Omituisinta mitä isäntäpoppoo on tehnyt kyläreissullasi

Kutsuivat meidät syömään. Saavuttiin paikalle niin emäntä rupesi keittelemään nakkisoppaa mihin käski miehensä sulattaa 6nakkia mikrossa ja heitti sinne sopan sekaan vielä edellisen päivän lohet. Ja ovat ihan kouluja käynneitä ihmisiä, eivät mitään rupusakkia. Itse olin kuitenkin aika tyrmistynyt. Tulkaa meille Sunnuntaina syömään niin mä teen teille lohi-nakkisoppaa.

Menivät kesken illanistujaisten kylppäriin nussimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muisti palaa, kun täällä lukee tekstejä.

Kollega pyysi mökille monta vuotta.

Ei ollut autoa, eikä kiinnostusta.

Sitten ostettiin auto ja kuulemma loppui tekosyyt.

Mentiin sitten. Etukäteen kysyttiin mitä tehdään, mitä tuodaan. Uimapuku on hyvä ottaa.

Mentiin perille la aamuna. Isäntä sanoi uimapuvut päälle ja veteen.

Meidän piti viedä joku tälläinen matto veteen, täyttää se hiekalla. Vesi oli kylmää.

Huvittavinta oli mies seisoi rannalla ja poltti sikaria, huuteli ohjeita.

Saatiin levitettyä se. Pari kiveä vietiin, kun isäntä Igor tuli lapioiden kanssa, vastasin voit itsekin mennä veteen.

Kuittasi on selkä kipeä.

Menin vaihtaa vaatteet, työkaveri ihmetteli tuliko se jo kuntoon.

Katsoin ja kysyin miksi et itse ole tuolla kärräämässä itse

Odotettiin kommentti ja lähdettiin kotiin.

Töissä ihmiset kyseli miten meni jne.

Työkaveri kertoi me lähdettiin heti pois. Minä kerroin mä en ala venäläisen miehen orjaksi.

Työkaveri on kiva, mutta hänen venäläisellä miehellä on arvot pielessä.

Kuulemma on normaalia autetaan talkoissa.

Silloib itse myös osallistutaan, eikä polteta sikaria[/quote

Siis mitä?

***********

Työkaveri kutsui mökilleen. Siellä työkaverin venäläinen mies poltteli sikaria ja käskytti vierasta laittamaan suodatinkankaan rantaveteen. Kun se olisi sen jälkeen pitänyt peittää hiekalla, vieras sai tarpeekseen ja lähti. Työkaveri ihmetteli lähtöä, sillä talkoot ovat ihan normaali juttu. Niin ovat, mutta isäntäväen pitäisi myös tehdä työtä.

Ei ollut vaikea ymmärtää...

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:58"]

Hirveitä juttuja käyny ihmisille.:D

Mulla taas oli yhdessä kyläpaikassa kauhea mustasukkaisuus mun kännykästä. Olisin ymmärtänyt jos se puhelimen räplääminen häiritsee pöytäkeskustelua tai jotain yhdessäoloa, mutta istuimme vain rentona katsomassa TV:tä jolloin se ei katkaissut mitään huumaavaa keskustelua. Muutenkin sovin puhelimitse ihan työ- ja kouluasioita, enkä käsittänyt miksi emäntää olisi häirinnyt puhelinliikenteeni - olimme kuitenkin paljon tekemisissä, joten se ei johtunut siitäkään että olisin täysin vieraan tyypin kanssa tekemisissä. En vaan käsitä. Yksissä bileissä missä oli paljon porukkaa saman emännän luona, sain taas viestejä ihmisiltä ja vastailin. Lopulta puhelimeni katosi ja vuotta myöhemmin se muka mystisesti löytyi jostain piilosta jonka olin kyllä illan jälkeen tarkistanut useaan otteeseen. Selvisi, että emäntä oli piilottanut puhelimen koska räpelsin sitä liikaa. Hohhoijaa.

