänään kun itse matalassa ratikassa vaunujen kanssa, meidän vaunut siinä keskellä, tuli toiset, nousin heti sieltä taittopaikalta ja tarjosin sitä rattaille -no eikös siihen istuutunut sen ratasperheen äiti taaperon kanssa ja rattaat jäivät isin kanssa keskelle kulkuväylää tukkimaan! Kun jos olisivat laittaneet rattaat siihen mihin ne kuuluu, olisi tilaa jäänyt myös muille kulkijoille enemmän.. Sekin osoitus minäminä-asenteesta -että haluan istua niin rattaani saavat tukkia kulkuväylän vaikka niille olisi paikkakin!).

Kasvakaa kaupunkilaisiksi, kaikki Helsinkiin muuttaneet savolaiset, niin meillä on kaikilla, myös teillä, kivampaa!

Ja ap, kiva että sait apua. Mä en vastaavasta syystä mene korkealattiaisilla sporilla, mutta tokikaan sitäkään ei aina voi välttää. Mutta siperia on sen kyllä opettanut että stadilaisia (tai siis niitä savonstadilaisia...) kylmempiä ja itsekkäämpiä ihmisiä saa hakea.

vaunujen nostamisesta kieltäytynyt naikkonen elää jonkinlaisessa harhassa, että kaikilla on oikeus kieltäytyä auttamasta jos ei satu huvittamaan, ja kuitenkin jos avuntarve sattuu esim. naikkosen lähisukulaiselle, eikä tämä sitä saa, tulee naikkoselle itku silmään ja alkaa kauhistella, kuinka välimpitämätöntä ja törkeää porukkaa tuolla liikkuukaan.

niin täällä itkisin kuinka hirveää..? No en kuule! Tuskin saisin asiasta edes tietää, siskoni todennäköisesti ei siitä minulle kertoisi, koska ei itsekään muistaisi asiaa enää hetken päästä.

vaunujen nostamisesta kieltäytynyt naikkonen elää jonkinlaisessa harhassa, että kaikilla on oikeus kieltäytyä auttamasta jos ei satu huvittamaan, ja kuitenkin jos avuntarve sattuu esim. naikkosen lähisukulaiselle, eikä tämä sitä saa, tulee naikkoselle itku silmään ja alkaa kauhistella, kuinka välimpitämätöntä ja törkeää porukkaa tuolla liikkuukaan.

Noinko kovasti loukkasin sinua, että otat oikein "naikkonen" nimittelyn käyttöön? Osoittaako hieman sivistymättömyyttä..

Todellisessa avuntarpeessa tottakai auttaisin kyselemättä, kuten onnettomuus. Ja useimiten muutenkin, ihan pikkujutuissakin. Hurjaa kuitenkin, miten raivoihinsa jotkut saa se, että en halunnut nostaa jonkun vaunuja.

Mitä se olis ollut sulta pois, jos olisit auttanut kanssaihmistäsi? Alle minuutti ja olisit tehnyt toisen ihmisen, naisen hyvälle míelelle.

Juu, tekipä todella hyvälle tuulelle ton naisen se, että joku herrasmies häntä auttoi, itkee täällä sitä, joka kehtasi olla auttamatta! Varmaan ensimmäinen ja luultavasti viimeinen tällainen tapaus kuitenkin, joka hänen ratikkamatkustusurallaan tulee vastaan.

Mutta mun maailmankuvassa lastenvaunujen kanssa änkeäminen vanhanmalliseen ratikkaan on sama asia kuin että joku olisi käynyt shoppaamassa niin paljon tavaraa ettei jaksa itse niitä ratikkaan nostaa. Tässäkin tapauksessa tietenkin kohteliasta auttaa, mutta järjenkäyttö on sallittua! Matalalattiavaunut ja palvelulinjat kulkevat! Ja ne vaunut on myös mahdollista saada tarvittaessa yhdenkin ihmisen voimin kyytiin, tietenkin kätevämmin menee kaksistaan. En ymmärrä tätä, että se on kanssamatkustajien VELVOLLISUUS olla niitä rattaita nostelemassa! Tietenkin täysin eri asia liikuntavammaisten ja vanhusten auttaminen, koska he eivät tilalleen voi mitään ja kuka tahansa voi meistä päätyä samaan tilaan. Ja onnettomuuksissa laki velvoittaa kaikki auttamaan, joten siitä on täällä turha saivarrella.

Onko se oikeasti niin mahdotonta ymmärtää, että ap mitä ilmeisimmin vain halusi jakaa täällä tämän ihmetyksensä tämän ihmisen moukkamaisesta käytöksestä. Vaikuttaa tarkoitushakuiselta väärinymmärtämiseltä olettaa, että ap kirjoitti tänne siksi että olisi niin traumatisoitunut kyseisestä tilanteesta. Ihan niin kuin täällä av:lla kirjoitettaisiin aina vain äärimmäisen tärkeistä ja vakavista aiheista, ei mistään päivän sattumuksista ja kummastuttavista asioista.

Tarkoitushakuiselta väärinymmärtämiseltä vaikuttaa sekin, että koko ajan oletetaan että auttamista VAADITTAISIIN. Kyse on huonoista käytöstavoista, ei siitä että aina ja kaikkia on pakko auttaa joka tilanteessa jos vaan joku keksii kysyä.

sanoi ensin "ei" ja vielä narisee että valehdellako pitäisi. Sitten juttu olikin muuttunut "en voi auttaa" - vastaukseksi, siinähän se valhe jo tulikin.

Koska kerran VOI auttaa, ei vaan halunnut.