Lue keskustelun säännöt.
Miniälle ei kelpaakaan hänen toivomansa koru.
19.04.2012 |
Miniäni on melko muotitietoinen nuori nainen. Pari vuotta sitten hän sanoi toivovansa mieheltään (pojaltani) lahjaksi Guessin kaulakorua, jossa lukossa, joka tulee eteen, lukee tuo Guess isolla. Jo silloin hän sanoi, ettei pojallani ole siihen varaa, mutta se on ainoa koru ,jota hän suorastaan himoitsee.
No, korua ei ole hänellä näkynyt, eli ei sitä sitten saanut. Minulle jäi tuo toive mieleen, koska hänelle on ollut aina vaikeata ostaa lahjoja. No nyt sitten hänellä oli syntymäpäivä, niin anooin hänelle tuon korun. Olin sen jo aiemmin ostanut alennusmyynnistä, niin hinta ei ollut kovin paha. Olin innoissani antaessani lahjan, jonka tiesin olevan toivottu. Mutta kuinkas kävikään: miniällä vaivoin peitelty, hapan ilme. Sanoin, että sitähän sinä kerran toivoit. Mutta juuri se koru onkin nyt epämuodikas. Samalla rahalla olisi saanut kuulemma jonkun ,joka olisikin nyt parempi.
En ole nähnyt korua hänellä kertaakaan. Onko nyt tosiaan nii, että kalliissa koruissakin on viimeinen käyttöpäivä, jonka jälkeen niitä ei voi käyttää?
Kommentit (91)
vähän sama kun esikoista odottaessani olin sanont miehelleni,että haluan lapsen syntyessä kalevalanlapsikorun. no, kuinka ollakaan, poika syntyi ja anoppi tuo sen minulle... kiitin tietysti kauniisti, mutta en tykkää yhtään että anoppi korun osti. anoppi oli siis ostanut korun kysymättä mieheltäni haluaisiko hän tämän ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kuskaa mulle jotain kalevalahirvityksiä, kun"ne on sitte niin arvokkaita myöhemmin"! Just tota inhoan. Haluan jotain silloin, kun haluan! Totta kai mieli muuttuu. Ne vanhat Guessit ON hirveitä.
kertoa, mikä niistä vanhoista tekee hirveitä, jos ne on pari vuotta sitten olleet himoittuja, ihan samannäköisiähän ne ovat olleet koko ajan...?
tarinassa olla sama juoni. Nuori rouva esittää lahjatoiveita miehelleen. Miehen mielestä toive on hölmö/turha/liian kallis eikä miehellä ole aikomustakaan moiseen rahaan laittaa. Anoppi pelkää miniän pettyvän pahasti toiveen jäädessä toteutumatta ja pyrkii pelastamaan tilanteen. Onhan se miniä kuitenkin korunsa ansainnut, lapsikorun kyseessä ollessa erityisesti anoppi haluaa sanoitta kertoa miten arvostaa miniän äitiyttä.
Seuraus: paska anoppi.
Mitä tästä opimme? Älä anoppina mieti liiaksi sitä miltä miniästä tuntuu.
Eli ymmärrän sen, ettei lahja ollut enää miniän toiveena.
Mutta hänen käytöksensä oli tosi huonoa. Lahjan pitäisi olla suorastaan loukkaava, että sen antajalle saisi esittää hapanta naama. Nyt sinä tosissaan yritit ilahduttaa ja muistit hänen vanhan toiveensakin, niin olisi miniä saanut olla kiitollinen ja ilahtunut jo sinun vilpittömästä yrityksestäsi.
Sitten vielä toisena asiana, että miniä kertoi aikanaan ainoan haluamansa korun olevan sellainen, jota miehellään ei ole varaa hankkia. Et taida olla ainoa, joka saa tuskailla ennen merkkipäiviä ja kokea epäonnistumisen mielipahaa niiden jälkeen.
Onko miniä nuori? Ehkä hän oppii vielä arvostamaan myös toisen yritystä ilahduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet tyhmä. Jos miniä sanoi vuosi sitten, että joku koru/vaate/sisustustavara on kiva, ei se helkkari soikoon ole enää vuoden päästä kiinnostava.
Jokainen nainen tietää, että muoti muuttuu.
Miniä parka, varmaan harmittaa, kun olisi sillä rahalla saanut jotain kivaa ja mieleistä. Kirpparillakaan ei makseta jostain ikivanhasta Guessista mitään.
Hittoako himoitsette sitten jotain trendipellekoruja. Tyylikäs nainen käyttää laadukkaita ja ajattomia koruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi näitä vanhoja ketjuja pitää nostaa?
Ihana tuo "Miniän mikroilme". Veikkaan, että se jää elämään av:lle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoppi on vähävarainen ja pieni eläke, on kyllä miniältä törkeyden huippu olla nokka solmussa, vaikk koru olisi alennusmyynnissä maksanutkin vain satasen. SE on todella iso raha, jos eläke on tyyliin 600 e kuussa.
tyttäret mutta en ikinä osta heille ominpäin mitään kun heidän teineinä ollessaan makumme erosivat huikeasti=D
Shoppailemme joskus yhdessä mun rahapussilla se on meistä kaikista kivaa! Syksyllä saatan myös sanoa jos ostat tuultapitävän lämpöisen perustakin tai kunnon talvisaappaat mä maksan sen. Mitään Guessia tai vastaavaa en ikinä sponsoroi vaikka pyytäisivät.