Olen kans törmännyt noihin ihmisiin, jotka säätävät koko ajan jotain yhdellä syötöllä. Rätti kädessä ympäri asuntoa tai muuta vastaavaa, ei ollenkaan sellaista luonnikasta yhdessäoloa. Yksi tuttava oli todella hyvä puhelimessa, mutta kasvokkain se oli ihan hirveän levoton ja tulin vain pahalle päälle sen sähläämisestä vierailuiden aikana.

Sitten joskus kun olin vielä kummi yhden tutun lapselle ennen kuin irtisanouduin tehtävästäni erinäisistä syistä johtuen, menin sinne sovittuna aikana katsomaan lasta ja sopimaan lapsen synttäreiden järjestämisestä. Olin sanonut etukäteen, että mulla ei ole kauheasti aikaa ja otan kalenterin mukaan, sovitaan järkkäilyt ja niin edelleen. Sen sijaan, että suunniteltiin mitään, kummipojan äiti oli nenä kiinni teeveessä kaiken aikaa, ei vastannut kysymyksiini ja käski selata vaan jotain juhlakirjoja ottamatta kantaa mihinkään.

Synttärit jäivät syystäkin osaltani järjestämättä enkä osallistunut koko kutsuille.

Mielenkiintoisia olivat myös näiden edellä mainittujen kanssa vietetyt baari-illat. Ei jumankauta, ei enää ikinä..

Ootko ihan tosissas sitä mieltä, ettei sun omassa käytöksessä olisi mitään parantamisen varaa?

Ei varmasti. Kaikki nämä kirjoittajathan ovat herra& rouva täydellisiä...

Vierailija kirjoitti:

Mun hyvä ystävä on aivan ihana mutta julkisesti pieree. Jos istuu, nostaa kankkua, tulee prut ja päälle nauraa. Aina.

Entinen poikaystävä teki myös niin että jätti mun kyläpaikkaan yksin, kun lähti autotallille. Olivat lähteneet baariin. Mä sitten yritin kyläpaikassa olla ja ihmettelin mitä seuraavaksi. Mies oli niin fiksu että otti avaimet ja kun tuli takas, sain kunnian ajaa autoa. No, ajoinkin, heitin miehen kotiin, otin auton ja jatkoin omaan kotiini. Mies kun soitti seuraavana päivänä tuo auto, kun huomenna pitäis päästä töihin, sanoin tule hakemaan. Kun sai kyydin, pidin sellaisen motkotuksen hänelle, että taatusti muisti. No, parin kk päästä jätinkin kun oli muutenkin vähän onneton ja tykkäs liikaa viinasta.

Yks naapurin yh yrittää jatkuvasti työntää meille lapsiaan viikonlopuksi hoitoon. puistossa ihan ensimmäiseksi aloittaa valituksen kun ei koskaan pääse minnekään ja kukaan ei hoida lapsia jne. Onneksi mä voin aina sanoa että teen lauantaina 7 h töitä ja laskutan siitä 160 euroa tunti. Jos mä hoitaisin lapsia, jäis rahat saamatta. ja en ota perjantaille ja en ota sunnuntaille, kun mä tarvitsen edes vähän vapaata.

Kun olin teini, alaikäinen joka tapauksessa mut yks äiti jätti yksin vauvansa kanssa. Tää äiti oli sanonut hän antaa mulle jonkun paidan tai jotain, en muista enää ja sitten kun tulin, hän vaan sanoi voinko katsoa lasta hetken ja hän vaan käy ja tulee takaisin. Hetki vaihtui pidemmäksi, silloin ei ollut kännyköitäkään. Onneksi ovikello soi ja joku lapsen äiti tuli. Mä itku kurkussa jotain möngersin kotiin pitää päästä ja onneksi tämä tuttu jäi.

Sain hirveät huudot tältä äidiltä kun tuli seuraavan kerran vastaan, onneksi kerroin kaikki kotona ja mun äiti meni tälle äidille huutamaan ja siihen loppui kiusanteko. Kerjäsi vielä rahaa, sanoi ettei ole palkkaakaan maksanut lastenvahtina olemisesta.

Tämän jälkeen homma on ollut aika selkeä.

Mä autan, jos pyydetään, rehellisesti ja selkeästi mutta jotain tuntemattomia naapurin yh-äitejä en ala auttamaan.

Emmäkään auta, kuin silloin jos saan maksun nahkalompakolla suoritettuna. Silloin ei yksi menetetty vapaailta viikossa haittaa.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija"

time="08.01.2014 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:58"]

Hirveitä juttuja käyny ihmisille.:D

Mulla taas oli yhdessä kyläpaikassa kauhea mustasukkaisuus mun kännykästä. Olisin ymmärtänyt jos se puhelimen räplääminen häiritsee pöytäkeskustelua tai jotain yhdessäoloa, mutta istuimme vain rentona katsomassa TV:tä jolloin se ei katkaissut mitään huumaavaa keskustelua. Muutenkin sovin puhelimitse ihan työ- ja kouluasioita, enkä käsittänyt miksi emäntää olisi häirinnyt puhelinliikenteeni - olimme kuitenkin paljon tekemisissä, joten se ei johtunut siitäkään että olisin täysin vieraan tyypin kanssa tekemisissä. En vaan käsitä. Yksissä bileissä missä oli paljon porukkaa saman emännän luona, sain taas viestejä ihmisiltä ja vastailin. Lopulta puhelimeni katosi ja vuotta myöhemmin se muka mystisesti löytyi jostain piilosta jonka olin kyllä illan jälkeen tarkistanut useaan otteeseen. Selvisi, että emäntä oli piilottanut puhelimen koska räpelsin sitä liikaa. Hohhoijaa.

Olen kans törmännyt noihin ihmisiin, jotka säätävät koko ajan jotain yhdellä syötöllä. Rätti kädessä ympäri asuntoa tai muuta vastaavaa, ei ollenkaan sellaista luonnikasta yhdessäoloa. Yksi tuttava oli todella hyvä puhelimessa, mutta kasvokkain se oli ihan hirveän levoton ja tulin vain pahalle päälle sen sähläämisestä vierailuiden aikana.

Sitten joskus kun olin vielä kummi yhden tutun lapselle ennen kuin irtisanouduin tehtävästäni erinäisistä syistä johtuen, menin sinne sovittuna aikana katsomaan lasta ja sopimaan lapsen synttäreiden järjestämisestä. Olin sanonut etukäteen, että mulla ei ole kauheasti aikaa ja otan kalenterin mukaan, sovitaan järkkäilyt ja niin edelleen. Sen sijaan, että suunniteltiin mitään, kummipojan äiti oli nenä kiinni teeveessä kaiken aikaa, ei vastannut kysymyksiini ja käski selata vaan jotain juhlakirjoja ottamatta kantaa mihinkään.

Synttärit jäivät syystäkin osaltani järjestämättä enkä osallistunut koko kutsuille.

Mielenkiintoisia olivat myös näiden edellä mainittujen kanssa vietetyt baari-illat. Ei jumankauta, ei enää ikinä..

jos joku tulee kylään ja räplää koko ajan puhelinta, se on tosi ÄRSYTTÄVÄÄ !!! + erittäin epäkohteliasta, ja en todellakaan ole kateellinen kenenkään puhelimelle.