Älä sinäkään anoppiressu yritä miellyttää nuorta naista hänen yliampuvilla haluillaan. Anna joskus satanen ja sano, että tällä rahalla sun pitää ostaa jotain itelles!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Quessin koru on maailman kamalin! Aika outo maku miniälläsi...
välillä oikeasti pelottaa ajatus, jos he ottavat vaimoikseen tämän kaltaisia hirviöämmiä, siis naisia, jotka ovat täysiä kusipäitä ja joiden kanssa on mahdoton kenenkään tervepäisen tulla toimeen :( Siinähän olet sitten anoppina. Kammottava ajatus.
Se kuskaa mulle jotain kalevalahirvityksiä, kun"ne on sitte niin arvokkaita myöhemmin"! Just tota inhoan. Haluan jotain silloin, kun haluan! Totta kai mieli muuttuu. Ne vanhat Guessit ON hirveitä.
aina pieni epätoivo mieleen sen takia, että on itsellä kolme poikaa. Että jos saisi tuollaisen kusipäähirvityksen miniäkseen joskus. Tosin mä en paljon vaivaa näkisi moisen horon takia, saisi olla ihan omissa oloissaan.
Onneksi kuitenkin vielä maailma on enimmäkseen täynnä ihan normaaleja, HYVÄTAPAISIA nuoria naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyttäret mutta en ikinä osta heille ominpäin mitään kun heidän teineinä ollessaan makumme erosivat huikeasti=D
Shoppailemme joskus yhdessä mun rahapussilla se on meistä kaikista kivaa! Syksyllä saatan myös sanoa jos ostat tuultapitävän lämpöisen perustakin tai kunnon talvisaappaat mä maksan sen. Mitään Guessia tai vastaavaa en ikinä sponsoroi vaikka pyytäisivät.
Älä sinäkään anoppiressu yritä miellyttää nuorta naista hänen yliampuvilla haluillaan. Anna joskus satanen ja sano, että tällä rahalla sun pitää ostaa jotain itelles!
lahjojen ostaminen aina ollut yhtä tuskaa. Pahoittaa mielensä, jos ei saa lahjaa ja pahoittaa mielensä myös, jos emme osaa tulkita hänen ajatuksiaan ja ostamme vääränlaisen lahjan.
Kuuntelen äitini puheita pitkin vuotta sillä korvalla, jos hän puhuu pitävänsä jostain asiasta tai esineestä. Kerrankin huokaili pitkin vuotta yhden jutun perään ja ostin sen joululahjaksi. Naama menikin nurinpäin kun lahjan avasi ja kehtasi vielä sanoa, että mitä hän tällä tekee. Yhtenä jouluna ei suostunut avaamaan edes pakettia, kun "täällä on joku kodinkone enkä minä sellaista halua". Pakottamalla vihdoin avasi, mutta vasta lähtömme jälkeen. Sitten soitti perään ja kovasti kiitteli, kun paketista paljastuikin aivan ihana Tiffany-pöytävalaisin. Tosin minulta se antamisen ilo ehti siinä välissä hävitä.
Yksi synntäri hän sai minulta lahjaksi lahjakortin erääseen liikkeeseen. Tällä kertaa hän ei suostunut avaamaan kuorta, sanoi että siinä on kuitenkin jonnekin kasvohoitoon lahjakortti ja tyrkytti sitä minulle takaisin. En huolinut enkä tiedä vieläkään, jäikö se sitten käyttämättä. Sillä rahalla olisi saanut ihan kunnollisen ulkoilupuvun tai lenkkarit, mutta ei väkisin.
Anoppi taas aina ei ensin suostu ottamaan lahjaa vastaan, aikamme intettyämme hän avaa ja tyrkyttää rahaa lahjan maksuksi, kun "taas menitte kalliiseen tuhlamaan", mutta lopulta ottaa lahjan vastaan. Tallessa kaikki on - pyyhkeet, kattilat, astiat, laadukas torkkupeitto - mutta jonnekin hän pistää ne jemmaan, käytössä ei ole nähty mitään. Nykyisn viemmekin hänelle monta pakettia kahvia, se on ilmiselvästi mieleinen lahja. Niistäkin hän tyrkyttää osaa meille takaisin, kun "näitä on ihan liikaa".
Kyllä ne vanhatkin osaa, kyse lienee ihmistyypistä. Anoppini käytös ei ärsytä, mutta äitini käytös ärsyttää. Olenko siis hyvä miniä ja huono tytär?
v71HbR npvqoktdqfmp, [url=http://zwcmnpfekoqw.com/]zwcmnpfekoqw[/url], [link=http://mcqqgldycrqi.com/]mcqqgldycrqi[/link], http://cowvvgtttaio.com/
Juuri tämän takia nuoret naiset ovat niin pihalla. Uskomatonta kermaperseilyä muotitavaroiden perään.
No törkeetä miniältä näyttää tyytymättömältä lahjaansa, mutta oikeesti ehkä pari viikkoo sit just naurettiin kavereiden kanssa, kun muisteltiin meidän Guessin koruvillitystä.. Ei niitä kehtaa enää pitää..:/
T 19 v muodinorja
että trenditietoinen ihminen voi trenditietouttaan toteuttaa aivan itse työssä hankkimallaan rahalla.
Lahjaksi tällaiselle ihmiselle antaisin neutraalin summaisen lahjakortin. Trendien perässä juoksemista en lähtisi rahoittamaan. Kukkiakaan tällainen pintaliituri tuskin osaisi arvostaa.