Osus ja uppos näköjään aika pahasti.;-) Sisälukutaito on mun mielestä oleellisin asia minkä oppii jo peruskouluaikana. Missä kohtaa sanoin räplänneeni puhelinta koko ajan siten, että se häiritsi kanssakäyntiämme? Entä tuliko mieleen, että aikuisen ihmisen tulee tajuta ettei se voi olla huomion keskipisteenä kaiken aikaa? Mun puhelimella ei paljoa muuta tehty kuin näppäilty viestejä tai just soiteltu, joten turhaan en sitä plärännyt siinä. Ensinnäkin tilanne oli se, että istuimme katsomassa teeveetä ja kaveri ei ollut minuuttitolkulla puhunut mitään. Mua ei kyseinen ohjelma paljoa kiinnostanut muutenkaan ja frendi kun halusi katsoa sitä etten saanut puhua halaistua sanaa, niin miksen sitten vastaisi viesteihin? Ja miten epäkohteliasta se on, että kesken puhelun kaveri ottaa luurin ja alkaa raeta linjan toisessa päässä olevalle et "Soitat mun kaverille myöhemmin, se on mun kaa nyt!" Ymmärtäisin tämän puhelinraivon paljon paremmin, jos hän olisi oikeasti vaatinut huomiotani. Todellisuudessa se ihminen oli vain luonteeltaan todella obsessiivinen ja määräilevä, joten mun puhelimenkäyttö ei ollut se ongelma vaan se ettei se sopinut hänen pirtaansa. Onko AV-palsta nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että jos kaverin puhelimen käyttö rasittaa liikaa kotibileissä, on ihan oikein piilottaa se puhelin ja väittää aivan pokkana että sitä ei löydy mistään? Kansankielellä sitä kutsutaan varastamiseksi. Huhheijaa.

Oletteko tutustuneet kaverisi kanssa avohoitotalossa, tai jossain tahdosta riippumattomassa laitoksessa?

Vierailija kirjoitti:

Kutsuivat meidät syömään. Saavuttiin paikalle niin emäntä rupesi keittelemään nakkisoppaa mihin käski miehensä sulattaa 6nakkia mikrossa ja heitti sinne sopan sekaan vielä edellisen päivän lohet. Ja ovat ihan kouluja käynneitä ihmisiä, eivät mitään rupusakkia. Itse olin kuitenkin aika tyrmistynyt. Tulkaa meille Sunnuntaina syömään niin mä teen teille lohi-nakkisoppaa.

Makkarakalakeitto on meidän seudun kansallisruoka. Kaveriksi pannukakkuruisleipä hillokuorrukkeella ja onhan hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Me mentiin vuosi sitten sukulaisille kylään. Emäntä lahjoitti kahdelle lapselleni suklaapatukat. Ei siinä mitään, mutta minulla on kolme lasta! Nuorimmat olivat silloin 4v ja 6v vanhin 8v ei saanut silloisella reissulla muuta kuin mehua ja isäntä röyhkeästiyritti selitellä "Ei kai nyt tuon ikäiset enää mitään suklaata syö" siis MITÄ?! Koti matkalla ostimme vanhimmalle oman patukan.

Etkö siis itse tajunnut jakaa kahta patukkaa kolmelle lapselle...Herranjestas tätä järjenjuoksua...

Isännän kommentille aivan sama tuollaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

en enää tykkää käydä tyttäreni kummitädin luona kylässä, koska tämä räpälää jatkuvasti joko tablettia TAI kännykkää TAI menee makkariin nettiin. tunnelma on vaivaantunut & tunnen itseni ei-toivotuksi, vaikka vierailu olisi sovittu viikko etukäteen..

kännykän malttaa laskea alas röökitauon ajaksi ja niitä onkin sitten viidentoista-minuutin välein ! en itse polta ja saan valita, menenkö seuraksi vai jäänkö yksin kyökkiin istumaan..

Ihan läpinäkyvästi stressaa sinun läsnäolostasi. Älä hyvä ihminen mene tuonne kylään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä omituisinta, mutta erikoista mielestäni on se, että minut saatettiin kutsua kylään erään perheen luokse ja sitten jätettiin täysin huomiotta perheen jatkaessa normaaleja arkitouhujaan ja minut jätettiin täysin huomiotta ihan kuin minua ei olisi ollut paikalla ollenkaan. Esikoinen tekee läksyjä, kaksi nuorinta leikkii ja äiti tekee kotitöitä kuten imuroi, pesee pyykkiä tai laittaa ruokaa samalla kun minä istun vaivautuneena olohuoneessa täysin yksin. En siis ole mitenkään huomionhakuien, mutta kyllä minusta vierasta edes jonkin verran täytyisi huomioida eikä unohtaa tätä kokonaan sinne olohuoneeseen yksin varsinkin jos hänet on kutsumalla kutsuttu kylään. Teki vain mieli kysyä, että miksi kutsuitte kylään kun minä sitten istun siinä tyhjänpanttina olohuoneessa tietämättä, että mitä tehdä?

Tiedän tunteen. Olen kokenut saman. En tajua tuollaista "vieraanvaraisuutta".

Olisi hyvä veto, jos vieras lähtisi sellaisesta kyläpaikasta hissukseen sanomatta sanaakaan ja huomioimatta isäntäväkeä ollenkaan. Pukisi vain ulkovaatteet päälle ja häipyisi ovesta ulos.

Saisi isäntäväki maistaa omaa lääkettään, jos nyt ylipäätään tajuaisivat homman nimeä.

Suosittelisin kaikkia kirjoittajia lukemaan tämän:

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/kohtuullinen-kylaily…

Osa kirjoittajista ei ymmärrä lähteä, vaikka kaikki merkit ovat ilmassa. Osa kirjoittajista on juurikin näitä puolituttuja, jotka kerran-pari vuodessa käyvät kylässä ja olettavat asuvansa siellä maailmantappiin.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni näistä pöyristyjistä on oikeasti kutsuneet itse itsensä kylään?

Aika moni, se paistaa läpi. Heidän rojaalisuutensa haluavat täydenpalvelun, kun kerrankin menevät kylään.

Alkoivat pestä mattoja. Ja oli oikein sovittu vierailu. Tuli kyllä olo, etten ollutkaan toivottu vieras.

Vierailija kirjoitti:

Eräällä tuntemallani pariskunnalla on jollain tapaa vammaien teini-ikäinen tyttö. Olin heillä kylässä ja tyttö teki suoraan sanottuna törkeitä kommentteja minusta kuten että olen ihan apinan näköinen ja kävelen kuin pelle. Minä olen muutama vuosi aikaisemmin loukannut selkäni, minkä takia siitä heijastuu jalkaan kipua ja selkä myös kipeytyy helposti kävellessä, minkä takia kävelen ehkä hiukan huonosti. Hän myös kyseli todella henkilökohtaisia asioita kuten vaikka, että koska olen viimeksi harrastanut seksiä, yritti tutkia käsilaukkuani ja kerjäsi minun kännykkääni itselleen että olisi saanut tutkia sitä. Kun en antanut sitä hänelle, niin hän loukkaantui, marssi omaan huoneeseensa ja löi oven kiinni. Silloin hänen äitinsä sanoi minulle, että ei tytön käytöksestä kannata loukkaantua, ei hän mitään pahaa tarkoita ja ei hän voi sille mitään. En viitsinyt sanoa mitään, mutta jälkeenpäin mietin että vaikka lapsi olisikin erityislapsi, niin ei hänen silti pitäisi antaa tehdä ihan mitä tahansa. Jo ihan hänen itsensä takia hänelle olisi tärkeää tietää, että miten käyttäydytään, että ei ihmisten ilmoilla pilkkaa ihmisten ulkonäköä ja naura vaikka sille, että joku kävelee huonosti.

Nimittely vammaiseksi ei ole oikein kohdaltasi.

Toiseksi sinun pitää ymmärtää, että henkisesti jälkeenjäänyt ajattelee asioista erillä tavalla. Eihän sinuakaan saisi käyttäytymään tuon lapsen tavoin, eihän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden tutun luona vierailua olen vähentänyt huomattavasti muutamasta syystä. Olen useaan otteeseen sanonut hänelle, etten juo limsaa (en ole tottunut, ihan liian makeaa), mutta kuitenkin joka ikinen kerta kahvipöydässä on valmiiksi kaadettuna puolen litran lasi fantaa tms. Huomautan joka kerta asiasta ja juon kohteliaasti lasin tyhjäksi jolloin tuttu kaataa sen heti kysymättä uudelleen täyteen, vaikka olen siis juuri sanonut etten edes pidä limsasta! Pieni juttu, mutta ärsyttää.

Ahdistavaa on myös tutun "pakkosyöttäminen" eli pöytään on sen limsan lisäksi katettu tarjoiltavat valmiiksi niin, että tietty määrä on pakko syödä tai ruokaa menee suoraan roskiin. Esimerkiksi valmiiksi tehnyt leivät lautasella yms. Ihan sama vaikka olisin puhelimessa aiemmin päivällä sanonut että olen jo syönyt, älä laita mulle mitään!

Mun anoppi on samanlainen syöttäjä ja juottaja. Mieheni opasti jo ensivierailulle mentäessä ettei tarvitse syödä kaikkea lautaselta ja juoda laseja tyhjäksi. Tuntui vähän hölmöltä kun en itse yhtään tykkää heittää ruokaa roskiin. Siellä illallisilla lautasilla on aina valmiiksi jättimäiset annokset ja ruokalajeja on useita. Ensimmäisen ruuan jälkeen tuodaan seuraava täysi lautasellinen jotain muuta ja sitten vielä jotain. Viiniä tai olutta kaadetaan lasi täyteen kun puoliväliin on juotu. Leipää tuputetaan koko ajan ja sekin pitää ottaa siihen lautasen viereen, mutta syödä sitä ei tarvitse. Onneksi jälkiruokana on aina hedelmiä eikä mitään raskasta. Mies yleensä vielä toistelee mulle muutamaan kertaan syödessä että ei tarvi syödä kaikkea ja jätä vaan täys viinilasi koskematta, jos ei tee enää mieli. Jätä vaan säkin se fanta juomatta. Älä ole  huomaavinasi koko lasia.

"Kiitos tämä riittää, vatsani on aivan täynnä" Tämä pitäisi osata jokaisen sanoa ja vastapuolen tajuta.

Vierailija kirjoitti:

Meidät oli kutsuttu kylään (uusi vuosi), istuimme koko porukka olohuoneessa rupattelemassa ja lapset leikkivät lattialla. Jostain käsittämättömästä syystä isäntäperheen miehen hermot pettivät, keräsi lasten lelut ja heitti pihalle puutarhan ovesta.

Tuli pitkä hiljaisuus lähdimme kotiin.

Tästä on jo aikaa, mutta vieläkin usein pohdin, mikä oli pielessä. Miksi eivät peruneet kutsua.

No jos vaikka kyllästyi huutamaan lasten metelin yli ja romahti jatkuvasta sekasorrosta?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 15:40"]

Ystävätär kutsui minut pääsiäisenä syömään, aloitusaika klo 14 ja kuulemma hänen sisarensa perheineen oli tulossa myös. Vein perheen lapsille pääsiöiskamaa ja emännälle kukkaset. Heti ovella emäntä katsahtaa käsiini ja kysyy että missä ovat omat juotavani. Hän, en tajunnut sellaisia tuoda. Tämä sitten huutaa miehelleen että xxxx ei tuonut mitään juotavaa, mitäs nyt tehdään. Mies siellä huikkailee takaisin, että kyllä tuolta ehkä joku siideri löytyy. Olin tosi nolona. Siinä vaiheessa kävi ilmi, että minut olikin kutsuttu saunailtaan.

Ruokana oli keitettyujä perunoita ja jauhelihaa, juomana vettä. Jossain vaiheessa iltapäivää saunottiin ja join sen yhden nolon lainasiiderini. Juhlat hiipuivat kahdeksaan mennessä ja aloin tekemään lähtöä. Ovella emäntä toteaa, että niin he muuten olivat sopineet siskon kanssa että ruuat maksetaan porukalla. Ahaa. No mikäs olisi sopiva summa. Kaksikymmentä euroa, toteaa illan emäntä. Keitetyistä perunoista ja annoksesta jauhelihaa. Sanoin ettei mukana ole nyt niin paljoa ja kaivoin kympin.

Sen verran oli vissiin emännälläkin myöhemmin kilkuttanut tai joku sanonut asiasta, koska hän maksoi sen kympin minulle takaisin nettipankin kautta eikä asiasta enää olla puhuttu.

Mä en kertakaikkiaan ymmärrä, että aikuisten ihmisten kesken pitää jotain omia siidereitä kuskata mukaan kyläpaikkaan. Jos tarkoitus on juoda sidukkaa, niin isäntäväki tarjoaa, se on ollut mulle ja onneksi myös mun kaveripiirille selvää opiskeluaikojen köyhyydestä päästyämme. Jos joku jotain tuo, niin ne on tuliaisia eikä mitään nimikoituja OMIA juomia. Siskosi oli nolo. Kerran todistin vähän samanlaista tilannetta eikä emäntä todella tarjonnut mitään alkoholijuomaa sille, joka ei ollut tajunnut tuoda omia juomia mukanaan ja selvästi kuvitteli tulevansa iltaa istumaan ja rentoutumaan muutaman viinilasillisen kanssa. Toi kuitenkin tuliaisena juustoja ja rypäleitä yms. No, mä toin tuliaisiksi jotain pientä herkkua ja viinipullon, joten korkkasin sitten pokkana sen ja päätin että se onkin Mun Pullo sitten näköjään (kun ei mullekaan mitään tarjottu)ja annoin puolet tälle ventovieraalle tyypille, joka olisi muuten ollut kuivin suin. ;)

Me ollaan aikuisia ja suurin osa ihan hyvätuloisiakin, mutta illanistujaisiin viedään yleensä omat juomat, tuliaisten lisäksi tietenkin. Kaveripiirissä on yksi pariskunta joka tykkää järjestää säännöllisesti illanistujaisia ja ei olisi mielestäni reilua että ruokien lisäksi myös kustantaisivat aina koko porukan juomat. Ollaan tyytyväisiä siihen että saadaan kokoontua heidän omakotitalossaan eikä tarvitse 10 ihmistä mahduttaa muiden keskustakaksioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löytyy yksi hieman käänteinen tarina, saako tulla ketjuun !

Meillä oli MLL:n lastenhoitaja muutaman kerran ollessani n 4 v.

Hän leipoi kotonamme tiikerikakun meidän tarvikkeillamme ja uunilamme. Tottakai luulimme, että se kakku on meille ja olimme tosi kiinnostuneita tästä leipomisesta, kun meillä ei usein leivottu.

Tuo hoitaja kiusoitteli sillä kakulla, että ihan kohta maistetaan.. no tunnin päästä maistetaan... mutta ei saatu veljeni kanssa koskeakaan koko kakkuun ja lopuksi täti vei sen mukanaan.

En muista, että olisin tästä kakusta kertonut omille vanhemmilleni, olisiko ollut että täti kielsi.

Kertakaikkiaan outoa :D miksi hän leipoi sen siellä meillä, kielsi syömästä ja vei mukanaan.

Ehkä häntä kiellettiin tarjoamasta teille sitä kakkua? Vanhempamme eivät antaneet lupaa makean syömisellä.

Ehkä hän varasti.

Vierailija kirjoitti:

Kun kyläilin yhden uskovaisen tuttavapariskunnan luina, mies aina puristeli naisensa tissejä ohimennen esimerkiksi kahvipöydässä ja sitten molemmat nauraa hohottelivat.

Uskonnollinen rituaali, jota noudattavat.

Korkeassa veisussa suosituksena - tosin kahvipöytää tai julkista esitystä yleisölle ei mainita Raamatussa, joten pariskunnan oma sovellus tästä hyvästä kahdenkeskisestä tavasta.

Olivat kohteliaita.

Tuttu pyysi katsomaan hevostaan. Ei olisi huvittanut, menin sitten kohteliaisuudesta. Yritti pakottaa mut kaakin selkään, en suostunut. Ratsasti sitten itse ja käski minut lapioimaan paskaa hevosensa karsinasta. Autoin myös hevosen ruokien kantamisessa yms ja lopuksi mentiin kahville. Minä sain maksaa.

Olipa ratkiriemukas reissu. Olin kuskina. Mentiin mun autolla.